Pienet juustokakut suklaa- ja/tai karkkihiirille

Kirjoitettu by Kaisa

Olen monesti kokenut turhautuneisuutta kaupan muffinssivuokien parissa. Uuniin matkustaa pellillinen mukavasti onnistunutta taikinaa tarkoin valituissa vuoissa, ulos taas tulee joukko lässähtäneitä leivoksia, joita paperiset vuoat eivät ole jaksaneet pitää ryhdissään. Opiskeltuani, että muffinssipelti toimii loistavasti paperisten muffinssivuokien alustana, pitäisi tämän ongelman kuitenkin olla historiaa. Muffinssivuoat pellille ja se on siinä, joukko ryhdikkäitä pikkukakkusia uunista ulos.

IMG_1257Siskon valmistujaisjuhlat lähenevät ja vapaan lomapäivän kuluksi leivoin pieniä juustokakkuja. Kakut pysyivät kuosissaan, kiitos edellä mainitun muffinssivuokakeinon. Ne myös maistuivat mainioilta ja mikä parasta niiden varioiminen on sangen helppoa ja näin ollen lopputulos on varmasti mieleinen. Suosittelen!

Itse testasin heti kahta erilaista makua, Snickersiä ja Marianne-Turkinpippuria, joista ensin mainitut koristin Susu- ja valkosuklaapaloin, toiset punssikarkein. Nam ja maiskis! Ohjeen nappasin Wicked Sweet Kitchen -blogista.

Pienet suklaiset juustokakut

10 kpl

IMG_1261-1IMG_1266Pohja:
175 g täytekeksejä (esim. Domino, Oreo, Dops)
1,5 rkl voisulaa

Täyte:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl ruokakermaa, rasvaa 15 %
0,5 dl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
50 g suklaata (esim. Snickers, Daim, Dumle) tai 1 dl karkkirouhetta (esim. Turkinpippuri, Marianne) Toki voit hyvin myös yhdistellä edellä mainittuja; vain mielikuvitus on rajana.

Koristeluun:
100 g konvehteja / suklaapatukoita yms.

Pue muffinssipelti 10 muffinssivuoalla.
Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele noin 1 rkl keksiseosta vuokien pohjalle. Esipaista 175-asteisessa uunissa 5 min. Ota uunista ja anna jäähtyä sillä aikaa kun teet täytteen.
Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi, noin 2 min. sähkövatkaimella. Lisää kerma ja sokeri, vatkaa muutama minuutti lisää. Lisää vaniljasokeri ja kananmuna, vatkaa nopeasti tasaiseksi seokseksi.
Paloittele suklaa pieniksi paloiksi ja kääntele joukkoon tai lisää taikinaan rouhe.
Lusikoi täyte vuokiin keksipohjien päälle. Paista juustokakkuja keskellä uunia noin 18 min. Sammuta sitten uuni ja avaa ovi raolleen, jätä juustokakut vielä 5 min. uuniin. Ota uunista ja anna jäähtyä.
Laita juustokakut vähintään 4 tunniksi jääkaappiin ja koristele sitten haluamallasi tavalla.

Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 53: Maagista grillailua Tukholmassa

Kirjoitettu by Kaisa

Talviloman päivä Tukholmassa -risteilymme vaihtui hieman pidemmäksi retkeksi, kun päätimme jäädä kaupunkiin muutamaksi yöksi ja laivan sijaan palata kotiin lentäen. Kuningasidea, totesimme jo menomatkalla yhteen ääneen istuessamme alkuillasta Atlantis-yökerhossa ”upean” Midnight Shown lyhyttä mitä-tuleman-pitää -esittelyesitystä silmäillessämme. Katselimme ensi kertaa pallomereillyttä ja nyt rattaissaan tuhisevaa Pikku-Kokkia ja vatsat täynnä seisovan pöydän antimia mietimme, että hyväähän se taas oli, mutta seuraavaa kertaa sietää hyvin odottaa vuoden päivät, jos ja kun Silja Line perinteisesti muistaa meitä joululahjakupongillaan ja ajatus tästä kelluvasta kaaoksesta alkaa jostakin syystä kiehtoa jälleen kovasti. Yksi ilta tätä on ehdottomasti tarpeeksi, vastaisuudessa paluu lentäen muodostuu toivottavasti enemmän säännöksi kuin poikkeukseksi.

Tapani mukaan keskityn esittelemään kaupunkia mistäpä muustakaan kuin sen ravintolatarjonnasta käsin. Otan esittelyyn kahdesta testaamastamme tukholmalaisravintolasta toisen, maagista sirkuspölyä höyryävän Grillin, jonka jokaisen annoksen valmistukseen on käytetty jotakin talon viidestä erilaisesta grillausmetodista.

Astellessamme sisälle Grilliin mietin hetken ravintolan nimivalintaa, itse olisin ehkä valinnut jotakin hieman omalaatuisempaa, jotakin maagisempaa, onhan ravintola lattiasta kattoon sisustettu tummanpuhuvan eksoottisesti, ehkä hieman pelottavaakin pimeyttä huokuen. Ainakin Pikku-Kokin herätessä – tapansa mukaan juuri yhtäaikaisesti alkupalojemme saapumisen kanssa – on hän selvästi paikasta vähintäänkin hämillään, ehkäpä jopa pikkuruisen peloissaan. Jännittävä ja mieleenpainuva miljöö joka tapauksessa, ruokalistakin lupailee maagista iltaa. Ja aivan täysi ravintola, vaikka tilaa on enemmän kuin paljon. Uskon löytäneemme jotakin paikallisväestön suosimaa.

IMG_1211Mutta ruokaan. Koska ravintola tarjoilee maailmankuulua japanilaista Wagyu-lihaa, emme malta pitää tuosta näppejämme erossa ja tilaamme sitä alkupalaksi. Pakko tietää miltä maistuu oluella juotettu, hierottu, klassista musiikkia kuunnellut ja muutenkin kaikin tavoin stressitöntä elämää viettänyt härkä. Hyvältähän tuo maistuu, mutta hintakin on toki suolainen, 22,60€ muutamasta pienestä palasesta. Kun tämä huuhdellaan alas cava-lasillisilla (à 11,00€) voidaan puhua jo melko tyyristä paikasta. No, näillä mennään.

IMG_1218Pääruoaksi valikoin paahdettua turskaa, soijapapupyreetä, tapiokaa ja riisipalloja (36,30€). Annos on näyttävän näköinen ja monipuolinen. Turskaa en ole tainnut syödä sitten viiden vuoden takaisen Portugalin matkamme ja täytyy myöntää, että ensi puraisu on mieleenpainuva, kun tajuan syöväni lipeäkalaa. Tai eihän turskaa enää Suomessa taideta lipeäkalaksi valmistaa, mutta kuitenkin. Pidän kyllä lipeäkalasta – runsaan valkokastikkeen kera – mutta ehkäpä en kuitenkaan tilaisi sitä ravintolassa. Annos on joka tapauksessa maukas; erityismaininnan saavat riisipallot ja tapiokankin hauska helmimäinen koostumus miellyttää minun suutani.

Aleksin ulkofileepihvi bearnaise- ja punaviinikastikkeiden, salaatin ja Gotlannin perunoiden kanssa on myös ihan moitteeton, mitä nyt jälleen hinta (40,45€) hieman kirpaisee. Ei tämä kuitenkaan mikään tavallista kummempi suoritus ole.

Jälkiruoaksi Aleksi popsii suklaafondantin, minä vaahtokarkkeja suklaan, jogurttijäätelön ja crumblen kera. Minun annoksessani juttu on sen tarjoilu; minulle tuodaan tuohia, ne sytytetään palamaan ja pääsen grillailemaan karkkejani kuin nuotiolla ikään. Hauska ja näyttävä idea, mitä nyt itse vaahtokarkit ovat koostumukseltaan melko mitäänsanomattomia, eikä grillaaminen sinänsä tee niille mitään – paitsi polttaa. Jogurttijäätelö sekä crumble ovat kuitenkin vallattoman maukkaita ja nousevat annokseni päätähdiksi. Jälkiruoka-annokset kustantavat 12,60€ kappaleelta.

Kun edellä mainittuihin ruokiin lisätään juomalasku – kaksi särvintä molemmille – tulee loppusummaksi 190,60€. Melko liioiteltua, taitaa sirkustirehtööri olla heittänyt hintoihin hiukan ylimääräistä sirkuspölyä. No, kuten sanottua, paikka on kuitenkin ääriään myöten täynnä, joten Grill tuntuisi puolustavan ihan hyvin paikkaansa. Mikäs siinä, olihan tämä kuitenkin sangen erikoinen kokemus, vaikka ruoan hinta-laatusuhde nyt ei ollutkaan ihan kohdallaan ja makumaailman maagisuus jäi toistaiseksi vielä hieman vaillinaiseksi.

Lopuksi on naputettava vielä hiukan palvelusta, jota ravintola kehuu nettisivuillaan korkealuokkaiseksi. No, meistä siinä ei ollut mitään tavallisesta paremman luokan franchising-ravintolan palvelusta poikkeavaa. Odottaakin saimme vähintäänkin tarpeeksi – mutta se menköön täyden ravintolan piikkiin.

Ruoka: 3/5
Tunnelma: 4/5
Palvelu: 2+/5

Kokonaisuus: 3+/5

Perunaa ja porkkanaa taudin tappajaksi – ehkäpä loraus jotakin muutakin

Kirjoitettu by Kaisa

Pikku-Kokki on ensimmäistä kertaa kipeä. Lähemmäs kahdeksaan kuukauteen päästiin ennen pöpön puremaa, mutta nyt Ukkeli on joutunut lentsun kouriin. Pieni pärskii ja yskii, äiti katselee neuvottomana vieressä. Unien jälkeen kuitenkin riittää energiaa myös ympäröivän maailman tutkailuun, oli sitten sairas tai ei, ovat nuo lapset vaan aikamoisia.

img_1146Pikku-Kokki ei kuitenkaan ole perheemme ainoa uhri. Myös perheemme toinen miespuolinen henkilö on ollut jo jonkin aikaa tulilinjalla, joskin taistellut tautia vastaan hiukan leikkiä järeimmin asein, rommin voimalla. Lämmikkeeksi muutama loraus, suurempiakin uhrauksia on tullut tehtyä. No, eipä ole päässyt pöpö niskan päälle, tiedä sitten miksi…

Pikku-Rouvan ominaisuudessa olen kaikin keinoin yrittänyt auttaa miekkosiani taistelussaan ja eilen tein sen piirakan muodossa. Pikku-Kokki pitää ruoan suhteen flunssadieettiä ja on taantunut miltei täysimetettäväksi mutta onneksi Aleksille maistuu. Kauppareissu sairaan karhunpoikasen kanssa ei sopinut kuvioon, joten syntyi riperuokaa. Seuraavaan piirakkaan päädyin halustani tuhota jääkaapissa majailevat ylimääräiset uuniperunat. Hyvää tulikin, sellaista ”kasvis”piirakkaa, jonka pohjalle piilotin Aleksin mieliksi tirauksen lihaakin. Kivijalkana jälleen talkkunapohja, mielestäni tavallista vehnätaikinapohjaa astetta rouheisempi versio.

Eipä tällä kertaa muuta; vesisade sulattaa toivottavasti lumen ja minä saan miekkoseni jälleen terveiden kirjoihin.

Kasvis-perunapiirakka (mahdollisella lihalisällä)

Vuoallinen (ø 25 cm)

img_1155Pohja:
Annos piirakkataikinaa, esim. talkkunataikinaa

Täyte:
100 g yrttimaustettua tuorejuustoa / maustamatonta tuorejuustoa sekä yrttimaustetta ja 1 valkosipulinkynsi
(50 g prosciuttoa tai muuta ilmakuivattua kinkkua)
2-4 keitettyä perunaa
nippu kesäsipulia / pala purjoa
2 porkkanaa
2 punajuurta
öljyä kuullottamiseen
suolaa
pippuria
yrttimaustetta / tuoreita yrttejä
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna

Valmista valitsemasi pohjataikina ja painele se voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Suorita mahdollinen pohjan esipaisto.
Levitä esipaistetun pohjan päälle noin 65 g tuorejuustosta.
Mikäli haluat piirakasta lihaversion, levitä tuorejuuston päälle ilmakuivattu kinkku kokonaisina suikaleina.
Viipaloi perunat ja levitä ne tuorejuuston tai kinkun päälle.
Silppua kesäsipulit tai purjo, raasta kuoritut porkkanat ja punajuuret hienoksi raasteeksi. Kuullota kasviksia öljyssä pannulla ja mausta suolalla, pippurilla ja yrteillä. Levitä seos perunoiden päälle vuokaan.
Sekoita ruokakerma, loput tuorejuustosta ja kananmuna keskenään tasaiseksi seokseksi. Mausta tarvittaessa lisää ja valuta piirakalle.
Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 min. kunnes piirakan pinta ja reunat ovat saaneet väriä ja täyte hyytynyt.

Halloumi kuuluu grilliin – mutta voi sitä silloin tällöin maistella muutenkin

Kirjoitettu by Kaisa

img_1097Halloumijuustoa suoraan grillistä ei voita mielestäni juustoista mikään. Toki on joitakin lyömättömiä makupareja, kuten vuohenjuusto ja paholaisenhillo tai mozzarella ja tomaatti, joille halloumi itsekseen ei välttämättä vedä vertoja. Mikäli lautaselle halloumin kumppaniksi kuitenkin nakataan oikeita asioita, toisin sanoen mangoa ja tummaa balsamicokastiketta, syntyy eräänlainen Match Made in Heaven, jonka myötä vie halloumi makuparikategoriassakin armotta voiton. Melkomoinen superjuusto siis.

Ehdoton tosiasia on, että halloumi kuuluu grilliin ja sitä myöten erityisesti kesään. Joitakin onnistuneita piirakoita olen siitä valmistanut, mutta sen paistaminen pannulla tuntuu jotenkin laimealta. Tästä huolimatta, tai ehkäpä juuri tämän takia, halusin kokeilla sen toimivuutta kastikkeessa ja kehittelin seuraavan jauhelihakastikkeen. Toimii, tuli todetuksi.

img_1110-versio-2Tämä kastike sopinee tarjoiltavaksi yhtä lailla riisin, ohran tai kuskusinkin kera, mutta minä valitsin seuralaiseksi pastan, gnoccheja tällä kertaa. On muuten hassu juttu, että täysin samoista aineksista koostuvat pastalajit maistuvat eri muotoisina erilaiselta. Itse en erityisemmin innostu pennen tai fusillin muodoista, gnocchi- ja farfalle-pasta ovat suosikkejani. Sarvimakaronia laitan vain ja ainoastaan makaronilaatikkoon. Uusin löytöni on orzo-pasta, jota sain maistaa ravintola Bellevuessa alkuvuodesta. Viime viikolla löysin sitä vihdoin kaupastakin, joten piakkoin tuo riisimäinen asia ilmiintyy kotilautasillemmekin. Monet ovat siis pastan ilmeet, ja hyvä niin.

Jee, tänään alkaa maaliskuu, joka tarkoittaa jo kevättä ja lähestyvää grillikauden alkua! Sillä vaikka niin kovasti päätimmekin grillata läpi talven, on grilli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta saanut jälleen nököttää työttömänä syksystä lähtien. No, hyvä senkin on kerätä voimia, sillä kesäkausi lienee jälleen uurastusta pullollaan.

Halloumi-jauhelihakastike

4 annosta

img_1103-11 sipuli
2 porkkanaa
pala juuriselleriä
oliiviöljyä kuullottamiseen
400 g jauhelihaa
200 g tomaattimurskaa
70 g tomaattipyreetä
2 dl demi-glacea
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria
1 tl minttua
chilirouhetta / tuoretta chiliä maun mukaan
150-200 g halloumijuustoa
tuoretta basilikaa

Lisäksi:
pastaa/riisiä/ohraa/kuskusia

Kuori ja silppua sipuli. Kuori porkkanat ja juuriselleri. Veistele porkkanat ja selleri kuorimaveitsellä ohuiksi suikaleiksi.
Kuullota sipuleita hetki oliiviöljyssä. Lisää pannulle jauheliha ja jonkun ajan päästä porkkana- sekä sellerisuikaleet. Freesaile kasviksia hetki.
Lisää pannulle tomaattimurska sekä -pyree, demi-glace, sokeri, suola ja mausteet. Hauduttele kannen alla puolisen tuntia.
Kuutioi halloumi ja silppua basilika. Lisää juusto ja puolet basilikasilpusta kastikkeeseen ja hauduta vielä noin 10 min.
Viimeistele lopulla yrttisilpulla ja tarjoile valitsemasi lisukkeen kera.

Pikku-Kokin keittiöstä osa 8: Linssi-perunapata

Kirjoitettu by Kaisa

Ensimmäinen ulkomaanmatka yhdessä Pikku-Kokin kanssa lähestyy. Tästäpä syystä koemaistatin hänellä myös vauvan valmismuonaa. Hyi kauhistus, oli pakko todeta, kun pusersin lusikkaan huoneenlämpöistä tiivismössöä, josta olisi pitänyt maistaa kana ja kuskus. Ei maistunut, ei – Pikku-Kokki tosin popsi pussin alusta loppuun. Mitä tämä sitten kertonee minun hänelle valmistamistani herkuista? No ainakin sen, että tason ei tarvitse olla kovin korkea, että nuorelle herralle maistuu.

img_1061Niin tai näin, itse päätin, että näitä syödään vain ja ainoastaan erikoistapauksissa, kuten lomamatkoilla. Eihän noista valmiista sekoituksista erota edes makuja ja niitähän tässä olisi kuitenkin tarkoitus oppia.

Siis pidemmittä mutinoitta vauvanruokaohjeiden kimppuun. Tällä kertaa otin selailuni kohteeksi Aila Paganuksen ja Helena Voutilaisen Herkullista kotiruokaa lapselle -teoksen, joka ehkä kärsii jo hienoisesti ajan hampaan puremasta, mutta tarjoili silti joitakin hyviä ideoita. Seuraava linssipata maistui Pikku-Kokille niin sellaisenaan kuin lihalla ryyditettynäkin.

Vauvan linssi-perunapata

5 annosta

img_10763 perunaa
2 porkkanaa
1 sipuli / palanen purjoa
1 valkosipulinkynsi
öljyä kuullottamiseen
1 tl paprikajauhetta
5 dl vettä
1,5 dl punaisia linssejä
1 rkl tomaattipyreetä
tuoretta persiljaa

Kuori ja pilko perunat ja porkkanat.
Kuori ja silppua sipuli sekä valkosipuli ja kuullota ne kattilassa pienessä määrässä öljyä. Lisää paprikajauhe.
Lisää kattilaan vesi ja pilkotut porkkanat. Anna kiehua muutaman minuutin ajan ja lisää sitten myös perunat. Keitä 15 min.
Lisää huuhdotut linssit sekä tomaattipyree ja hauduta vielä noin 15 min.
Lisää tuoretta silputtua persiljaa.
Soseuta sauvasekoittimella. Voit myös lapsestasi riippuen jättää ruokaan hiukan enemmän koostumusta ja soseuttaa ainoastaan peruna- ja porkkanapalaset haarukalla.

Vähänkö mummoillen: masariinipiirakka

Kirjoitettu by Kaisa

On joitakin asioita – tai toki paljonkin, mutta tällä kertaa tarkoitan ruokakaupasta löytyviä asioita – joita en tähän päivään mennessä ole koskaan ostanut, edes harkinnut niiden ostamista. Nämä asiat jakautuvat kahteen kastiin: Sellaisiin, joita en ole ostanut, koska ne ovat niin paljon parempia itse valmistettuina – ja näitä on paljon – sekä sellaisiin, joita nyt vaan ei syystä tai toisesta tee mieli ostaa. Yksi tällainen viimeksi mainittuun kategoriaan kuuluva tuote on masariinileivos, sellainen ihmeellinen ”herkku”, joita silloin tällöin lapsena tuli mummolassa maisteltua. Outoa, äitelää täytettä ja tylsänmakuinen kuori, siinä se, eipä siitä sen enempää.

img_1050Näin ollen ihmettelin hiukan itsekin, kun jälleen kerran Kinuskikissa taikoo -leivontakirjaa selaillessani päädyin valikoimaan työn alle minkäpä muunkaan kuin masariinipiirakan. No, todellisena syynä oli se, että joitakin aikoja sitten leipomani ”jättiläisen laskiaispulla” oli jättänyt jälkeensä aimo määrän mantelimassaa, josta oli jollakin tavalla päästävä eroon. Toisena syynä taas se, että tähän löytyivät ainekset ilman kauppareissua, sillä minun teki mieli leipoa heti. Mustikat vaihdoin samasta syystä mustaherukoihin.

Mutta niin tai näin, mummoa tai ei, tästä tuli hyvää. Voin suositella kokeilemaan.

P.S. Kakkukuva lainattu jälleen kerran kirjasta. Enpä tiedä, mikä näissä Kinuskikissan luomuksissa oikein on, mutta itse epäonnistun niiden kuvaamisessa kerta toisensa jälkeen. No, tein kuitenkin, sen voin luvata.

Masariinipiirakka

12 annosta

Pohja:
100 g voita
0,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
1 kananmuna

Täyte:
3 dl mustikoita / mustaviinimarjoja (pakastettuja tai tuoreita)
150 g mantelimassaa
75 g huoneenlämpöistä voita
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl mantelijauhetta (tämän tilalta minä jauhoin tehosekoittimessa Digestive-keksijauhetta)
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa

Kuorrute:
1 dl mustikoita / mustaviinimarjoja
1 rkl vettä
3 dl tomusokeria

Koristeluun:
tomusokeria

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe ja sekoita voi-sokerivaahtoon. Lisää lopuksi kananmuna.
Voitele piirakkavuoka (ø 25 cm). Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle marjat. Jos käytät pakastemarjoja, valuta ne ja ota kuorrutetta varten talteen marjamehu.
Paloittele mantelimassa kulhoon. Vatkaa sekaisin huoneenlämpöisen voin kanssa.
Yhdistä vehnäjauhot, mantelijauhe, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Sekoita jauhoseos täytteeseen vuorotellen kananmunien kanssa.
Levitä täyte vuokaan marjojen päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa uunin alatasolla noin 25 min. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.
Laita marjat kattilaan ja keitä, kunnes ne ovat pehmenneet. Painele marjoja siivilää vasten, jotta saat 1 rkl mehua. Yhdistä mehu veden ja tomusokerin kanssa. Kaada piirakan pinnalle ja levitä tasaiseksi.
Anna kuorrutteen jähmettyä jääkaapissa.
Kuorrutteen jähmetyttyä laita piirakan päälle pieniä kakkupapereita ja siivilöi pinnalle tomusokeria. Nosta paperit pois varoen. Toki voit siivilöidä tomusokeria pinnalle myös sellaisenaan.

Mein Name ist Kuchen, Flammkuchen

Kirjoitettu by Kaisa

Hmm. Saksalainen ei ole se keittiö, josta puhuttaessa vesi nousee erityisemmin kielelle. Mieleen tulevat makkara ja olut, hapankaali, perunat sekä pretzelit, lähes kaikki asioita jotka eivät houkuttele minua oikeastaan laisinkaan. Tylsää, suolaista ja raskasta. Mutta kuten yleensä kaikilla asioilla myös saksalaisen ruoan yllä liitelevällä pilvellä on hopeareunuksensa: esimerkiksi Baijerista lähtöisin olevaa Apfelstrudelia voisi pitää tällaisena herkullisena lahjana maailmalle.

img_0934Niin tai näin, muutama päivä sitten etsiskellessäni käyttötarkoitusta jääkaapissa kyhjöttävälle ranskankermapurkille törmäsin seuraavaan: Flammkuchen eli liekkipiiras, elsassilainen hiivattomasta vehnätaikinasta leivottu saksalaisten vastine valkoiselle pizzalle. Toisaalta mitä piiraan paistotapaan tulee, voisi sitä verrata omaan rakkaaseemme, karjalanpiirakkaan, paistetaanhan molemmat mieluiten tulikuumassa arinauunissa.

Leivinuunia meillä ei valitettavasti ole, mutta hyviä liekkipiiraita saa aikaiseksi sähköuunillakin. Ranskankermamatolle pekonia, punasipulia sekä purjoa ja se on pitkälti siinä, saksalainen lohturuoka, kuten jostakin luin näitä kutsuttavan. Reseptiksi valikoin Turun Sanomien tarjoaman. Ainakin nämä kolme asiaa on Flammkuchenien kohdalla syytä muistaa: hiivaton taikina, pekoni raakana piiraan päälle, tulikuuma uuni ja etukäteen kuumennettu pelti.

Siis suosittelen, helppo tapa piristää vaikkapa talvista arki-iltaa. Rinnalle sopinee ilman muuta olut, mikäli tuosta innostuu.

Sipuli-pekoni-flammkuchen

1 pellillinen / 2 pienempää

img_0937Pohja:
2,5 dl vettä (määrä voisi minusta olla himpun pienempi)
0,5 tl suolaa
5 dl (durum)vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Täyte:
300 g ranskankermaa
mustapippuria
suolaa
1 punasipuli
puolikas purjo
140-170 g pekonia

Lisää veteen suola ja jauhot, muovaile kiinteäksi palloksi. Vaivaa taikinaan lopuksi öljy. Anna taikinan levätä liinalla peitettynä noin puoli tuntia.
Mausta ranskankerma suolalla ja mustapippurilla. Kuori ja pilko sipuli puolikuun muotoisiksi viipaleiksi. Pese purjo, halkaise ja pilko ohuiksi paloiksi. Suikaloi pekoni. (Itse tosin laitoin pekonit kokonaisina viipaleina piiraiden päälle, joka mielestäni toimi hyvin.)
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen ja uunipelti uuniin lämpiämään. Kauli taikina mahdollisimman ohueksi levyksi leivinpaperille. Levitä taikinalle ranskankermaseos ja ripottele päälle sipulia, purjoa ja pekonia. Rouhi vielä lopuksi mustapippuria.
Nosta taikinalevy täytteineen kuumenneelle uunipellille ja paista noin 8–10 min. Tarjoile kuumana.

Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 52: Krog Madame, välimerellistä hyvää

Kirjoitettu by Kaisa

img_0967-versio-2Meille muutaman kalliolaishelmen (Gastro Cafe Kallio ja Kolmon3n) esitellyt tuttavapariskuntamme ehdotti tällä kertaa ”ravintolakerhomme” kokoontumiselle Lapinlahdenpuiston laitamille sijoittuvaa Krog Madame -bistroa. Paikka oli meille kaikille ennestään tuntematon, joskin siellä sun täällä aika ajoin esille tullut. Itsekin olin muutamaan otteeseen harkinnut kyseistä ravintolaa, mutta jättänyt jostakin syystä kokeilematta. Ehdotuksen tultua pieni vilkaisu ruokalistaan ja päätös oli helppo: testataan!

img_0980img_0981Tiistai-alkuillan aikana paikka ei koe kovinkaan suurta yleisöryntäystä, mutta ihmekös tuo, talvitiistai ja Helsinki. Haittaa tämä ei tee ja toisaalta pyynnöstämme meidät on joka tapauksessa sijoitettu rauhalliseen vauva- ja vaunuystävälliseen nurkkaan. Tästä syystä paikan ilmeen arviointi jää melko hataralle pohjalle, mutta pikaisen vilkaisun perusteella miljöö vaikuttaa mukavalta. Sohvilla makoilevat erilaiset tyynyt eivät miellytä erityisesti omaa silmääni, mutta tauluista sen sijaan pidän paljon. Kaiken kaikkiaan Krog Madame on olemukseltaan sellainen simppeli, niin kuin bistrotyylille nyt usein on ominaista.

Mutta ruokaan. Välimerellistä makumaailmaa johtotähtenään pitävä Krog Madame tuntuisi ruokalistansa valossa noudattavan linjaansa uskollisesti: tapas-listalla koreilevat sulassa sovussa niin etanat, mozzarella kuin falafelitkin, totta kai valittavana on myös annosklassikoita, kuten bouillabaissea, tartarpihviä ja crema catalanaa, pizzoja unohtamatta. Tarjolla on siis kattava valikoima, jossa kaikki Välimeren alueen keittiöt ovat mukavasti edustettuina. Uskoisin täältä löytyvän suosikin nirsommallekin ruokailijalle.

Aloitamme aterian kahden hengen tapas-lajitelmalla. Valinta on kerrassaan mainio; 25 eurolla kaksi henkilöä saa viisi tapasta, jotka ovat reilun kokoisia ja mikä tietysti tärkeintä, myös erittäin maukkaita. Eteemme kannetaan lohiceviche, savustettua vasikkaa parmesankastikkeella, falafelia, vuohenjuustoa punajuuritahnan kera sekä annos bufala-mozzarellaa lisukkeineen. Alkupalalle täydet pisteet.

img_1002Jo tapaksia nautiskellessamme harmittelen kuitenkin pääruokavalintaani, Krog Madamen falafelia (20,00€). Tapas-lajitelmaan sisältynyt yksilö olisi hyvin tätä lajia riittänyt; falafel on harmillisen kuivaa, miltei pomppaa leikattaessa lautaselta. No, panen toivoni lisäkkeisiin, jotka muutenkin yleensä ovat ne falafel-annoksia kannattelevat kivijalat, tekevät niistä mahtavan maukkaita. Tällä kertaa näin ei kuitenkaan ole; annos sisältää pääasiansa ohella ainoastaan couscoussalaattia, tabboulehia ja harissakastiketta. Pakko sanoa, että Krog Madame häviää tässä monelle. Muutamia mainitakseni niin Antiokia Atabarin, Levantin kuin Fafa’sinkin falafel-annokset peittoavat sen mennen tullen.

Myöskään Aleksin pääruokavalinta ei mene niin sanotusti kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Etukäteen tiedusteltaessa selviää, että annos hitaasti kypsennettyä villisikaa, tryffeli-perunamuusia ja tummaa valkoviinikastiketta, joka listalta puhuttelee, sisältää edellä mainittujen lisäksi myös portobelloa. Aleksi päättää kuitenkin ottaa annoksen ilman portobelloa. Tämä kuulemma käy päinsä. Kun annos sitten saapuu, se todella saapuu portobelloitta – tilalla ei tosin ole mitään muutakaan. Melko lihaisaa, jopa Aleksin kaltaisen lihamiehen makuun. Suuri lautanenkin on miltei tyhjä. Kyllä sitä jotain vastinetta odottaisi poistetun raaka-aineen tilalle saatavan, varsinkin kun tilaa listan kalleimman annoksen (28,00€). Erikoista palvelua. Palvelusta puheen ollen tarjoilija on koko ajan niin sanotusti ystävällinen, mutta jotain kytee pinnan alla. Ihan täysin en voi luottaa hänen hymyynsä.

Jos pääruoat saavat moitteita osakseen, jälkiruoat keräävät kiitosta senkin edestä. Itse valikoin jäätelöä ja vadelmaa (6,50€) – suunnitelmissani oli tosin ollut crema catalana, mutta oloni on jo sen verran täyteläinen, että tämä riittänee. Aleksi päätyy financierleivokseen zabaionen ja mustaherukan kera (10,00€) silläkin uhalla, että mantelileivos saattaa olla todellinen no-no. Mutta eipä ole ei. Pienen pienten leivoskaksosten vanavedessä pöytäämme saapuu niin ikään hurmaava uunituoreuden tuoksu. Annoksen muut komponentit, joita suhteessa leivosten kokoon on ruhtinaallisen paljon, ovat ihastuttavia nekin. Todella ensiluokkainen jälkiruoka-annos, sellainen ”leivos”, jonka itsekin popsisin ilomielin. Myös oma jäätelöni on tavallista parempaa, pohjalla mukavaa suklaarouhetta ja päällä kinuskikastiketta – ihan pyytämättä muuten.

Siis näin. Kolme ruokalajia kahdelta henkilöltä tekee yhteensä 89,50€. Ei paha. Kun pakettiin lisätään vielä lasilliset kuohuvaa ja puoli pullollista punaviiniä, jotka Krog Madame tarjoilee nekin sangen huokeaan hintaan CityShopparia vilauttamalla, ollaan edelleen 115,00€ paremmalla puolella ja pääruoista huolimatta hinta-laatusuhde on varsin mainio.

Voisin tulla tänne uudestaankin. Tuo tarkoittanee siis suositusta, kyllä täällä Välimeren maistaa.

Ruoka: 4/5
Tunnelma: 3+/5
Palvelu: 2+/5

Kokonaisuus: 3+/5

Pikku-Kokin keittiöstä osa 7: Vispipuuroa vauvatyyliin

Kirjoitettu by Kaisa

img_0907Pikku-Kokki on puuromiehiä, aamusta iltaan. Aamulla kaurapuuroa, illalla neljää viljaa. Maidon kanssa ja mieluiten kyytipoikana marjaa tai hedelmää, mutta menee ilmankin, vaikka ihan raakana. Pääasia, että lusikka sukeltaa suuhun nopeaan tahtiin.

Tänään pikku puuropartamme sai iloisen yllätyksen, kun keittelin hänelle ensimmäistä kertaa vispipuuroa. Vaikka tämä miltei sokeriton vauvaversio omaan sokerihiiren suuhuni maistuikin melko kirpsakalta, nautti Pikku-Kokki silminnähden, kun päivällispöydässä häntä odottikin annos vispipuuroa. Lisukkeeksi omaa maitoa ja se oli siinä, herkkuateria.

Resepti tähän ”vatkapuuroon” – itse olen tottunut puhumaan vispipuurosta – löytyi jo useasti mainitsemastani Luomuruokaa lapselle -kirjasta. Minä vaihdoin ohjeen punaherukat ja vadelmat mustaherukoihin, mutta yhtä lailla siihen sopivat monet muutkin marjat, kuten perinteinen puolukka tai varmasti makeamman lopputuloksen antava mansikka. Ja mikä estää lisäämästä omaan annokseen sokeria maun mukaan, mikäli haluaa ruokailla samasta puurokattilasta vauvan kanssa. Mielestäni vispipuuro sopii niin ilta- kuin välipalaksikin, miksei myös päivän kasvisateriaksi silloin tällöin.

Bon puuro Appétit!

Vispipuuro

5 annosta

img_09175 dl vettä
2 dl mustaherukoita (tai muita marjoja valinnan mukaan)
0,5 tl appelsiininkuoriraastetta
(1 rkl sokeria)
1 dl mannasuurimoita

Kiehauta marjat, appelsiininkuori ja sokeri vedessä.
Siivilöi liemi talteen.
Painele marjat lusikalla siivilän läpi takaisin kattilaan ja poista siemenet.
Kiehauta liemi, tarkista maku ja lisää suurimot vispaten.
Anna puuron kiehua noin 10 min. Jäähdytä ja vispaa kuohkeaksi.

Erikoishyvä ja rikollisen helppo ”Kun keksit menivät pilalle” -kakku

Kirjoitettu by Kaisa

Kevään ensimmäinen leivonnaistilaus tuli siskoltani, jonka valmistujaisia juhlitaan joidenkin viikkojen kuluttua. Koska päivät ovat tätä nykyä aina arvoituksia – en toisin sanoen koskaan voi tietää, kuinka intensiivisesti pystyn milloinkin keittiöpuuhiin syventymään – päätin aloittaa jo hyvissä ajoin herkkujen valmistuksen ja sijoittaa ne pakastimen uumeniin h-hetkeä odottamaan.

Aloitin rupeamani keksien parissa. Aikomuksenani oli valmistaa mutakakkucookieseja, joiden ohje pongahti silmiini Mamman leivontanurkassa vierailtuani. Koska minttu ei koskaan ole ollut ykkössuosikkini, päätin korvata sen Turkinpippurilla. Samaan syssyyn vaihdoin tumman suklaan valkosuklaasen ja tiedä sitten oliko syynä juuri tuo vaihdos, mutta aikaansaannokseni oli joka tapauksessa sangen kaukana mehevistä kekseistä. Ei, minulla oli leivontahetkeni tuloksena kaksi peltiä ohutta keksilevyä.

img_0869Koska valkosuklaa-Turkinpippurikeksini oli kuitenkin kaikesta huolimatta vallan maukasta, päätin väkertää siitä jäädytetyn keksi-sitruunalakritsikakun. Lopputulos oli niin mainio, että pilalle menneet keksit olivatkin oikeastaan hyvä asia.

Suosittelen testaamaan! Ja mikäli haluaa päästä vieläkin helpommalla, on mahdollista tietysti oikaista ja ostaa keksit kaupasta – valkosuklaa-salmiakkikeksejä ei kyllä ihan heti tule mieleen…

P.S. Yllä olevasta Mamman leivontanurkka -linkistä löytyy resepti alkuperäisiin minttuisiin mutakakkucookieseihin, mikäli niitä haluaa kokeilla ja saada mitä luultavammin aikaiseksi onnistuneita keksejä. Itse laitan kuitenkin alle ohjeen näihin ”ohukaisiini”, sillä saatanpa joskus uudestaankin haluta valmistaa juuri tällaista keksikakkua. Me Aleksin kanssa ainakin tykkäsimme erittäin paljon omasta maistiaisversiostamme, katsotaan mitä suuri yleisö sitten keväämmällä tuumaa.

Turkinpippuriset valkosuklaa”cookiesit”

15 kpl (somasti yhteen kasvaneina)

225 g valkosuklaata
60 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa
2 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl Turkinpippuri crushia

Sulata suklaa yhdessä voin kanssa.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Vatkaa toisessa kulhossa kananmunat, fariinisokeri ja vaniljasokeri kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi.
Sekoita suklaasula ja kananmuna-sokeriseos keskenään. Lisää Turkinpippuri crush ja jauhot. Sekoita tasaiseksi.
Laita taikina pakkaseen puoleksi tunniksi.
Ota taikinasta 4-5 cm kokoisia palloja taikinakauhalla tai kahden lusikan avulla. Laita pallot leivinpaperin päälle uunipellille väljästi. Paista 9-12 min. ja jäähdytä ritilän päällä.

Jäädytetty keksi-sitruunalakritsi -kerroskakku

8-10 annosta

img_0873Pohja:
175 g keksejä (esim. Turkinpippuri-valkosuklaa)
50 g voita (yllä mainittujen keksien kanssa pienempikin määrä voita saattaa riittää)

Täyte:
2 dl kuohukermaa
400 g sitruunalakritsaista makurahkaa
0,75 dl tomusokeria
175 g keksejä (samoja kuin pohjassa)

Pinnalle:
koristeita, kuten Turkinpippuri crushia, suklaata, kimalleströsseleitä

Hienonna pohjaan tulevat keksit tehosekoittimella hienoksi jauhelmaksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksiseos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (ø noin 23 cm) pohjalle.
Tee sitten täyte. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vispilöi kermavaahto, rahka ja tomusokeri sekaisin.
Lusikoi kolmannes täytteestä keksipohjan päälle. Asettele puolet kekseistä täytteen päälle. Lusikoi keksien päälle toinen täytekerros ja asettele loput kekseistä sen päälle. Lusikoi loput täytteestä vuokaan ja tasoita pinta.
Peitä kakku kelmulla. Nosta pakastimeen ja jäädytä vuorokauden ajan.
Ota kakku hetkeksi huoneenlämpöön ja irrota se varovasti veitsen avulla reunoista. Viimeistele kakun pinta koristein.