Kategoria: Suolaiset leivonnaiset

Saaristolaissämpylät

Kirjoitettu by Kaisa

Nyt kun pikkuhiljaa olen alkanut kokoamaan erilaisia sämpylöitä ja annoskokoisia leipäsiä pakastimeen tulevia kastejuhlia varten, päädyin kokeilemaan myös seuraavia saaristolaissämpylöitä. Itselleni tämä oli uusi tapa tarjoilla saaristolaisleipää ja itse asiassa tykästyin ideaan kovasti. Vaikka en mikään suuri saaristolaisleipäfani olekaan, näitä täytyy varmasti tehdä vielä uudelleenkin. Makua leipiin mahtui runsaasti ja koostumus oli ihastuttavan pehmeä, hiukan taikinamainen.

Siis suosittelen rikkomaan kaavaa ja kokeilemaan tällaista vaihtoehtoa. Jos perinteisyyksiä kaipaa, niin skagen sopii tottahan toki rinnalle. Tästähän voisi rakentaa vaikka laskiaispullan tapaisen suolaisen skagenpullan…

Saaristolaissämpylät

24 kpl

IMG_0423 - Versio 26 dl piimää, kaljaa tai olutta (minä käytin alkoholitonta olutta)
2 dl omenasosetta
2 dl kaljamaltaita
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1,5 dl siirappia
1-2 rkl fenkolia, anista ja/tai kuminaa
1 tl jauhettua pomeranssinkuorta
4 dl ruisjauhoja
4 dl hiivaleipävehnäjauhoja (minä korvasin nämä onnistuneesti vehnäjauhoilla)
4 dl vehnäjauhoja

Lämmitä neste kiehuvaksi. Lisää siihen maltaat ja omenasose. Anna olla hetki, kunnes seos on kädenlämpöistä, liuota silloin joukkoon hiiva. Lisää suola, siirappi, mausteet ja jauhot.
Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä paikassa (esim. lämpimässä vesialtaassa) kaksinkertaiseksi.
Jaa taikina muffinssivuokiin, mieluiten silikonisiin tai foliovuokiin. Anna kohota puolisen tuntia vuoissa peitettynä.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 15 min. muffinssikolojen koosta riippuen.

Omenavarkaissa osa 2: Omenaiset kaurasämpylät

Kirjoitettu by Kaisa

Nyt kun Neiti-Kokin ristiäispäivä on lyöty lukkoon, juhlapaikka varattu ja vieraslista suunniteltu, on lupa lähteä valmistamaan pakastukseen soveltuvia tarjottavia. Ideana olisi tarjota vieraskunnalle keittoateria sekä kastekahvit. Muutaman vaihtoehtoisen keiton rinnalle ajattelin leipiä ja sämpylöitä erilaisissa muodoissa. No, eiköhän tästä jonkinlainen tarjoilu synny, ideoista ei ainakaan ole puutetta ja aikaakin on nyt riittämiin, kun joka tapauksessa on vietettävä kotikeskeistä elämää Neiti-Kokin pikkuruisuudesta johtuen.

Kuten ensimmäisessä ”Omenavarkaissa”-artikkelissani kerroin, vanhempieni pihalla asusteleva omenapuu notkuu tänä vuonna satoa, josta pääsemme mekin nauttimaan. Näinpä silmiini Vispilän viemää -blogissa osunut omenasämpyläresepti tuntui sangen oivalliselta vaihtoehdolta ensimmäisiä ristiäiskeittojen kumppaneita valikoidessani.

Omenaiset kaurasämpylät olivat hyviä. Niistä saa helposti myös vegaanisia ja näin ollen melko moniin erikoisruokavalioihin sopivia. Suosittelen kokeilemaan, vaikkapa ihan saapuneen syksyn kunniaksi.

IMG_0326

Omena-kaurasämpylät

12 kpl

3 dl karkeaa omenaraastetta
25 g hiivaa
2,5 dl (kaura)maitoa
0,5 tl suolaa
1 rkl siirappia
1 dl kaurahiutaleita
8-9 dl sämpyläjauhoja
0,5 dl öljyä

Pinnalle:
0,25 dl (kaura)maitoa
kaurahiutaleita

Kuori omenat ja raasta karkeaksi raasteeksi.
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää omenaraaste, suola, siirappi ja kaurahiutaleet.
Alusta taikinaan jauhot, lisää öljy lopuksi joukkoon. Huomioithan, että taikina saa olla melko napakka, sillä raasteesta irtoaa jonkin verran nestettä kohotuksen aikana.
Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa liinan alla noin puoli tuntia, jotta se ennättää kohota kaksinkertaiseksi.
Muotoile taikinasta tanko ja jaa se noin kahteentoista osaan. Pyöritä palat sämpylöiksi. Anna sämpylöiden kohota liinan alla.
Voitele sämpylät maidolla ja ripottele kaurahiutaleita pinnalle.
Paista 225-asteisessa uunissa 12–15 min.
Jäähdytä sämpylät liinan alla.

Kikhernehommia

Kirjoitettu by Kaisa

Koska kesäaika siirtää Kotikolossa ruoanlaiton pitkälti kesäkeittiöömme grillin äärelle, on kasvisruoan osuus jäänyt harmillisen pieneksi. Toki grilliin aina lihan rinnalle erilaisia kasviksiakin sujahtaa, mutta erityisesti grillimestarimme pitää huolen siitä, että grillikaudella pysymme lihoissa. Nyt kuitenkin mieleni teki valmistaa jotakin täysin rehellistä kasvisruokaa. Ruokakaapista kurkisteli muutama tölkillinen kikherneitä, joten ne saivat toimia innoittajanani.

Syntyi hennosti kookoksinen kikhernekastike, josta rakentelin niin piirakkatäytteen kuin kasvismakaronilaatikonkin. Piirakkaan tosin loppujen lopuksi jouduin sujauttamaan lisukkeeksi hiukan jauhelihaa, jotta sain kastikkeen riittämään eli se siitä täydellisestä kasvisruokapäivästä. No, ilman lihaa piirakka olisi varmasti ollut jopa parempaa, joten sitä kannattaa lisätä vain oman harkinnan mukaan.

Tässäpä siis kaksi kivaa kikhernehommaa, joita kannattaa toki kokeilla, mikäli on kikherneiden kanssa kaveri.

Kikhernepiirakka

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

Pohjaksi voit valita mieleisesi suolaisen pohjan, reseptin yhteen omista suosikeistani löydät täältä.

IMG_9673Täyte:
2 porkkanaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 prk kikherneitä
0,5-1 dl kookosmaitoa
1 tl suolaa
2 tl pestoa
chiliä maun mukaan
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
2 dl juustoraastetta
mustapippuria

Valmista ensin valitsemasi piirakkapohja.
Tee sitten täyte. Kuori ja raasta porkkanat. Kuori ja viipaloi sipuli sekä valkosipulit.
Paista porkkanaraastetta ja sipulisilppua pannulla öljyssä, kunnes ne ovat pehmenneet ja kuullottuneet. Lisää kikherneet ja kookosmaito sekä suola, pesto ja chili. Anna hautua hetki.
Levitä täyte esipaistetulle piirakkapohjalle.
Sekoita keskenään ruokakerma, kananmuna ja juustoraaste. Mausta mustapippurilla ja kaada seos täytteen päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Kikhernemakaronilaatikko

IMG_9691Seuraava reseptiikka on hyvin ylimalkainen siitä yksinkertaisesta syystä, että en tällä kertaa sattunut painamaan mieleeni käyttämiäni ainesosamääriä. Tästä voitkin helposti tehdä oman jauhelihamakaronilaatikkosi kasvisversion. Kikhernemakaronilaatikon idea on, että jauheliha korvataan edellä esitellyllä kikhernekastikkeella, jonka resepti löytyy yllä olevasta piirakkaohjeesta.
Tee vain kastike, keitä makaronit ja sekoita ne keskenään. Kaada seos uunivuokaan. Lisää joukkoon vielä hiukan juustoraastetta tai raejuustoa.
Tee sitten munamaito ja kaada se vuokaan päällimmäiseksi.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30-40 min. kunnes makaronilaatikko on saanut kauniin pinnan ja munamaito on hyytynyt sopivasti.

2-vuotisjuhlia odotellessa: suolaiset briossit

Kirjoitettu by Kaisa

Niin se vaan on, että reilun kuukauden päästä Pikku-Kokki on jo kaksivuotias. Hui, jo kaksi vuotta äitinä, melko huikeaa!

Koska elämämme tällä hetkellä on keskittynyt niin pitkälti Kotikolon ulkopuolelle, päätin aloittaa tulevien kekkereiden valmistelun jo hyvissä ajoin. No, koskapa minä toisaalta en niin tekisi; en ole ikinä pitänyt niin sanotusta viime tingan puurtamisesta. Ja niinhän sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty eli kun suunnitelmat valmistuivat, päätin heti aloittaa toteutuksen. Sellaisista pakastimeen hyvin sopeutuvista asioista.

IMG_9241 - Versio 2Viime vuonna juhlimme Pikku-Kokkia sangen suurin menoin. Koska vieraskunta oli todella lukuisa, päädyimme tarjoilemaan ainoastaan makeita leivonnaisia. Tänä vuonna juhlat ovat huomattavasti pienemmät, joten tuntui kivalta idealta tarjoilla ihan ”oikeaa” ruokaa ja sen päälle herkkuja. Ruokapuoleksi valikoituivat paella sekä vesimelonigazpacho, jonka oheen leivoimme Pikku-Kokin kanssa nyt esittelemiäni suolaisia briosseja.

Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen, joka oli sekä maukas että lopulta myös ihan herkullisen näköinen ottaen huomioon sen, että ainakaan minun taidoillani ei taikinasta saanut leivottua muuta, kuin epämääräisiä juuri ja juuri vuokiin sullottavia kasoja. No, minä en tunnetusti ole kummoinen mitä hiivan ja jauhojen kanssa pelehtimiseen tulee. Taitavammat luultavasti pärjäävät tämän taikinan kanssa mainiosti, joten reseptiä voin ilomielin suositella. Kokeilkaa toki!

Suolaiset briossit

14-16 kpl

IMG_92472,5 dl maitoa
1,5 tl suolaa
25 g hiivaa
7 dl vehnäjauhoja
75 g voita
1 kananmuna
1 dl porkkanaa hienoksi raastettuna
2 dl kesäkurpitsaa hienoksi raastettuna

Täyte:
25 g voita
200 g juustoraastetta
1 ruukku basilikaa
1 ruukku rucolaa

Lisäksi:
suurehkoja muffinssivuokia

Sekoita haaleaksi (37 astetta) lämmitetty maito, suola ja hiiva. Lisää vähän yli puolet jauhoista ja sekoita taikinaa voimakkaasti pari minuuttia. Lisää pehmeä voi, kananmuna sekä loput jauhot ja alusta pehmeän kimmoisa kulhon laidasta irtoava taikina. Lisää kasvisraasteet alustuksen loppuvaiheessa taikinaan. Peitä ja kohota kaksinkertaiseksi.
Jauhota työpöytä, kumoa taikina ja taputtele se 30×40 cm:n kokoiseksi levyksi. Voitele levy sulatetulla voilla, ripottele kolme neljäsosaa juustoraasteesta levylle ja levitä basilikan- ja rucolanlehdet juustoraasteen päälle.
Rullaa levy, leikkaa 14-16 osaan ja siirrä palat vuokiin kierrepuoli ylöspäin. Peitä leivinliinalla ja kohota. Ripottele loput juustoraasteesta briossien pinnalle.
Paista 200-asteessa 18-20 min.

Lounaspiirakkaa taaperoystävälliseen tapaan

Kirjoitettu by Kaisa

Kuten Tunnelmallisissa pyörineet tietävät, minä harrastan vahvasti tähteistä tähdiksi -ruoanlaittoa. Yksi parhaista tavoista käyttää erilaisia tähteitä ovat piirakat, joihin on helppo upottaa mitä oudoimpia asioita ja yhdistelmiä saaden silti aikaiseksi herkullisen lopputuloksen. Erityisesti piirakkapohjat ovat mainioita rippeiden viimeisiä sijoituspaikkoja ja minusta onkin usein alkanut tuntua, että tavalliset jauhopohjat ovat kovin kuivakoita näihin ripepohjiin verrattuna. Mikäli tällainen kiinnostaa, katsopa luottoreseptini ripepohjaan täältä.

Tällä kertaa ei kuitenkaan ole puhe ripepiirakasta vaan piirakasta, jonka kehittelin  sopivaksi jo melko pientenkin syöjien lounaslautasille. Itse nimittäin koen, että piirakoissa usein tuppaa olemaan huisin paljon suolaa ja muita ei niin terveellisiä asioita, jonka takia en viitsi ainakaan kovin usein tarjoilla niitä Pikku-Kokille juhlatilaisuuksia lukuun ottamatta. Seuraava piirakka kuitenkin soveltuu pohjiaan myöten myös pienten syötäväksi vaikka ihan tavallisena arkilounaana. Se on myös oivallinen sormiruoka. Resepti pohjataikinaan löytyi Ideakeittiö -ruokayhteisöstä, täytteen taas kehittelin itse lähinnä Pikku-Kokin mieltymyksiä sekä terveellisyyttä mielessä pitäen.

IMG_8569

Lopputulos oli täytteen osalta hyvä, pohjan osalta tarpeeseensa sopiva. Pikku-Kokille piirakka maistui hyvin, itse koin pohjan ehkä jonkin verran kuivaksi ja turhan terveellisen makuiseksi. Mutta hyvä näin, pääasia että taapero tykkäsi. Koska halusin piirakasta kasvisaterialle sopivan, valitsin täytteen pääraaka-aineeksi linssit, joiden ympärille oli helppo kehittää maukas kokonaisuus.

Siis suosittelen. Pohjan tuunatkoon jokainen mieleisekseen, mutta tässä hyvä vaihtoehto juuri pikkuruokailijoille tai miksikäs ei myös linjojaan tarkkaileville.

Linssi-kasvispiirakka

Vuoallinen (ø 25 cm)

IMG_8564Pohja:
1 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl raejuustoa
25 g voita / margariinia

Täyte:
2 dl punaisia linssejä
1 punainen paprika
3 tomaattia
2 kevätsipulia
1,5 dl raejuustoa
1 tl basilikaa
(ripaus suolaa)
1 dl kuohukermaa + 0,5 dl maitoa / 1,5 dl ruokakermaa
1 kananmuna
(1 dl juustoraastetta)

Nypi pohjan aineet tasaiseksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa 30 min. ja painele vuoan pohjalle. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa 15 min.
Huuhtele linssit ja keitä ne kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ylimääräinen vesi pois.
Paloittele paprika ja tomaatit. Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi.
Kuullota paprika ja sipulit kevyesti öljyssä paistinpannulla. Lisää tomaatit, linssit ja raejuusto. Mausta basilikalla ja mahdollisella suolalla.
Kaada linssi-kasvisseos esipaistetun piirakkapohjan päälle. Valuta päälle keskenään sekoitettu kerma-kananmunaseos. Ripottele halutessasi pinnalle juustoraaste.
Paista piirakkaa noin 30 min.

Määkivä liekkipiiras

Kirjoitettu by Kaisa

IMG_8193Ruoanlaitossa on se armollinen puoli, että jos jossakin kohtaa tulee ajettua hiukan karille, on tuo luultavasti korjattavissa, viimeistään sitten seuraavalla kerralla – mikäli sellaiselle antaa mahdollisuuden. Joka tapauksessa oman mielipiteeni mukaan jokainen uusi resepti tai kokeilu on mielenkiintoinen matka, joskus jopa pieni seikkailu. Sitä, minkälaisia matkamuistoja nämä retket tuovat tullessaan ei koskaan voi tietää etukäteen, mutta siinäpä se hauskuus piileekin; joskus tulee kantaneeksi kotiin suuren kultakimpaleen, joskus miettii jälkikäteen, mikä ihme sai edes tarttumaan kyseiseen reseptiin tai mikä kumma oikein meni pieleen, joskus koko retki unohtuu jo ennen kuin se oikeastaan on ohikaan. Mutta sellaista se on, ruoanlaitto, yritystä, onnistumista ja erehdystä. Vähän niin kuin elämä.

Pääsiäisenä teimme nyhtölammasta. No, tuo retki osoittautui ehkä vähän sellaiseksi tuliaisettomaksi yhden illan jutuksi, jota tuskin kannattaa kokeilla enää uudestaan. Ei tuo pahaakaan ollut, mutta melko mitättömän makuista, tylsää. Joka tapauksessa, koska revittyä lihaa ei koskaan kannata lähteä tekemään kovin pienestä kimpaleesta, jäi meille tästä nyhtöreissusta paljon tylsähköä lihaa tähteille. Eipä siis muuta kuin tähteistä tähdiksi -asennetta peliin ja luovaan ruoanlaittoon.

Ensimmäinen erä ylimääräisestä nyhtölampaasta päätyi liekkipiiraisiin. Heti kättelyssä täytyy todeta, että jo yksinkertaisen tomaattikastikkeen keittely nyhdettymme ympärille sai ihmeitä aikaan ja liha muuttui maukkaaksi. Seuraava tomaattikastike onkin helposti sovitettavissa minkä vaan (nyhtö)lihan kumppaniksi ja yhtä hyvin vaikka tavallisen pizzan tai piirakan täytteeksi. Suosittelen!

IMG_8185Pidän myös liekkipiiraista, joita olen valmistanut aiemminkin, tällöin hieman perinteisemmällä täytteellä. Reseptin voit katsoa täältä. Liekkipiiraat sopivat mainiosti laiskalle pizzakokille, sillä taikina on hiivaton ja muutenkin pizzataikinaa vaivattomampi valmistaa. Tärkeää on muistaa vain tulikuuma uuni ja etukäteen kuumennettu pelti. Täytteksi voikin sitten valita melkein mitä vain ja tämä onkin kätevä tapa vaikkapa tyhjentää jääkaappia. Itse valmistin kaksi piirasta, joista toisen täytin nyhtölampaalla, toisen halloumistroganoffin lopuilla. Molempiin kyytipojaksi vielä erilaisia tomaatteja sekä pohjalle tsatsikihenkisesti maustettua smetanaa ja ne olivat siinä, kelpo piirakat.

Kyllä ne saksalaisetkin vaan osaavat – ainakin jotakin – kokata…

Liekkipiiraat (Flammkuchen)

Pellillinen / 2 pienempää

IMG_8211Pohja:
2 dl vettä
0,5 tl suolaa
5 dl (durum)vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Täyte 1:
kokonaisuuteen sopivalla tavalla maustettua smetanaa (tai ehkäpä jopa mieluummin ranskankermaa)
parmesanraastetta
nyhtölihaa sellaisenaan tai tomaattikastikkeeseen sekoitettuna (resepti alla)
kirsikkatomaatteja

Täyte 2:
maustettua smetanaa/ranskankermaa
parmesanraastetta
halloumistroganoffia
aurinkokuivattuja tomaatteja
kirsikkatomaatteja
kevätsipulia

Tee ensin pohjataikina. Lisää veteen suola ja jauhot, muovaile kiinteäksi palloksi. Lisää tarvittaessa hiukan vettä. Vaivaa taikinaan lopuksi öljy. Anna taikinan levätä liinalla peitettynä noin puoli tuntia.
Mausta smetana/ranskankerma sopivaksi katsomallasi tapaa. Yksinkertaisin vaihtoehto on käyttää vain rouhittua mustapippuria ja suolaa.
Valmistele niin ikään muut täyteainekset; keittele kastikkeet, pilko tomaatit ja sipulit.
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen ja uunipelti uuniin lämpiämään. Kauli taikina mahdollisimman ohueksi levyksi leivinpaperille. Levitä taikinalle ranskankermaseos ja ripottele päälle juustoraaste. Levitä näiden päälle muut täytteet.
Nosta taikinalevy täytteineen kuumenneelle uunipellille ja paista noin 8–10 min. Tarjoile kuumana.

Tomaattikastike

puolikas sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
70 g tomaattipyreetä
tilkka öljyä
2 dl paseerattua tomaattia (tai tomaattimurskaa)
0,5 tl suolaa
0,5 tl kuivattua basilikaa
1 tl ruokokidesokeria
ripaus rouhittua mustapippuria
nyhtölihaa

Kuullota silputtua sipulia ja valkosipulia sekä tomaattipyreetä hetki kattilassa tai kasarissa tilkassa öljyä. Kaada joukkoon paseerattu tomaatti ja mausteet. Sekoita, kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hissukseen muutaman minuutin ajan.
Nosta kattila sivuun ja sekoita nyhtöliha kastikkeeseen.

Jauhoton pizzapohja – josta nauttii kovankin luokan pullahiiri

Kirjoitettu by Kaisa

IMG_8103Kuten kerta toisensa jälkeen on varmasti tullut ilmi, yksi suosikkikeittiöpuuhistani ovat erilaiset piirakat. Piirakkauunini lämpiääkin vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Reseptejä en enää juurikaan käytä, vaan luotan siihen, että miltei kaikki viritelmät tuottavat vähintäänkin mielenkiintoisen lopputuloksen, yleensä kuitenkin melko maukkaankin sellaisen. Piirakka on ehdottomasti paras sijoituspaikka mitä erilaisimmille ruoantähteille. Ekologinen ja ekonominen Pikku-Rouva on innoissaan.

Vaikka olenkin kokeillut piirakoilleni jos jonkinmoisia pohjarakennelmia, sisältävät ne useimmiten ainakin jonkin verran gluteenia. Vaikka omassa lähipiirissämme onkin toistaiseksi vältytty kyseiseltä ongelmalta, tuntuu että vähintäänkin juhlia järjestettäessä vieraslistalle mahtuu aina jokunen gluteenitonta elämää elävä ja näin ollen ainakin tästä syystä on hyvä omata joitakin heidän ruokavalioonsa sopivia reseptejä. Ja tekee vaihtelu itsellekin silloin tällöin pelkästään hyvää.

IMG_8101Seuraava gluteeniton pizzapohja, jonka modifioin Ketoosiin-blogin idean pohjalta, tuotti sangen pehmeän lopputuloksen ja ainakin meidän uunissamme näitä pohjia tulee varmasti paistumaan tulevaisuudessakin. Täytteeksi tähän pizzaan – jonka voi yhtä lailla muovailla vaikka piirakkavuokaan – voi jokainen valita juuri niitä omia suosikkejaan. Laitan alle kuitenkin muutaman esimerkin, erityisesti karamellisoitujen sipulien reseptiin kannattaa kiinnittää huomiota, ne ovat huumaavan hyviä. Toinen asia, jolle kannattaa uhrata ajatus tai pari on se, että näyttävämmän ulkomuodon vuoksi juusto kannattaa laittaa vuokaan jo ennen päätäytteitä. Näin pizzasta on paiston jälkeen nähtävillä sen todellinen sisältö, ei ainoastaan sulanut juusto.

Tässäpä oivallinen idea vaikkapa pääsiäiseksi; mikäli lammasta, pashaa ja mämmiä ei huvita popsia ihan jokaisena päivänä. Tai voihan tämän toki täyttää lampaallakin.

Gluteeniton kasvispohja pizzalle tai piirakalle

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

IMG_8102400 g juureksia tai muita kiinteämaltoisia kasviksia (esimerkiksi porkkana, bataatti, peruna ja sipuli toimivat hyvin)
oliiviöljyä
0,5 kasvisliemikuutiota
(suolaa)
1 kananmuna
1,5 dl kermaa

Kuori ja raasta kasvikset. Kuullota niitä sitten pannussa oliiviöljyn kera. Lisää liemikuutio ja tarpeen mukaan hieman suolaa.
Sekoita kananmuna ja kerma.
Mikäli haluat paistaa pizzan perinteisesti uunipellillä, levitä paistettu kasvissilppu tässä vaiheessa pellille mahdollisimman tasaisesti ja kaada tämän jälkeen kananmuna-kerma kasvisten sekaan. Mikäli taas teet piirakkavuokaversion, voit hyvin sekoittaa kananmunaseoksen kasvisten kanssa jo ennen taikinan vuokaan kaatamista.
Paista uunin keskitasolla 200-asteessa noin 10 min.
Täytä sitten pizza mielesi mukaan, nosta uunin lämpötila 225 asteeseen ja paista, kunnes juusto sulaa ja pizza näyttää muutenkin kauniin kypsältä, noin 10-20 min.

Ehdotuksia hyväksi todetuista täytevaihtoehdoista:

Tämän tyyppiseen pizzaan sopii pohjalle mainiosti esimerkiksi ranskankerma- tai jogurttipohjainen kastike, jonka voi maustaa muiden täytteiden mukaisesti. Me käytimme toiseen pizzaan aasialaisittain maustettua pulled porkia, joten maustoin ranskankerman soijakastikkeella, jauhetulla korianterilla ja inkiväärillä. Toinen kastike maustui yksinkertaisesti pestolla.
Mikäli suosit mieluummin tomaattikastiketta ja haluat tehdä sen itse, kelpo ohjeen löydät täältä.

Täyte 1:
maustettua ranskankermaa
parmesanraastetta
pulled porkia
karamellisoitua sipulia (ohje alla)
kirsikkatomaatteja

Täyte 2:
tomaattikastiketta
juustoraastetta
paistettua ja rouhittua pekonia
paistettua ja kuutioitua halloumia
karamellisoitua sipulia
kirsikkatomaatteja

Karamellisoidut sipulit

IMG_80852 sipulia
20 g voita
2 rkl sokeria
2 rkl punaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
1 rkl vettä

Kuori sipuli ja siivuta renkaiksi.
Sulata voi pannulla. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä, jotta ne saavat hiukan väriä. Lisää sokeri ja sekoita hyvin. Lisää punaviinietikka ja keittele, kunnes neste on melkein kokonaan haihtunut. Lisää hiukan suolaa ja pippuria sekä vettä.
Hauduta sipuleita hetki, kunnes ne ovat pehmeitä ja tahmaisia.

Punajuuri ja feta, mikä maukas makupari

Kirjoitettu by Kaisa

IMG_7625Yleensä aktiivinen piirakkapajani on viettänyt joitakin aikoja hiljaiseloa, kun olen keskittynyt liikenevänä keittiöaikana kokeilemaan erilaisia koko perheelle sopivia ruokia – suolaiset piirakat eivät kuitenkaan ole sitä parasta taaperoravintoa.

Lauantaiaamuna teki kuitenkin mieli tyhjentää pakastimesta ja jääkaapista niihin kertyneitä asioiden loppuja, jonka tuloksena syntyi seuraava punajuuri-fetapiirakka. Lopputulos oli maukas; no, punajuuri ja feta tunnetusti muodostavat mainion makuparin, eikä useasti esittelemälläni talkkunapohjallakaan oikein voi mennä vikaan.

Punajuuri-fetapiirakka

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

Pohja:
1,5 dl (vehnä)jauhoja (itse sekoittelin vähän sitä sun tätä jauhovarastoista löytyvää)
1,5 dl talkkunajauhoja
0,5 tl suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
100 g voita
0,5 dl kylmää vettä

Täyte:
250-300 g punajuuria (minulla oli esikeitettyjä, mutta voit yhtä hyvin käyttää raakoja)
1 rkl hunajaa
0,5 rkl balsamiviinietikkaa
150 g fetajuustoa
100 g tuorejuustoa
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
1 tl kuivattua timjamia
suolaa ja mustapippuria

Valmista ensin pohja. Sekoita keskenään jauhot, talkkuna, suola ja leivinjauhe. Lisää voi nyppimällä se jauhoseokseen. Lisää murumaiseen seokseen kylmä vesi ja vaivaa taikinaksi. Painele taikina voideltuun vuokaan. Pistele haarukalla ja esipaista 200 asteessa noin 5 min.
Jos käytät esikeitettyjä punajuuria, kuutioi ne ja lado esipaistetun piirakkapohjan päälle. Mikäli punajuuresi taas ovat raakoja, keitä ne kypsiksi, kuori ja jatka esikeitettyjen tapaan.
Valuta punajuurikuutioiden päälle hunaja sekä balsamiviinietikka.
Murustele piirakkapohjalle seuraavaksi feta.
Sekoita sitten keskenään tuorejuusto, ruokakerma ja kananmuna. Mausta timjamilla, suolalla sekä mustapippurilla ja kaada seos piirakkavuokaan.
Paista 200-asteessa noin 30 min.

Piirakkamaakarin unelmapizza

Kirjoitettu by Kaisa

Hip hei! Nyt löytyi pizzapohja, joka on kiva valmistaa. On nimittäin niin, että pizza on mielestäni jättihyvää, mutta meillä sitä kuitenkin valmistuu äärimmäisen harvoin, sillä en henkilökohtaisesti pidä pizzapohjan tekemisestä laisinkaan. Jotenkin nuo hiivaa sisältävät, kaulittavat taikinat vaan eivät ole minun juttuni. Ensin pitää stressata sen nousemista, sitten koittaa kaulita sitä sopivaksi. Äh. Ei minusta vaan halusta huolimatta ole pullantuoksuiseksi äidiksi.

Mutta nyt ovat asiat muuttuneet. Meilläkin saa pizzaa – ainakin niin kauan kuin tätä innostusta riittää. Innostuksen lähde on pizzan perunapohja, joka käveli vastaani Perinneruokaa Prkl -keittokirjaa lueskellessani – oiva kirja muuten, samannimisestä blogista puhumattakaan. Ohjeessa perunapohjan päälle oli rakennettu poronkäristystäyte, mutta minä peittelin pohjat kahdella erilaisella kasvistäytteellä sekä pulled porkilla. Osaan niistä keittelin vielä mainion tomaattikastikkeen, jota suosittelen myös kokeilemaan niin tällaiseen kuin ihan tavalliseenkin pizzaan. Tomaattikastikkeen reseptiin törmäsin Ruokasurffausta-blogissa.

Vielä perunapohjasta. Siitä tuli todella mehevä ja tähän mennessä kokeilemani täytteet ovat kaikki istuneet siihen mainiosti. Vaikka osa tällä tavoin valmistamistani pizzoista näytti hiukan kuivilta, ne eivät missään mielessä olleet sitä. Ja kuten sanottua, näitä pohjia oli mukava tehdä, vähän niin kuin piirakkapohjia ikään. Piirakkamaakari kiittää ideasta.

Perunainen pizzapohja

Pellillinen / useampia pienempiä

IMG_5733550 g puikulaperunoita
50 g voita
0,5 tl suolaa
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Keitä perunat kuorineen kypsiksi.
Kuori ja soseuta perunat ja lisää joukkoon pehmeä voi sekä suola.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää perunoihin. Vaivaa, kunnes taikina ei enää tartu käsiin. Lisää tarvittaessa jauhoja.
Taputtele taikinasta leivinpaperin päälle pellille useampia pieniä pizzoja tai koko pellillinen.
Pistele pohjat haarukalla. Esipaista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.
Täytettyäsi esipaistetut pohjat, paista pizzoja 225-asteisessa uunissa 10-15 min.

Tomaattikastike pizzalle kuin pizzalle

250 g tölkkitomaattia / tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyrettä
0,5 rkl ketsuppia
0,5 dl vettä
mustapippuria
0,25 tl suolaa
0,5 tl pizzamaustetta
1 valkosipulinkynsi
0,5 rkl balsamiviinietikkaa

Kaada kaikki ainekset kattilaan ja keittele 5 min.
Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi ja anna porista kevyesti vielä noin 30 min.

Mikäli tomaattikastike ei tunnu sopivan agendaan, mainio vaihtoehto on korvata se esimerkiksi ranskankermalla.

Huom! Kun täytät pizzoja, laita alimmaiseksi tomaattikastiketta tai jotakin sen korviketta, sitten juustoraastetta ja viimeiseksi päätäytteet. Näin täytteet eivät liiskaudu juustoraasteen alle ja pizza säilyy myös raikkaamman näköisenä.

Kurpitsan ja pekonin suloinen liitto

Kirjoitettu by Kaisa

Touhuiluni halloweenista tähteille jääneen myskikurpitsan kanssa jatkuivat, kun rennon lauantaiaamun puitteissa päätin valmistaa loppuun edellisenä päivänä esivalmistelemani kurpitsa-pekonipiirakan. No, todelliseksi touhuiluksi tämä sitten menikin, kun Pikku-Kokki päätti iskeä lusikkansa soppaan. Veijari oli nimittäin jossakin vaiheessa päässyt käsiksi uunin vipuihin ja vääntänyt sen 275-asteiseksi. Siellä minun piirakkani sitten uunin syleilevässä lämmössä paistui, paistui ihan kunnolla. Onneksi satuin vartin kohdalla vilkaisemaan tilannetta, joka tosin oli siinä vaiheessa jo päässyt riistäytymään käsistä. No, näin selvisimme kuitenkin vain pienellä käryllä ja piirakkaa pystyi jopa syömään, pienen ehostuksen myötä.

IMG_5570Ulkonäköön Pikku-Kokin tempaus vaikutti siinä määrin negatiivisesti, että en ruvennut kuvaamaan tätä kärähtänyttä tuotosta. Onneksi satuin kuitenkin ikuistamaan edellisenä päivänä valmistuneet kurpitsakuutiot.

Siitä huolimatta, että kävi kuten kävi, halusin ehdottomasti jakaa reseptin, sillä piirakka oli todella hyvää. Makeiden kurpitsojen hento tulisuus yhdistettynä pekonin suolaisuuteen toimi mainiosti ja mitä luultavammin tulen valmistamaan tätä uudestaankin. Haluan maistaa niin ikään oikein paistettua versiota.

Tällaista tällä kertaa. Pian päästäänkin Pikku-Kokin kanssa taas paistopuuhiin, kun viikonloppuna ajattelimme kunnostautua piparipuuhissa ja leipoa niitä koko perheen voimin. Tätä ei olekaan Kotikolossa tapahtunut sitten ensimmäisen yhteisen joulumme…

Kurpitsa-pekonipiirakka

Vuoallinen (25×35 cm)

IMG_5564Pohja:
3 dl vehnäjauhoja (suosittelen sekoittelemaan erilaisia jauhoja, esim. sämpyläjauhot tuovat mukavaa rouheutta)
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
150 g margariinia
1 dl hienoa porkkanaraastetta

Täyte:
300 g myskikurpitsaa
1 rkl öljyä
1 chili
1 tl timjamia
0,25 tl suolaa
200 g pekonia (mielestäni hieman pienempikin määrä riittää)
2 dl ranskankermaa
2 kananmunaa
(0,5 tl suolaa)
0,5 tl mustapippuria
150 g juustoraastetta

Valmistele ensin kurpitsat. Kuori ja kuutioi kurpitsan malto. Pane kuutiot uunivuokaan, kääntele sekaan öljy, silputtu chili, timjami ja suola. Paahda kuutioita 200-asteisessa uunissa 25 min.
Tee tällä välin pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita melkein sula voi porkkanaraasteen joukkoon. Sekoita kaikki ainekset yhteen taikinaksi. Levitä taikina öljytyn vuoan pohjalle ja reunoille. Nosta jääkaappiin.
Paloittele pekoni ja paista palat rapeiksi paistinpannulla.
Sekoita kananmunat ranskankermaan. Mausta seos (suolalla) ja mustapippurilla. Mielestäni pekonista kuitenkin tulee piirakkaan vähintäänkin tarpeeksi suolaa.
Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa 10 min.
Levitä kurpitsakuutiot ja pekonipalat pohjan päälle. Kaada päälle ranskankermaseos ja ripottele pinnalle juustoraaste.
Kypsennä piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 30 min.