Salaattisunnuntai

Alkusyksyn kirjavinkattavani tuntuvat olevan pitkälti keittokirjoja. Mikäs siinä, testaillaan sitten uusia reseptejä kaunokirjallisuutta odotellessa. Päällimmäisenä pinossani ovat tällä hetkellä Anna Bergenströmin uudelleen muovaama, jo klassikon viittaa kantava Joka kokin keittokirja sekä Marketta Kotilaisen toimittama uutukainen Syömään! Kotiruokien parhaat. Nimistä päätellen tulossa on siis jotakin kotoisaa.

Lauantaisen ravintolassa nautitun kolmen ruokalajin lihapainotteisen illallisen jälkimainingeissa päätimme sunnuntaina valmistaa hieman kevyemmän aterian. Aloittelimme Annan ohjeistamilla lämpimillä munakoisovoileivillä, joista jatkoimme lämpimän broilerisalaatin ja avokadokastikkeen pariin. Tämä ohje sisältyi Syömään! -kirjan salaattiosioon.

Tällä kertaa kotikeittiömme tyytyi kahden ruokalajin vaihtoehtoon ja jälkiruoan roolissa nähtiin irtokarkki poikineen. Joka tapauksessa, sangen maukas ateria jälleen kerran. Hyvää ja helppoa!

Lämmin munakoisovoileipä

1 kerrosleipäIMG_1610

2 munakoisoviipaletta, 2 cm paksuja
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
2 tomaattiviipaletta, 1,5 cm paksuja
1 viipale mozzarellaa / vuohenjuustoa, 1,5 cm paksu
tilkka pestoa
basilikanlehti

Kuumenna paistinpannu ja paista munakoisoviipaleita vähässä oliiviöljyssä keskinkertaisella lämmöllä, kunnes ne saavat kunnolla väriä. Ripottele päälle vähän suolaa ja pippuria ja siirrä siivut hetkeksi talouspaperin päälle.
Ripottele tomaatinsiivuille vähän suolaa ja pippuria.
Aseta uunivuokaan viipale paistettua munakoisoa, sitten tomaattiviipale, sen päälle juusto, sitten taas tomaattiviipale ja viimeiseksi jäljelle jäänyt munakoisoviipale.
Gratinoi kerrosleipiä 225-asteisessa uunissa 10-12 min. ajan.
Tiputtele kerrosleipien päälle tilkka pestoa ja koristele tuoreilla basilikanlehdillä. Tarjoa heti.

Lämmin broilerisalaatti ja avokadokastike

3 annosta

Paljain päin...
Paljain päin…

600 g broileria marinadissa
200 g pakastepapuja
10 kirsikkatomaattia
pala kurkkua
1 punasipuli
erilaisia salaatteja / salaattisekoituspussi
tuoretta basilikaa
3 kovaksi keitettyä kananmunaa
2 rkl oliiviöljyä
0,5 rkl viinietikkaa
suolaa ja mustapippuria

... ja avokadokruunun kera. Suosittelen jälkimmäistä.
… ja avokadokruunun kera. Suosittelen jälkimmäistä.

Avokadokastike:
1 kypsä avokado
2 rkl sitruunamehua
1 valkosipulinkynsi
150 g kermaviiliä
suolaa ja valkopippuria

Valmista ensin avokadokastike. Halkaise avokado, poista kivi ja lusikoi sisus kulhoon. Lisää muut aineet ja soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Laita jääkaappiin tekeytymään.
Huuhtele salaatit ja asettele tarjoiluastiaan pediksi. Sekoita joukkoon myös basilikanlehdet.
Sulata pavut, pilko kirsikkatomaatit ja kurkku, kuori ja viipaloi sipuli. Yhdistä kasvikset erillisessä kulhossa ja mausta öljyllä, etikalla, suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin ja kaada salaattipedin päälle.
Kuori ja lohko kananmunat. Asettele lohkot salaatin päälle.
Paista broilerit kypsiksi. Mikäli sinulla ei ole valmiita suikaleita, paloittele kypsä broileri viipaleiksi ja asettele salaatin päälle.
Tarjoa heti avokadokastikkeen kera.

Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä!

Tara Duggan: Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä
Gummerus, 2013index
Suom. Katri Meriläinen
The Burger : An Action-packed Tasty Adventure, Parragon, 2012

Jos minulta vielä joitakin vuosia sitten olisi kysytty, mitä minulle tulee mieleen sanasta hampurilainen, olisin luultavasti ajatuksissani sinkoutunut keskelle ruuhkaista ja ankeaa ketjuravintolaa, jossa pikaisen piipahduksen tuloksena saa syödäkseen epäterveellisen aterian. Vaan eipä tule enää. Nykyään lähes poikkeuksetta, ravintolan fiiniydestä ja hintatasosta huolimatta, löytyy ruokalistalta edes jokunen hampurilainen tai kyseisen ruokalajin johdannainen. Useimmiten vielä on niin – ja jälleen paikan fiiniydestä ja hintatasosta huolimatta – että tuo annos osoittautuu hyväksi tai ainakin mukiinmeneväksi vaihtoehdoksi. Hampurilainen tuntuukin elävän jonkinlaista nousukauttaan; laatu paranee ja maine kohenee, yli satavuotias amerikkalaisen ruokakulttuurin kulmakivi on nyt monikasvoisempi kuin koskaan.

Juuri nyt hampurilaiset tuntuvat hivuttautuvan osaksi myös keittokirjamaailmaa. Ensimmäinen johon itse olen tutustunut paremmin kantaa yksinkertaisesti nimeä Hampurilainen. Jos mukaanluetaan alaotsikko 100 mahtavaa reseptiä, voidaan huomata että tehtävää riittää mukavasti, vaikka vuoden ajaksi viikonlopun jokaiselle päivälle, mikäli todellinen hampurilaisaddiktio iskee.

Hampurilainen on mielestäni hyvinkin monipuolinen keittokirja. Sen avulla on mahdollista valmistaa niin ”ajattomia alkuperäisiä” kuin ”gourmet-suosikkejakin” sekä piipahtaa hampurilaisten innovoimalla maailman ympäri matkalla. Lisäksi miltei kaikki reseptit ovat sovellettavissa myös hampurilaisettomaan ruokavalioon, mikäli ei kyseisestä lajikkeesta innostu; hyviä liha-, kala-, kasvis- ja kanapihvejä voi toki nautiskella muutenkin, lisäkkeistä ja kastikkeista puhumattakaan.

Reseptit ovat yksityiskohtaisesti kirjoitettuja ja niiden avulla vähemmänkin ruoanlaittoa harrastanut onnistuu varmasti, vaikka vaihtelua ohjeiden välillä toki on. Myös kirjan kuvitus on selkeä. Periamerikkalaisesta ruokalajista kun on kysymys vaaditaan toki myös periamerikkalaista suhtautumista ohjeistaviin opuksiin: ”Koristelu- ja tarjoiluehdotukset ovat valinnaisia eikä niitä ole välttämättä mainittu reseptin ainesluettelossa tai valmistusohjeissa. – – Osa sienilajeista on myrkyllisiä. Älä valitse sieniä, joiden syömäkelpoisuudesta et ole varma. – – Aika-arviot ovat viitteellisiä.” Turvallisissa käsissä siis ollaan eli ei muuta kuin kokkaamaan!

Suosittelen monipuolisesti eri tasoisille ja erilaiset makunystyrät omaaville ruoanlaittajille. Itse kokeilin ensitöikseni erikoista Sloppy Joe -annosta sekä bataattijuustopihvejä. Tähän eivät kokeiluni kirjan parissa varmastikaan pääty.

Amerikkalais-hampurilaisperäinen kasvisateria

Eilen halusin ilahduttaa sekä vierailevaa äitiäni että rakasta siippaani kahden ruokalajin kasvisaterialla.

Koska arviointiani odottaa yhä keittiökirjastomme tuorein tulokas, Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä, päätin kääntyä jälleen teoksen puoleen. Mielessäni ei ollut kuitenkaan hampurilaisten valmistaminen ja tässä vaiheessa onkin hyvä mainita, että nimestään huolimatta Hampurilainen tarjoaa oivallisia vaihtoehtoja myös niille, jotka eivät kyseisestä ruokalajista perusta.

Tällä kertaa minä tein bataatti-juustopihvejä kera kahden erilaisen kastikkeen. Kun alkuruoan osaa näytteli jo aiemmin herkulliseksi huomattu kylmä avokadokeitto, syntyi sopasta pitkälti amerikkalainen. Food is good!

Bataatti-juustopihvit

IMG_1605
Kastikkeet kruunaavat kasvispihvin.

6-8 kpl

450 g bataattia
175 g parsakaalin kukintoja
2-3 valkosipulinkynttä
1 punasipuli
1 mieto punainen chili
100-150 g mietoa cheddarjuustoraastetta
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
450 g sipulia
1 rkl tuoretta korianteria / yrttiä maun mukaan

Paloittele bataatti ja keitä palat kypsiksi kevyesti suolatussa vedessä noin 15 minuutissa. Kaada keitinvesi pois ja survo bataatit. Mikäli parsakaalin kukinnot ovat isoja, pieni niitä hiukan ja keitä kukintoja toisessa kattilassa noin 3 min. Kaada keitinvesi pois ja laske parsakaalikattilaan kylmää vettä. Kaada vesi pois ja lisää parsakaali survottujen bataattien joukkoon.
Sekoita joukkoon myös puristetut valkosipulinkynnet, hienonnettu punasipuli ja chili sekä juustoraaste. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita huolellisesti ja muotoile seoksesta haluamasi kokoisia pihvejä.
Paista pihvejä 225 asteessa noin 15-20 min.
Kuori ja viipaloi sipulit. Kuumenna oliiviöljyä paistinpannussa, lisää sipulit ja kuullota keskilämmöllä, kunnes sipulirenkaat ovat pehmentyneet. Sekoittele joukkoon haluamaasi yrttiä.
Nosta sipulit paistetuille pihveille ja tarjoa heti.

Intialaistyyppinen jogurttikastike

1 valkosipulinkynsi
0,5 tl garam masalaa
0,25 tl suolaa
1 tl sitruunamehua
200 g turkkilaista / kreikkalaista jogurttia

Sekoita jogurttiin puristettu valkosipuli, garam masala, suola ja sitruunamehu. Anna makujen tekeytyä jääkaapissa.

Grillikastike pihveille ja hampurilaisille

2 tl tomaattipyreetä
1 tl sinappijauhetta
1 rkl punaviinietikkaa
1 rkl worcestershirenkastiketta
1 rkl oliiviöljyä
1 pieni sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
(0,5-1 mieto punainen chili)
2 tl fariinisokeria
2 dl vettä
(suurustetta)

Sekoita tomaattipyree, sinappijauhe, viinietikka ja worcestershirenkastike tahnaksi.
Hienonna sipuli ja halutessasi chili. Kuumenna öljy pienessä kattilassa, lisää sipuli, puristetut valkosipulinkynnet ja chili. Ruskista kevyesti muutaman minuutin ajan tai kunnes kasvikset alkavat pehmentyä. Nosta kattila pois liedeltä.
Sekoita tahna ja fariinisokeri sipuliseokseen. Sekoita hyvin ja kaada sitten vähitellen joukkoon vesi koko ajan sekoittaen.
Pane kastike takaisin liedelle ja kuumenna kiehuvaksi usein hämmentäen. Vähennä lämpöä ja anna kastikkeen poreilla noin 15 min. välillä hämmentäen.
Jos haluat tasaista kastiketta, siivilöi. Halutessasi voit myös suurustaa sitä hiukan.
Tarjoile kuumana tai anna jäähtyä ja tarjoile kylmänä. Grillikastike säilyy jääkaapissa kahden viikon ajan.

Erikoinen kokeilu

Tällä hetkellä hampurilaiset tuntuvat elävän jonkinlaista uudestisyntymän aikakauttaan. Toki ne eivät ole koskaan yli sadan vuoden takaisen syntymänsä jälkeen poissa olleetkaan, mutta nykyään hampurilaisen syöminen ravintolassa ei tarkoita yksinomaan pikaista piipahdusta ankeassa ketjuravintolassa, vaan hampurilaisen voi tilata lähes ravintolassa kuin ravintolassa. Mitä erilaisimmin sisällöin.

Myös kirjakauppoihin on pikku hiljaa rantautunut tätä periamerikkalaista ruokalajia koskevia opuksia, joista yksi on tähän mennessä päätynyt myös meidän talouteemme. Se kantaa yksinkertaisesti nimeä Hampurilainen ja käsittää alaotsikkonsa mukaan 100 mahtavaa reseptiä, siis muutaman vuoden jokaiselle viikolle, mikäli todellinen addiktio iskee.

Kirjan innoittamina päätimme valmistaa noita kerrostettuja amerikan serkun ruokatervehdyksiä, mutta tällä kertaa meille täysin uudella, Sloppy Joe -nimeä kantavalla tavalla.

Lopputulos oli erikoinen ja ilman omia ylimääräisiä lisäkkeitämme annos olisi jäänyt sangen vajavaiseksi, jopa tylsäksi. Kun annoksen kylkeen lisäsi hiukan paholaisen hilloa ja punasipulihilloketta sekä purilaisen väliin siivun cheddar-juustoa oli tilanne jo täysin toinen. Näin syntyi tuunattu Sloppy Joe, jota emme kuitenkaan suosittele tekemään köyhä ritari -tyylillämme, jolla valmistamme omat herkku-erikoishampurilaisemme. Tavallinen hampurilaisleipä olisi Sloppy Joen kohdalla varmasti paikallaan.

Koska hampurilaisannos tarvitsee ehdottomasti rinnalleen hyvän salaatin – ei, me emme suosi ranskalaisia – teimme myös sellaisen. Tällä kertaa valitsimme sen pääraaka-aineiksi punajuuren, porkkanan ja mozzarellan, joista syntyi mukiinmenevä kokonaisuus.

Sloppy Joe

3-4 annosta

Köyhä ritari, joka imaisi itsensä täyteen jauhelihakastiketta.
Köyhä ritari, joka imaisi itsensä täyteen jauhelihakastiketta.

400 g naudanjauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 vihreä paprika
1,5 dl vettä
1,1 dl ketsuppia
1 rlk fariinisokeria
0,5 tl dijon-sinappia
hieman worcestershirenkastiketta
1 tl suolaa
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
ripaus cayennenpippuria
hampurilaisleipiä syöjien määrän mukaan

Lisäksi:
paholaisen hilloa
punasipulihilloketta
cheddar-juustoviipaleita

Pane jauheliha ja hienonnettu sipuli isoon kylmään paistinpannuun ja nosta pannu keskilämmölle. Kypsennä lihaa, kunnes se alkaa ruskistua.
Lisää hienonnettu valkosipuli ja pilkottu paprika ja kypsennä sekoitellen 2 min. Lisää vesi. Kypsennä seosta, kunnes se poreilee.
Sekoita joukkoon ketsuppi, sokeri, sinappi, worcestershirenkastike, suola, mustapippuri ja cayennenpippuri. Kuumenna seos poreilevaksi, laske lämpö matalaksi ja anna poreilla hiljalleen 30-45 min, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut ja kastike on sakeaa.
Lusikoi seosta leipien alaosille, aseta cheddar-juustoviipale seoksen päälle ja sulje paketit kansipuolikkailla. Tarjoa heti.

Punajuuri-porkkana-mozzarellasalaatti

4 annosta

4 pientä punajuurtaIMG_1564
4 porkkanaa
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoviinietikkaa
2 tl hunajaa
hiutalesuolaa, mustapippuria
1 pussi rucolaa
3 rkl paahdettuja (auringonkukan)siemeniä
mozzarellaa

Kuori ja viipaloi punajuuret ja porkkanat ohuelti.
Kaada öljy kahdelle paistinpannulle. Paahda punajuuria noin 10 min. ja porkkanoita noin 5 min. tai kunnes ne tuntuvat sopivan kypsiltä. Mausta kasvikset balsamicolla, hunajalla, suolalla ja pippurilla.
Levitä rucola tarjoiluastialle. Lisää päälle haaleat kasvikset, paahdetut siemet ja revitty mozzarella. Rouhi päälle mustapippuria.

Paluu grillin äärelle

Jälleen helteinen kesäviikonloppu Kaakkois-Suomessa, Kuolimojärven rannalla. Jälleen ohjelmassa hyvin pitkälti ulkona oleilua, olennaisena osana tietysti ruoanlaittoa – tietysti pallogrillillä. Tällä kertaa onnistuimme tuottamaan vallan mainion kesäaterian alusta loppuun, mitään polttamatta, mitään ylikypsentämättä.

Illallisen ideana oli testata erilaisia lihoja huonoista hienompiin. Maistelumme kohteet olivat härän entrecote, porsaan ulkofile sekä kassler. Kuinka ollakaan halvin ja huonomaineisin – eli kassler – osoittautui herkuimmaksi. Marinadeilla toki oli osuutta asiaan, mutta niistä ei sen enempää, sillä ne eivät olleet omien kätösiemme tuotetta.

Lihan rinnalle valmistimme nektariinisalsaa, erittäin raikasta, sekä kasvisnyyttejä, joita kelpaa suositella myös; helposti grillatessa ylitummuvat kasvikset pääsivät oikeuksiinsa ja karsinogeenitkin jäivät tällä kertaa nauttimatta.

Jälkiruoaksi paistoimme ananasta, jota makustelimme jäätelön kera. Kesäisessä makumaailmassa siis alusta loppuun!

Nektariinisalsa

Nektariinit kuuluvat kesään.
Nektariinit kuuluvat kesään.

4 annosta

3-4 nektariinia
2 isoa tomaattia
1 punasipuli
1 mieto punainen chilipalko
2 dl persiljaa hienonnettuna
1-2 limeä (3 rkl mehua)
1 rkl öljyä
1 rkl hunajaa
0,25 tl suolaa

Kuutioi nektariinit ja tomaatit. Kuori ja hienonna sipuli sekä halkaistu chili, josta on poistettu siemenet. Purista limestä mehu salsan joukkoon, lisää myös öljy, hunaja ja suola. Nosta viileään tekeytymään.

Kasvisnyytit grilliin

4 annostaIMG_1515

200 g porkkanaa
500 g kukkakaalia
300 g kesäkurpitsaa
2 nippusipulia
yrttituorejuustoa / Koskenlaskija sulatejuustoa, esim. sipuli-ruohosipuli
1 tl pizzamaustetta
mustapippuria

Levitä neljä isoa foliopalaa pöydälle.
Kuori porkkanat ja leikkaa ne kuorimaveitsellä pitkittäin ohuiksi lastuiksi. Paloittele kukkakaali varsineen pieniksi paloiksi. Kuutioi kesäkurpitsa ja viipaloi sipulit varsineen.
Jaa kasvikset folioiden päälle. Mausta ja sekoittele. Asettele kasvisten päälle juustonokareita makusi mukaan. Sulje folionyytit tiukasti.
Grillaa nyyttejä noin 20 min. tai kypsennä uunissa 225 asteessa 20-30 min.

Paistettu ananas

Valion perinteinen vaniljatuutti lisäkejäätelöksi naamioituneena.
Valion perinteinen vaniljatuutti lisäkejäätelöksi naamioituneena.

2 annosta

4 viipaletta tuoretta ananasta
voita
mustapippuria

Pieni ananasviipaleet lohkoiksi, poista kova keskusta.
Paista lohkoja käännellen pannulla rasvassa muutaman minuutin ajan, kunnes ne saavat kauniin värin.
Mausta mustapippurilla.
Tarjoile lämpiminä jäätelön kera.

Paulin keittiössä : vihreät viettelykset

Paul Svensson ja Jakob Fridholm: Paulin keittiössä : vihreät viettelykset
Otava, 2013paulin_keittiossa-svensson_paul-22885552-2050370397-frnt
Suom. Pekka Tuomisto
Pauls kök : en grönare matfilosofi, Norstedts, 2012

Kun Paul Svensson, Strömsöstäkin tuttu televisiokokki ja yksi Ruotsin johtavista keittiömestareista kirjoittaa ruoasta ja ruoanlaitosta, ei hänen täydellistä omistautumistaan asialleen voi olla huomaamatta. Paul kirjoittaa rakkaudestaan ruokaan – koko sydämestään.

Tässä järjestykseltään toisessa keittokirjassaan Paul keskittyy esiintuomaan vihreää valistustaan, siis jakamaan ajatustaan laadukkaan, runsaasti kasviksia sisältävän ravinnon puolesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole vegetaarinen keittokirja, vaan reseptit sisältävät myös eläinkunnan tuotteita. Niitä käytetään kuitenkin erittäin hallitusti, ”laatu ennen määrää” -ajatuksesta kiinni pitäen.

Kirja on jaettu neljääntoista lukuun, joista jokainen on nimetty eri kasviksen mukaan. Näin kasvikset pääsevät vuorotellen pääosaan. Alkupalaksi niistä annetaan lyhyt tietoisku, jonka jälkeen niiden ympärille rakennetaan mitä mielenkiintoisempia kevyitä ja raikkaita ruokalajeja. Lisäksi kirja sisältää pienen opetusosion, jossa perehdytään keittiöön sekä sen välineistöön ja käydään muutaman sivun verran kasviskoulua – hyödykäs lisä tämäkin.

Itse koin tämän kirjan mielenkiintoiseksi tuttavuudeksi. Vaikka en kasvissyöjä olekaan, rakastan kasviksia ja jaan kirjailijan ajatuksen siitä, että laadukkaampi ja näin ollen nautinnollisemman lopputuloksen tuottava ruoanlaitto lähtee kasviksista, tuoreista sellaisista. Meillä pohjoisen asukeilla tämä useimmiten tarkoittaa myös hieman kalliimpaa ostoskoria, mutta jälleen Paulia lainatakseni ”Kyse ei ole halvasta tai kalliista, vaan meille tärkeimmän asian, ruoan, arvottamisesta.”

Mielestäni kirja tarjoaa lähes jokaiselle jotakin ja myös siinä mielessä, että sen reseptit on jaoteltu myös vaikeustasojensa mukaan. Silloin tällöin aistittavissa on suoranaista hifistelyn makua, mutta se kuuluu kai asiaan. Itse olen tähän mennessä valmistanut Paulin klassista gazpachoa sekä bolognesekastiketta hänen hyvällä tomaattikastikkeellaan pohjustettuna. Suosittelen – sekä kirjaa että edellä mainittuja.

Ihana avokado(keitto)

Mitä enemmän sitä syön, sitä korkeammalle se kipuaa ruoka-aineiden fanituslistallani – siis avokado, tuo huipputerveellinen alligaattoripäärynä.

Tässä resepti niin kiireisille kesälomailijoille kuin niillekin, jotka eivät syystä tai toisesta halua viettää kesäpäivää kuuman lieden äärellä. Siis ainekset kulhoon ja sauvasekoitin laulamaan, nautinto on tällä kertaa lähempänä kuin uskotkaan.

Kylmä avokadokeitto

3 alkuruoka-annostaIMG_1494

1 kypsä avokado
150 g kurkkua
1 valkosipulinkynsi
100 g turkkilaista jogurttia
0,5 rkl sitruunamehua
0,5 tl hunajaa
0,3 tl suolaa
ripaus mustapippuria
(vettä)

Tarjoiluun
leipäkrutonkeja

Halkaise avokado ja poista kivi. Koverra hedelmäliha kuoresta. Paloittele kurkku ja valkosipulinkynsi.
Laita kasvikset, jogurtti ja mausteet kulhoon. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa hiukan kylmää vettä, mikäli haluat keitosta juoksevampaa.
Tarjoa keitto pika puoliin, sillä avokadon väri tummuu säilytyksen aikana. Tarjoile esimerkiksi leipäkrutonkien kera.

Kurkistus Paulin keittiöön

Tänään valmistimme aterian pitkälti Strömsöstäkin tutun televisiokokki Paul Svenssonin ohjeita noudatellen. Saimme lautasillemme klassista gazpachoa ja bolognesekastiketta, joka oli kyllä ehdottoman maukasta, mutta ei mitään kiireisen kokin arkiruokaa.

Bolognesen nautimme melko erikoisin lisäkkein: kesäkurpitsapasta oli meille uusi kokemus – ja hyvä sellainen – bataatti-porkkana-perunavuoka sitä vastoin olisi päässyt paremmin oikeuksiinsa jossakin muussa yhteydessä. Hyvää se kuitenkin oli, kannattaa toki kokeilla. Ehkäpä pihviliha tai jokin toinen ”kiinteämpi” ruokalaji, kuten jauhelihapihvit saisivat tästä oivan kumppanin.

Mitä aterian ensimetreihin tulee, suosittelemme kokeilemaan siirappi-kaneliseoksen ja kivennäisveden – tai vielä parempana kuohuviinin – yhdistelmää, joka toimii oivallisena aloituksena. Lopuksi vielä pappilan hätävaraa kera omatekoisen jäätelön ja lomalaiset saattavat kietoutua tyytyväisyyteen; jälleen kerran mukava iltapäivä ruoanlaiton parissa.

Gazpacho

1 punainen paprika
2 omenaa, Granny SmithIMG_1287
1 kurkku
5 tomaattia
1 valkosipulinkynsi
1 punainen chilipaprika
3 rkl valkoviinietikkaa
4 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Kuori paprika, omenat ja kurkku. Paloittele paprika, omenat, kurkku ja tomaatit. Sekoita kasvikset valkosipulin, chilin, viinietikan ja öljyn kanssa tehosekoittimessa. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarjoile leipäkrutonkien kera.

Bolognesekastike Paulin hyvästä tomaattikastikkeesta

4 annosta

150 g tomaattikastiketta (kts. ohje alla)
400 g jauhelihaaIMG_1401
1 keltasipuli hienonnettuna
0,25 purjoa pieninä kuutioina
1 dl punaviiniä
2,5 dl häränlientä
0,25 dl hienonnettua persiljaa
0,25 dl hienonnettua basilikaa
0,25 dl hienonnettua oreganoa
suolaa
mustapippuria
Maizena suurustetta tarpeen mukaan

Paista jauheliha tummanruskeaksi oliiviöljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista sipulit hitaasti tasaisen ruskeiksi. Lisää punaviini ja anna kiehahtaa. Sekoita sipuli, purjo, jauheliha ja tomaattikastike. Anna kiehua ”kermaiseksi” rakenteeltaan. Lisää häränliemi ja mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele sekoittamalla mukaan hienonnetut yrtit. Tarjoile juustoraasteen kera.

Tomaattikastike:

250 g tomaattimurskaa
0,5 keltasipulia hienonnettunaIMG_1402
0,5 porkkanaa pieninä kuutioina
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
0,5 paprikaa hienonnettuna
0,25 chiliä hienonnettuna
1 laakerinlehti (tuore tai kuivattu) hienonnettuna
1,5 rkl oliiviöljyä
0,5 dl valkoviiniä
3 timjaminoksaa
suolaa
mustapippuria

Lämmitä kattila. Tiristä sipulia, porkkanaa, valkosipulia, paprikaa, chiliä ja laakerinlehteä 30 min. oliiviöljyssä ilman, että ne saavat väriä, kunnes niistä tulee pehmeitä ja makeita. Lisää valkoviini, timjami ja tomaatti ja keitä vielä 30 min. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Tästä annoksesta bologneseen kului vain noin puolet. Loput menivät pakastimeen, jossa kastike Paulin mukaan on monikäyttöisyytensä johdosta todellinen ”Sveitsin armeijan linkkuveitsi”.

Kesäkurpitsapasta

kesäkurpitsaaIMG_1410
oliiviöljyä
valkosipulinkynsiä
suolaa
muita mausteita maun mukaan, esimerkiksi yrttejä / pizzamaustetta

Kuori kesäkurpitsa leveäksi pastaksi kuorimaveitsellä. Jätä käyttämättä pehmeä sisus. Paista suikaleet oliiviöljyssä. Mausta. Kypsyminen vie vain pari minuuttia määrästä riippumatta: kypsänä kurpitsa on pehmeää ja hieman läpikuultavaa.

Bataatti-porkkana-perunavuoka

300 g bataattia
300 g porkkanaa
300 g perunaa
25 g voita
0,5 dl maitoa (tällä määrällä lopputulos oli hyvin juokseva, joten maidon määrää voi pienentää tai ehkäpä jopa jättää sen kokonaan pois)
0,25 tl suolaa
muita mausteita maun mukaan, me käytimme paprikajauhetta, cayennepippuria ja yrttejä
juustoraastetta

Kuori ja lohko kasvikset. Keitä kypsiksi.
Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
Survo kasvikset ja lisää voi sekä maito ja mausta seos. (Alkuperäisessä reseptissä maustamiseen oli käytetty perunamaustetta, mutta itse emme siitä sen suolaisuuden takia innostu. Totesimme, että vuoka saa jäädä melko pitkälti juuresten luonnollisen maun mukaiseksi, eikä sitä kannata maustaa rajusti.)
Kaada seos uunivuokaan ja lisää pinnalle juustoraastetta.
Paista noin 20 min. jonka jälkeen voit halutessasi hieman nostaa uunin lämpötilaa ja jatkaa paistamista, kunnes paistos on pinnalta kullanruskea ja sisältä hieman hyytynyt.

Vinkki! Lisää jäljelle jääneen bataatti-porkkana-perunavuoan joukkoon määrästä riippuen 1-2 kananmunaa ja jaa seos esimerkiksi muffinssivuokiin. Saat pieniä kakkusia – maittavia nekin.

Oi kesä, oi grilliruoka!

Kesäloma ja mökkikausi ovat nyt täällä. Niinpä mekin olemmeIMG_1336 viimeisen viikon nautiskelleet terassiruokailusta järven rannalla kuikan ja käen konserttia kuunnellen. Ruoka on ollut ah-aina-niin-makoisaa grilliruokaa mitä erilaisemmin kokoonpanoin: kasviksia, lihaa ja broileria.

Mitä alku- ja jälkiruokiin tulee olemme kesäkeittiömme suhteellisesta varusteluvaatimattomuudesta johtuen turvautuneet lähinnä klassikoihin: täytetyt avokadot ja lätyt, muutamia mainitakseni. Myös juhannusaattoiltana nautitut Fresita-mojitot hivelivät niin kieltä kuin mieltäkin. Joitakin uusia tuttavuuksiakin olemme toki kohdanneet, jonka lisäksi luovuus on päässyt kukkimaan kesäkeittiössämme.

Pinaattikastike

Lohen ja pinaatin maukas yhteenliittymä.
Lohen ja pinaatin maukas yhteenliittymä.

Tämä kastike sopii erityisesti kalalle ja uusille perunoille.

200 g pakastepinaattia
2 sipulia
2 rkl voita
3 dl ranskankermaa
suolaa
pippuria
muskottipähkinää

Sulata pinaatti ja kuori sipulit. Sulata voi ja ruskista sipulit läpikuultaviksi. Lisää pinaatti. Sekoita joukkoon ranskankerma ja mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä.

Alkuperäisessä reseptissään, jonka poimimme kirjastamme Syötävän hyvä kastikekirja – joka muuten on simppeliydessään varsin suositeltava – tämä kastike kehotettiin lämmittämään, mutta me söimme sitä kylmänä ja se maistui mainiosti niin.

Grillattu lätty-banaaniyllätysIMG_1338

Tämä herkullinen grillijälkiruoka syntyy kädenkäänteessä ja on valmistukseltaan helppoa kuin heinänteko. Tarvitset vain valmiiksi paistettuja lättyjä, banaanin tai pari ja foliopaperia. Kannattaa siis seuraavalla kerralla tehdä hieman tavallista suurempi lättytaikina ja käyttää jäljelle jääneet näihin nyytteihin, ovat nimittäin vallattoman hyviä!

Leikkaa lätyt pieniksi palasiksi. Pilko banaanit. Tee lätyn- ja banaaninpalasista seos ja kääri yhdelle ruokailijalle sopiva määrä folionyyttiin. Lämmitä grillissä ja tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen kera. Metsämansikat kruunaavat kokonaisuuden.

Isoäidin parhaat leivonnaiset : rakkaimmat reseptit

Juliane Steinbrecher (toim.): Isoäidin parhaat leivonnaiset : Rakkaimmat isoaidin_parhaat_leivonnaiset-22089096-3031154171-frntreseptit
Gummerus, 2013
Suom. Aatos Nieminen
Parragon Books, 2013

Tässäpä vasta herttainen matka menneisyyteen, isoäidin keittiöön, sinne pitsiliinan peittämän kahvipöydän äärelle. Sinne jonnekin melko kauas, aikaan kiiltokuvien, aikaan pienten, tasseilla alustettujen kahvikuppien, aikaan kuivakakkujen.

Isoäidin parhaat leivonnaiset perustuu samantyyliseen ideaan kuin viime vuonna ilmestynyt ja ihastuttanut Italialainen keittokirja : mamman parhaat herkut. Tällä kertaa reseptit on loihtinut jo edesmennyt isoäiti, jolta perimänsä herkkukimaran hänen lapsenlapsensa teoksen sivuilla esittelee. Esille pääsevät niin vuokaleivonnaiset, täytekakut, leivät kuin pikkuleivätkin, joululeivonnaisia unohtamatta. Yli sata enemmän ja vähemmän klassista reseptiä, varmasti miltei jokaiselle jotakin.

Kuten italialaisen mamman, myös isoäidin kuvitteellinen maailma on luotu onnistuneesti, autenttisesti. Kiiltokuvin koristetut sivut kukkineen ja kissoineen ovat juuri niin kauniita kuin niiden pitääkin olla – isoäitien mielestä. Samaa henkeä sykkivät nostalgiset valokuvat ja sivujen kokonaisvaltainen pitsitaustoitus. Onkin todettava, että jos mamma resepteineen sekä ihastutti olemuksellaan että sai veden nousemaan kielelle, niin isoäiti onnistuu ainoastaan tuomaan mieleen mummolan, jonkin omia mummoloitani vanhemman, antiikkisemman.

Kirja on eittämättä hyvä perusteos kaikille, jotka kaipaavat ohjeistusta perinteisten leivonnaisten loihtimiseen. Omenastruudeli, porkkanakakku, rahkapullat ja saksalainen joulupitko onnistuvat sen ohjeilla varmasti hyvin, mutta itse en ole tämän lajin sokerileipuri, joten en kuulu teoksen pääkohderyhmään.

Kaikesta huolimatta kokeilunhaluni heräsivät myös tämän kirjan reseptien äärellä ja kuten isoäiti neuvoo ”tie niin miehen kuin naisen sydämeen kulkee vatsan kautta, ja suklaa saa muidenkin kuin lasten suut messingille”. Tästä viisastuneena päätin ilahduttaa kihlattuani, rommin ystävää, ja valmistin hänelle isoäidin suklaa-rommikakkua. Hyväähän siitä tuli, pisteet isoäidille, rommin maku tosin puuttui. No, kihlattuni tykkäsi silti. Täytyy näin ollen valmistaa isoäidin herkkuja vastaisuudessakin.

Suositukseni perinteisten leivonnaisten ystäville. Ja nostalgiannälkäisille.