Parsakaali-hernequiche vaikkapa uudenvuoden herkkupöytään

Ensi kertaa ikinä olen valmistellut tulevaa joulua työssäkäyvänä äitinä. Edelliset viisi joulua olen toki ollut äiti, mutta kotiäiti. Näin ollen olen ensimmäistä kertaa joutunut hieman aikatauluttamaan joulupuuhiani, miettimään koska tekisin sitä ja koska tätä. No, kaikki on kuitenkin sujunut edellisten vuosien tapaan kiireettömästi ja stressittömästi. Mitään joulupaniikkia en tapani mukaan ole tänäkään vuonna onnistunut hankkimaan.

Asia, josta joulukuulla kuitenkin väistämättä tulee tingittyä, on ruoanlaitto – muun kuin jouluruoan. Näin ollen näppärät ja nopeat reseptit nousevat arvoon arvaamattomaan ja enemmän kuin minään toisena kuukautena tulen tehneeksi tuttuja ja turvallisia perusruokia ilman itselleni tyypillisiä reseptikokeiluja.

Yksi helppo ja varmasti maistuva vaihtoehto ovat erilaiset piirakat. Seuraava vuosia sitten ensi kertaa kokeilemani parsakaali-hernequiche muistui jostakin mieleeni valikoidessani sopivaa käyttökohdetta jouluvalmisteluiden tiimellyksessä jääkaapin perälle unohtuneelle parsakaalille. Tällä kertaa tuunailin alun alkaen Richard McCormickin Pariisi-keittokirjasta löytämääni reseptiä hiukan lisäämällä siihen pekonia ja muuntelemalla sitä muutenkin ruokavarastojamme vastaavaksi.

Suosittelen. Tämän voisi hyvin ottaa osaksi vaikkapa uuden vuoden juhlinnan herkkupöytää.

Parsakaali-hernequiche

Vuoallinen (ø 23 cm)

Pohja:
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl spelttijauhoja (tai vaihtoehtoisesti ruisjauhoja)
100 g voita
1 keltuainen (Pärjäsin mainiosti ilmankin.)
2 rkl vettä
(suolaa)

Täyte:
70 g pekonia
50 g pakasteherneitä
50 g parsakaalia
0,5 dl ranskankermaa
1,5 dl kermaa
1 kananmuna
0,5 tl suolaa
0,5 tl cayennepippuria
aavistus muskottipähkinää
25 g parmesanraastetta

Aloita pohjataikinasta. Sekoita taikinan ainekset ja vaivaa se sileäksi palloksi. Levitä taikina vuokaan ja laita vuoka pakastimeen noin 5 min. ajaksi. Ota vuoka pakastimesta, pistele pohjaan haarukalla reikiä ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.
Aloita täytteen valmistus paistamalla pekonit kuumalla pannulla rapeiksi. Nosta ne sitten talouspaperin päälle ”kuivumaan” ja rouhi kohta pieniksi paloiksi.
Sulata herneet ja leikkaa parsakaali ohuiksi viipaleiksi.
Vispaa ranskankerma sekä kerma kulhossa kevyesti ja lisää kananmuna. Mausta suolalla, cayennepippurilla ja muskottipähkinällä. Lisää kermaseokseen parmesanraaste ja pekonirouhe. Sekoita hyvin ja kaada seos paistetulle piirakkapohjalle. Painele päällimmäiseksi herneet ja parsakaaliviipaleet.
Alenna uunin lämpötila 180 asteeseen ja paista piirakkaa noin 25 min. tai kunnes sen pinta on kullankeltainen.

Kesäkurpitsa-fetapiirakka: vihreää virkeyttä pimeyden keskelle

Hieman vallitsevan satokauden vastaisesti jääkaapissa odotteli käyttöönpääsyä muutama kesäkurpitsa. Koska teki ehdottomasti mieli kasvisruokaa ja koska kauppareissu ei kuulunut suunnitelmiin, päätin tehdä piirakan, joka tämänkaltaisissa tilanteissa on usein oiva vaihtoehto. Hyvää helposti, simppelein raaka-ainein.

Valitsin reseptin, jossa mieto ja raikas kesäkurpitsa sai rinnalleen maukkaan ja täyteläisen fetajuuston. Mikäli projektista haluaa selvitä helpoimmalla mahdollisella tavalla, voi pohjaksi valita valmispohjan, mutta itse tein yhden omista suosikeistani, tumman talkkunapohjan. Kannattaa kokeilla sitäkin.

Tämä piirakka toimii vihreänä piristysruiskeena synkän marraskuun keskellä, joten suositukseni on suuri.

Kesäkurpitsa-fetapiirakka

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

Pohja:
1,5 dl (vehnä)jauhoja (Voit hyvin valita sitä sun tätä jauhovarastoista löytyvää.)
1,5 dl talkkunajauhoja
0,5 tl suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
100 g voita
0,5 dl kylmää vettä

Täyte:
200 g kesäkurpitsaa
pala purjosipulia
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
0,5 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
100 g fetajuustoa
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
2 dl juustoraastetta
0,75 tl timjamia

Valmista ensin pohja. Sekoita keskenään jauhot, talkkuna, suola ja leivinjauhe. Lisää voi nyppimällä se jauhoseokseen. Lisää murumaiseen seokseen kylmä vesi ja vaivaa taikinaksi. Painele taikina voideltuun tai leivinpaperoituun vuokaan.
Raasta kesäkurpitsa. Pilko huuhdeltu purjo ja valkosipuli hienoksi.
Kuullota purjoa ja valkosipulia öljyssä pannulla. Lisää joukkoon kesäkurpitsaraaste ja sammuta levy hetken kuluttua. Pyöräytä kesäkurpitsat ja sipulit hyvin sekaisin. Lisää joukkoon suola ja mustapippuri.
Lisää pohjan päälle puolet kesäkurpitsa-sipulipaistoksesta ja puolet fetajuustosta.
Sekoita kulhossa kerma, kananmuna, juustoraaste sekä timjami. Kaada seos piirakkapohjan päälle. Lisää vielä loput kesäkurpitsat ja fetajuusto.
Paista piirakkaa 200-asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 30 min. Tarkkaile piirakkaa ja jos se tummuu liikaa, peitä se paiston loppuvaiheessa foliolla.

Huikean herkullinen karamellisoitu sipuligalette vol. 2

Testattuani joitakin aikoja sitten muistaakseni Helsingin Sanomista löytämääni vallattoman herkullista uunissa karamellisoiduilla sipuleilla täytettyä galettea päätin heti sen valmistuttua, että tätä olisi tehtävä uudestaan. Syitä tähän oli oikeastaan kaksi: halusin tehdä sen vielä paremmin ja halusin tehdä sen vegaanisesti. Tällä kertaa kuvio oli siis pääpiirteittäin sama, mutta nyt laitoin galetten pinnalle huomattavasti enemmän ihanasti karamellisoituja sipuleita, vaihdoin ranskankerman vegaaniseen tuorejuustoon ja tein pohjataikinasta vegaanisen niin ikään.

Kaiken kaikkiaan homma toimi mainiosti; ainoa elementti, josta en pitänyt oli tuorejuusto. Ensi kerralla ajattelin kokeilla ehkä kaurafraichea. No, vegaanit varmasti tuntevat nämä tuotteet minua paremmin ja osaavat valita omille makumieltymyksilleen sopivan vaihtoehdon.

Siis laittakaapa ihmeessä valmistuslistalle. Mainittakoon vielä, että kannattaa ehdottomasti käyttää keltasipulin ohella punasipulia, joka tekee lopputuloksesta vähintään kaksinverroin kauniimman. Mikäli ihan ”tavallinen” versio kiinnostaa, sen reseptiä voit käydä kurkkaamassa täällä.

Karamellisoitu vegaaninen sipuligalette

4-8 annosta

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
0,5 dl grahamjauhoja (Tai joitakin muita, mitä nyt sattuu olemaan.)
1 tl suolaa
0,5 dl oliiviöljyä
1 dl kylmää vettä

Täyte:
500 g keltasipulia
500 g punasipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2 rkl sokeria
2 rkl viinietikkaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
100-200 g vegaanista tuorejuustoa
mustapippuria myllystä

Aloita pohjataikinasta. Sekoita kulhossa jauhot ja suola. Lisää öljy ja vesi. Vaivaa taikinasta kimmoisa pallo. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin täytteen tekemisen ajaksi.
Valmista seuraavaksi karamellisoidut sipulit. Kuori sipulit ja leikkaa ne poikittain noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kuori ja viipaloi myös valkosipulinkynnet.
Levitä pellille leivinpaperi ja sivele se ruokalusikallisella öljyä. Ripottele päälle ruokalusikallinen sokeria tasaiseksi kerrokseksi ja nostele sipuliviipaleet sen päälle. Sivele sipulit lopulla öljyllä ja ripottele päälle loppu sokeri. Pirskota päälle etikka. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Anna sipuleiden paahtua 225-asteisen uunin keskitasolla noin 30 min.
Kaulitse taikinasta pyöreä levy.
Mausta tuorejuusto kevyesti mustapippurilla ja levitä sitä sopivaksi katsomasi kerros taikinalevylle niin, että reunoille jää noin kolme senttiä tyhjää.
Nostele hieman jäähtyneet sipulit täytteen päälle lomittain ja päällekkäin. Taittele piirakan reunat ylös.
Alenna uunin lämpö 200 asteeseen ja paista piirakkaa toiseksi alimmalla tasolla noin 20 min. Jos pohja tuntuu tarvitsevan kypsyäkseen lisäaikaa, voit jatkaa paistamista vielä kymmenisen minuuttia. Tällöin galetten keskiosaa kannattaa kuitenkin tarkkailla ja peittää se foliolla, mikäli täyte alkaa tummua liikaa.

Rikollisen helppo broccoliinigalette

Leivon suolaisia piirakoita melko paljon. Ne ovat mielestäni monella tapaa hyvä juttu: niiden parissa voi aina keksiä uutta, niihin saa upotettua pussien ja purkkien pohjallisia ja mikä parasta, esimerkiksi salaatin kanssa ne sopivat niin brunssi-, lounas kuin iltapalapöytäänkin. Piirakat valmistuvat helposti ja onnistuvat oikeastaan aina. Siinä tarpeeksi syitä leipaista piirakka silloin toinen tällöin.

Vaikka piirakat ylipäätään ovat helppo vaihtoehto, seuraava galette valmistuu miltei rikollisen helposti. Pohjaan tarvitaan muutama ainesosa, täytteeseen muutama lisää. Ja silti lopputulos on mitä maistuvin. Tälle galetelle annan ehdottoman suositukseni. Ja tulen aivan varmasti palaamaan sen äärelle uudelleenkin.

Broccoliini-fetagalette

4-8 annosta

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
0,5 dl grahamjauhoja (Tai joitakin muita, mitä nyt sattuu olemaan.)
1 tl suolaa
0,5 dl oliiviöljyä
1 dl kylmää vettä

Täyte:
400 g broccoliinia
100-200 g tuorejuustoa
mustapippuria myllystä
suolaa
90 g fetaa
rosépippuria
(1 kananmuna)

Aloita pohjataikinasta. Sekoita kulhossa jauhot ja suola. Lisää öljy ja vesi. Vaivaa taikinasta kimmoisa pallo. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi.
Laita isoon kattilaan vettä ja keitä se kiehuvaksi. Lisää suolaa ja siistityt broccoliinit. Keitä, kunnes broccoliinit muuttuvat kauniin vihreiksi, noin minuutin verran ja nosta lautaselle kuivumaan.
Kaulitse taikinasta pyöreä levy.
Mausta tuorejuusto kevyesti mustapippurilla ja levitä sitä sopivaksi katsomasi kerros taikinalevylle niin, että reunoille jää noin kolme senttiä tyhjää.
Mausta broccoliinit suolalla ja pippurilla ja asettele tuorejuuston päälle. Murustele päällimmäiseksi feta ja ripottele pinnalle rosépippuria.
Taittele piirakan reunat ylös ja voitele ne halutessasi kananmunalla.
Paista galettea 200-asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 35 min. Jos täyte tummuu liikaa, peitä galetten keskiosa foliolla noin puolessa välissä paistoaikaa.

Huikean herkullinen karamellisoitu sipuligalette

Sipulin karamellisoiminen on yksi helpoimmista tavoista tehdä superherkullista ja miltei minkä tahansa kanssa sopivaa lisäkettä. Yleensä olen karamellisoinut sipulit pannulla, mutta tällä kertaa homman hoiti uuni minun valmistellessani galettepohjaa, kätevää ja varsin toimivaa.

Kun superrapealle ja maukkaalle pohjalle istutetaan karamellisoinnin myötä lähes täydellisiksi muuntuneita sipuliviipaleita, ei lopputulos voi olla kuin mahdottoman hyvä. Siis suosittelen suuresti. Itse tulen varmuudella palaamaan reseptin pariin jo pian uudestaan.

Karamellisoitu sipuligalette

4 annosta

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 dl juustoraastetta
100 g voita
0,5 dl vettä

Sipulitäyte:
500 g keltasipulia
500 g punasipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2 rkl sokeria
2 rkl viinietikkaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Ranskankermatäyte:
200 g ranskankermaa
1 kananmuna
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Valmista ensin sipulitäyte. Kuori sipulit ja leikkaa ne poikittain noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kuori ja viipaloi myös valkosipulinkynnet.
Levitä pellille leivinpaperi ja sivele se ruokalusikallisella öljyä. Ripottele päälle ruokalusikallinen sokeria tasaiseksi kerrokseksi ja nostele sipuliviipaleet sen päälle. Sivele sipulit lopulla öljyllä ja ripottele päälle loppu sokeri. Pirskota päälle etikka. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Anna sipuleiden paahtua 225-asteisen uunin keskitasolla noin 30 min.
Valmista sillä aikaa pohja. Sekoita jauhot, leivinjauhe, suola ja juustoraaste kulhossa. Lisää voi ja nypi muruiksi. Kaada joukkoon vesi ja sekoita tasaiseksi.
Kauli taikina kevyesti jauhotetun leivinpaperin päälle halkaisijaltaan noin 30 sentin kokoiseksi pyöreäksi levyksi.
Sekoita ranskankerma, kananmuna ja mausteet keskenään. Levitä seos pohjan päälle niin, että reunoille jää noin kolme senttiä tyhjää.
Nostele hieman jäähtyneet sipulit täytteen päälle lomittain ja päällekkäin.
Alenna uunin lämpö 200 asteeseen ja paista piirakkaa toiseksi alimmalla tasolla noin 20 min.

Rapsakka pekoni-parsakaalipiirakka

Aiemmin tapasin leipoa suolaisia piirakoita lähes viikoittain. Niiden kanssa oli kiva touhuta; miettiä uusia yhdistelmiä, hyödyntää rippeitä kuiva- ja kylmäkaappien syövereistä. Lopulta taisin leipoa niitä vähän liikaa ja kyllästyin. Edes juhlissa ei tehnyt mieli tarjota piirakoita. Kesän mittaan olen kuitenkin saanut takaisin ainakin osan piirakkainnostuksestani ja leiponutkin muutamia varsin mainioita sellaisia.

Yhden onnistumisen koin seuraavan pekoni-parsakaalipiirakan kanssa, jonka valmistin nojaten osittain Valion reseptiin, mutta jota tapani mukaan muokkasin melko runsaasti ruokavarastojamme ja mieltymyksiämme vastaavaksi. Suosittelen.

Pekoni-parsakaalipiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
Huomioithan, että pohjareseptini tuottaa sangen rapsakan lopputuloksen, joten mikäli toivot piirakan pysyvän paremmin koossa, käytä pohjassa ainoastaan jauhoja, älä korppujauhoja.

150 g voita
3 dl vehnäjauhoja (Erityisen rapean lopputuloksen saamiseksi korvaa 1,5 dl vehnäjauhoista korppujauhoilla, mieluiten itsetehdyillä.)
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
300 g parsakaalia
puolikas paprika
140 g pekonia
200 g sipulia
150 g ranskankermaa
1,25 dl ruokakermaa
100-150 g Aurajuustoa (Itse korvasin noin puolet Aurasta fetajuustolla.)
1 tl basilikaa
0,25 tl suolaa
1 mm jauhettua mustapippuria

Pinnalle:
2 rkl pinjan- / auringonkukansiemeniä

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Leikkaa parsakaalin kukinnot pienemmiksi paloiksi. Käytä myös parsakaalin varsi kuorittuna ja pieniksi paloiksi leikattuna. Kuutioi huuhdeltu paprika.
Keitä parsakaalipaloja suolalla maustetussa vedessä 3-4 min. Valuta.
Hienonna pekoni ja leikkaa kuoritut sipulit viipaleiksi.
Ruskista pekoni pannulla. Lisää joukkoon sipuli sekä paprikakuutiot ja paista hetki, kunnes sipuli hieman pehmenee. Nosta pannu liedeltä, lisää joukkoon ranskankerma, ruokakerma ja mausteet.
Levitä pohjalle parsakaalipalat, sitten viipaloitu juusto ja päällimmäiseksi pekoninen täyte. Ripottele pinnalle siemenet.
Paista uunin alimmalla tasolla 200 asteessa noin 35 min.

Pienet kesäkurpitsapaistokset

Helpot muffinssivuokiin munakkaiden tapaan rakentuvat kesäkurpitsapaistokset ovat mainio lisä esimerkiksi juhannuksen noutopöytään. Toki maukkaat pikkupaistokset maistuvat ateriana ihan sellaisinaankin, vaikkapa salaatin kera.

Siis oivallinen Glorian Ruoka&Viini -lehdestä tehty reseptilöydös, jota tulen varmasti käyttämään uudelleenkin. Nämä muuten maistuvat suurella todennäköisyydellä, vaikka ei erityinen kesäkurpitsafani olisikaan…

Kesäkurpitsapaistokset

10-12 pientä piirakkaa

2 (600 g) keskikokoista kesäkurpitsaa
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
muutama kourallinen minttua
1 sitruuna
2 rkl oliiviöljyä
150 g gruyère-, emmental- tai Västerbotten-juustoa
5 kananmunaa
4 rkl maissitärkkelystä
1 tl suolaa
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl mustapippuria

Voitele muffinssipellin kolot huolellisesti.
Halkaise kesäkurpitsat ja kaavi siemenet lusikalla pois. Höylää pitkät puolikkaat keittiömandoliinilla tai terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi ja leikkaa viipaleet vielä puoliksi.
Viipaloi sipulit, silppua valkosipuli ja hienonna minttu. Purista sitruunasta mehu (2 rkl).
Kuumenna öljy isossa paistinpannussa ja paista kesäkurpitsaa, sipulia ja valkosipulia, kunnes ne saavat hieman väriä. Siirrä sivuun jäähtymään.
Raasta juusto. Riko kananmunat isoon kulhoon ja vatkaa joukkoon maissitärkkelys. Lisää juusto, mausteet, minttu ja sitruunamehu. Kääntele joukkoon kesäkurpitsaseos.
Jaa taikina muffinssipellin koloihin. Paista uunin keskitasolla 20-25 min. kunnes paistokset ovat hyytyneet ja saaneet kauniin värin.

Mehevä kasvis-pestopiirakka ja itsetehty salaattipesto

Nyt, kun loppukeväästä ulkoruukkuihin sijoittamani salaatit ovat pikkuhiljaa alkaneet tuottaa satoa, olen ajautunut tilanteeseen, jossa minulla on ollut kyseisestä hyödykkeestä jopa ylitarjontaa. Näinpä päätin kokeilla valmistaa salaatista pestoa. Testin tuloksena syntyi vallan mainiota kastiketta, jota olen käyttänyt esimerkiksi kanan ja kalan huntuna. Tällä kertaa upotin sitä piirakkaan, josta tulikin mielestäni yksi parhaita kasvispiirakoitani aikoihin. Pesto teki siitä mehevän, tomaatit ja paprika sopivasti kirpeän ja makean. Pohja, johon ujutin itsetehtyjä korppujauhoja taas oli rapea ja jää ehdottomasti omalle piirakkapohjalistalleni.

Tästä reseptistä siis monta mainiota vinkkiä.

Kasvis-pestopiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja (Erityisen rapean lopputuloksen saamiseksi korvaa 1,5 dl vehnäjauhoista korppujauhoilla, mieluiten itsetehdyillä.)
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
1-2 dl salaattipestoa (Ohje alla.) Vaihtoehtoisesti voit toki korvata tämän myös kaupan valmiilla pestolla.
3 dl juustoraastetta
1 dl paahdettua säilykepaprikaa
200 g kirsikkatomaatteja
0,5 dl pieniä kapriksia

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Tee seuraavaksi pesto alla olevan ohjeen mukaan.
Voitele tai leivinpaperoi piirakkavuoka. Painele taikina tasaisesti vuokaan, myös reunoille.
Levitä pesto piirakkapohjalle. Lisää päälle juustoraaste, säilykepaprikat, siivutetut tomaatit ja kaprikset.
Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alaosassa noin 30 min. tai kunnes pohja on täysin kypsä.

Salaattipesto

100 g salaattia
1 pieni valkosipulinkynsi
3 rkl pinjan- tai auringonkukansiemeniä
2 rkl parmesaaniraastetta
suolaa ja rouhittua mustapippuria
1 dl oliiviöljyä

Revi salaatinlehdet teholeikkuriin. Lisää joukkoon kuorittu ja silputtu valkosipuli, siemenet, parmesaaniraaste, mausteet ja osa öljystä. Soseuta tasaiseksi tahnaksi. Notkista sopivaan koostumukseen öljyllä.


Erityishyvä lohi-lehtikaalipiirakka

Joitakin aikoja sitten sain ystävän luona aivan erityisen maukasta lohipiirakkaa. Resepti paljastui Perinneruokaa Prkl -blogin Mikan Helpoksi lohipiirakaksi. Nyt kokeilin piirakkaa itsekin. Sen lisäksi, että se on yksi parhaista maistamistani lohipiirakoista, se on myös nimensä mukainen, siis helppo. Ainesosia ei tarvitse erikseen kypsennellä, vaan lohi saa paistua piirakan päällä juuri sopivan meheväksi. Kun piirakka vielä pitää sisällään reilun annoksen lehtikaalia, tämän hetken suurta suosikkiani, en voi muuta kuin suosittaa – suurella sydämellä.

P.S. Jos piirakasta haluaa Mikan tapaan minun versiotani helpomman, voi sen pohjaksi valita valmiin lehtitaikinan. Tai sitten noudattaa minun alla olevaa reseptiäni ja tehdä pohjan itse.

Lohi-lehtikaalipiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
350 g lohta
70 g lehtikaalia
1 pieni sipuli (Minä käytin nippusipulia ja purjoa, jotka toimivat mainiosti.)
150 g fetajuustoa
1 kananmuna
2 dl ruokakermaa
1 sitruunan kuoriraaste
2,5 rkl sitruunamehua
0,5-1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Poista sillä välin lohesta nahka ja paloittele se reiluiksi paloiksi. Poista lehtikaalista kova varsi ja revi lehdet suupaloiksi. Kuori ja viipaloi sipuli (tai pilko pari vartta nippusipulia ja pala purjoa).
Voitele tai leivinpaperoi piirakkavuoka. Painele taikina tasaisesti vuokaan, myös reunoille.
Levitä taikinan päälle revitty lehtikaali ja pilkottu sipuli. Lisää lohipalat. Murenna piirakan päälle fetajuusto.
Vatkaa kananmunan rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon kerma, sitruunan kuori ja mehu. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Kaada kananmuna-kermaseos piirakan päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 min.


Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 4, kausi 6: hachapuri

Muutaman viikon tauon jälkeen palasin jälleen Koko Suomi leipoo -haasteeni pariin leipomalla ohjelman neljännen jakson teknisessä tehtävässä vaadittuja hachapuri-piirakoita.

Georgiasta kotoisin oleva juustotäytteinen piirakka oli minulle siinä mielessä tuttu tuote, että olen pari kertaa päässyt maistamaan sitä ravintolassa. Itse en ollut sitä aiemmin valmistanut.

Omasta mielestäni onnistuin ihan hyvin, joskin piirakat jäivät ehkä aavistuksen kuiviksi. Ainakin verrattuna niihin superjuustoisiin ja valuviin yksilöihin, joita aiemmin olin päässyt maistelemaan. Tämä saattoi tosin ainakin osin johtua siitä, että paistoajan valitseminen jäi leipojan omalle vastuulle. Lisäsin pinnan kananmunat hieman liian myöhään, joten jouduin pitämään piirakoita uunissa himpun verran liian kauan, jotta ne ehtivät hyytyä. Joka tapauksessa olen tyytyväinen lopputulokseen ja piirakoiden ulkonäkökin oli mielestäni melko hyvä. Viiriäisen munia en akuutissa leipomisinnostuksessani ehtinyt hankkimaan, mutta mainitut kananmunat ajoivat asian ihan hyvin niin ikään. Valkuainen tosin piirakan pienuudesta johtuen valui liki täysin uunipellille, joten ehkäpä näin pienille piirakoille olisi järkevämpää lisätä pelkkä keltuainen. Tai sitten käyttää reseptissä suositeltuja viiriäisen munia.

Kaiken kaikkiaan tehtävä oli mukava ja suhteellisen helppo. Uskoisin, että tulen leipomaan hachapuria vielä uudestaankin.

Mikäli kiinnostuit Koko Suomi leipoo -haasteestani, edellisiä aiheeseen liittyviä artikkeleitani voit käydä katselemassa täällä.

Hachapuri

Olen lisännyt reseptiin sulkuihin omia tarkentavia huomioitani.
6 kpl

325 g vehnäjauhoja
1 kananmuna
1 keltuainen
5 g kuivahiivaa
1,5 dl kermaviiliä
ripaus merisuolaa

Täyte:
150 g fetajuustoa
150 g mozzarellaraastetta
6 kpl (viiriäisen) munia
20 g parmesaania

Voiteluun:
1 kananmuna (Minä voitelin ylijääneellä valkuaisella, joka oli mielestäni ihan riittävästi.)

Valmista taikina sekoittamalla vehnäjauhot, kananmunat, hiiva, kermaviili ja suola keskenään. (Lämmitä kermaviili kädenlämpöiseksi lisää hiiva ja suola, sitten jauhot ja loppuvaiheessa kananmunat.) Vaivaa, kunnes taikina on elastinen ja tasainen.
Anna taikinan levätä liinan alla noin 20 min.
(Sekoita täytteen fetajuusto ja mozzarellaraaste keskenään tasaiseksi massaksi.)
Kauli taikinasta kuusi soikean muotoista palaa ja aseta juustot keskelle. Ala rullata taikinaa joka reunasta tasaisesti, kunnes saat veneen muodon. Voitele reunat kananmunalla. (Tai ylijääneellä valkuaisella.)
Paista 200-asteisessa uunissa kullanruskeaksi. Riko viiriäisen muna keskelle leipää ja paista vielä muutama minuutti. (Piirakat kypsyvät yllättävän nopeasti. Itse pidin niitä uunissa 15 min. ennen kananmunien lisäämistä, joka oli mielestäni hiukan liikaa, sillä ne olivat tässä vaiheessa jo miltei kypsiä. Munat kannattaa näin ollen lisätä jo noin 10 min. paistamisen jälkeen.)
Viimeistele parmesaanilla.