Appelsiini-suklaajäätelö

Valmistin viikonlopun ruokavieraille jälkiruoaksi erittäin makeita suklaamousseleivoksia. Koska ne tuntuivat tarvitsevan rinnalleen jotakin sopivan raikasta, kehittelin tutulla jäätelökaavallani appelsiini-suklaajäätelön, joka onnistuikin vallan mainiosti. Appelsiinimarmeladi, jonka makua terävöitin vielä ripauksella appelsiininkuorta toi jäätelöön toivottua lempeää karvautta, tumma suklaa omaa tummaa makeuttaan. Pohjan vaniljarahka sitoi maut tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

IMG_4824

Kuten kyseistä appelsiini-suklaajäätelöä, suositan lämpimästi myös alla esiteltävää jäätelöreseptiä, jonka avulla vain rahkan ja sattumien makua vaihtelemalla on mahdollista luoda mitä erilaisimpia ja koostumukseltaan ihanan pehmeitä jäätelöitä. Ne syntyvät helposti, ja mikä parasta, ilman jäätelökonetta.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla itse tehtyä jäätelöä. Lopputulos on hurjan hyvä ja prosessi helppo, hauska ja sopivasti luova, sellainen nuorille apukokeillekin mainiosti sopiva pikkupuuha.

Ja hei, mikä olisikaan parempi paikka nautiskella jäätelöä kuin riippumatto. Laajan valikoiman vaihtoehtoja löydät täältä.

Appelsiini-suklaajäätelö

8-12 annosta

3,3 dl kuohukermaa
400 g vaniljarahkaa
1 dl glukoosisiirappia
2 tl appelsiinin kuoriraastetta
appelsiinimarmeladia
tummaa suklaata

Vaahdota kerma. Sekoita keskenään vaniljarahka ja glukoosisiirappi. Kääntele rahkaseos kermavaahtoon nuolijalla.
Sekoita joukkoon appelsiinin kuoriraaste ja appelsiinimarmeladia sekä rouhittua tummaa suklaata oman maun mukaan.
Kaada massa pakastuksen kestävään muovirasiaan tai vuokaan (tilavuus noin 1,5 l) ja peitä vuoka tuorekelmulla. Pakasta vähintään neljä tuntia. Itse tein tällä kertaa pieniä annosjäätelöitä silikonimuotilla.
Ota jäätelö sulamaan jonkin verran ennen tarjoilua, jotta sen maut tulevat paremmin esiin.

Jäätelön peruskaava

8 annosta

3,3 dl kuohukermaa
400 g maustettua rahkaa
1 dl glukoosisiirappia

Lisäksi:
Rahkan makuun istuvia ripotteita, kuten suklaa- tai keksirouhetta, marjoja ja/tai jotakin kastiketta. Tässä kohtaa vain taivas lienee rajana.

Vaahdota kerma. Sekoita keskenään rahka ja glukoosisiirappi. Kääntele rahkaseos kermavaahtoon nuolijalla.
Lisää jäätelöön valitsemiasi sattumia joko sekoittamalla ne massan joukkoon, tai jos käytät esimerkiksi kastiketta, kaatamalla sitä pakastuksen kestävään muovirasiaan tai vuokaan (tilavuus noin 1,5 l) kerroksittain jäätelömassan kanssa vuorotellen. Aloita tällöin jäätelömassalla.
Peitä lopuksi vuoka tuorekelmulla.
Pakasta vähintään neljä tuntia.
Jäätelö kannattaa ottaa sulamaan jonkin verran ennen tarjoilua, sillä se on huomattavasti paremman makuista hiukan sulaneena.

IMG_3745

Satokausiruokaa: sopivasti suolainen kurpitsa-omenagalette

Teki mieli tehdä piirakka, mutta koska taikinan säntillinen asettelu vuokaan ei tällä kertaa innostanut, päädyin leipomaan rustiikkisen galeten. Kyseinen galettetaikina, jonka reseptin olen varastanut Sikke Sumarin Sikeltä Sinulle -blogista, oli minulle vanha tuttu ja toimi jälleen mainiosti. Täytteen taas kehittelin tällä hetkellä sieltä sun täältä vastaantulevista kurpitsaresepteistä omaa ruokavarastoamme mukaillen. Kun kurpitsan rinnalle valitsin vielä omenan, syntyikin todellinen satokausigalette, jonka makeutta tasapainotti sopivasti prosciutton suolaisuus.

Nyt on kurpitsakausi kukkeimmillaan, sopii siis testata tätäkin reseptiä, vaikkapa iltapalaksi kurpitsalyhdyn kajoon.

IMG_4845

Kurpitsa-omenagalette

Taikina:
3 dl vehnäjauhoja (minä korvasin 1 dl:n sämpyläjauhoilla)
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
100 g voita
0,5 dl smetanaa (turkkilainen jogurtti toimi myös hyvin)
2 tl sitruunamehua
0,5 dl kylmää vettä

Täyte:
150 g myskikurpitsaa
1 omena
1 sipuli
puolikas chilipalko (tai maun mukaan)
1 rkl rypsiöljyä
0,25 tl sormisuolaa
0,25 tl mustapippuria
1,5 dl maustamatonta tuorejuustoa
1 dl goudaa / parmesaania raastettuna
3 siivua prosciuttoa

Voiteluun:
1 kananmuna / keltuainen

Tee ensin taikina. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kylmä voi kuutioina ja nypi taikina murumaiseksi seokseksi.
Sekoita keskenään smetana, sitruunamehu ja jääkylmä vesi. Lisää neste taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa, vaan koita päästä mahdollisimman vähällä leipomisella.
Muodosta taikinasta pallo ja pane se kelmuun käärittynä jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Taikinan voi tehdä myös edellisenä päivänä.
Tee tällä välin täyte. Kuori ja leikkaa myskikurpitsa ohuiksi veneiksi. Leikkaa omenasta lohkoja ja hienonna sipuli ja chili.
Paista kurpitsan paloja hetki paistinpannulla öljyssä. Lisää sitten joukkoon sipuli, omena ja chili. Jatka paistamista kunnes kurpitsa on hieman pehmentynyt. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kauli kylmästä taikinasta leivinpaperille halkaisijaltaan noin 30 sentin ympyrä.
Sekoita täytteen tuorejuusto ja juustoraaste. Levitä juustoseos tasaisesti kaulitulle taikinalle. Jätä noin viisi senttiä reunaa tyhjäksi.
Asettele seuraavaksi prosciuttosiivut juustoseoksen päälle ja nostele päällimmäiseksi kurpitsa-omena-sipulipaistos.
Taittele reunat piirakan reunoille ja voitele ne kananmunalla tai munankeltuaisella. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min. tai kunnes reunat ovat kauniin kullanruskeat. Ota piirakka uunista ja anna jäähtyä tovi.

Juustonkannikoiden keräilijän kanaruukku

Lokakuun ensimmäinen. Enää syksystä tai lähenevästä talvesta ei pääse yli eikä ympäri, on tyydyttävä kohtaloonsa ja siihen, että lähitulevaisuudessa käyttöä on kumisaappaille ja kuravaatteille, villasukille ja pipoille. Mutta niin ikään kynttilöille ja muille tunnelmantuojille eli on tässä pian alkavassa vuoden pimeimmässä aikakaudessa hyvätkin puolensa.

Ilmojen viilentyessä myös ruoat, joita tekee mieli valmistaa, muuttuvat erilaisiksi ja huomio kiinnittyy toisenlaisiin resepteihin, ehkäpä hiukan raskaampiin, kuten nyt vaikkapa seuraavaksi esiteltävään broileriruukkuun, jossa broilerinpalat kietoutuvat täyteläiseen kermakastikkeeseen. Tämä onkin oikein sopivaa syys- tai talviruokaa, johon saa mukavasti upotettua jäljelle jääneet juustonkannikat. Kannattaa kokeilla.

IMG_4694-1

P.S. Mietin pitkään nimetäkö ruokaa kanaruukuksi, koska itselleni erilaiset ruukut tuovat mieleen lähinnä einekset, mutta eipä tälle sopivampaakaan nimeä löytynyt, joten menköön. Ei se nimi miestäkään pahenna.

Juustoinen broileriruukku

4 annosta

1 iso sipuli
3-4 valkosipulinkynttä
puolikas kesäkurpitsa
öljyä paistamiseen
400 g broilerin fileetä
0,5 tl suolaa
0,5 tl sitruunapippuria
1 rkl hunajaa
2,5 rkl vehnäjauhoja
1 dl appelsiinimehua
2 dl vettä
1,5 tl basilikaa
1,5 tl timjamia
3 dl ruokakermaa
1,5 dl sopivaksi katsomaasi juustoa kuutioina (Minä käytin leipäjuustoa, joka toimi mainiosti.)
suolaa ja mustapippuria
kourallinen tuoretta lehtipersiljaa
juustoraastetta

Tarjoiluun:
riisiä/ohrahelmiä/pastaa

IMG_4701

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Kuutioi kesäkurpitsa. Kuullota pannulla sipulia, valkosipulia ja kesäkurpitsaa. Siirrä kuullotetut kasvikset syrjään.
Suikaloi broileri ja kypsennä samalla pannulla kevyesti ruskistaen. Mausta suolalla, sitruunapippurilla sekä hunajalla ja paista kypsäksi. Sekoita suikaleiden joukkoon vehnäjauhot ja kaada sitten pannulle mehu ja vesi. Anna poreilla hetki.
Lisää sitten joukkoon basilika, timjami ja kasvikset. Anna poreilla taas hetki.
Kaada pannulle ruokakerma ja lämmitä kastike kuumaksi. Lisää lopuksi juustokuutiot, tarkista maku ja sekoita joukkoon silputtu persilja.
Jaa kastike annosvuokiin ja ripottele pinnalle juustoraaste.
Gratinoi uunin keskitasolla 225 asteessa, lopuksi voit nostaa ruukut ylätasoon.
Tarjoile esimerkiksi riisin tai ohrahelmien kera.

Paahdettu paprika-linssikeitto

Kannettuani kaupasta kotiin pussillisen pikkuhiukkasen nuhjaantuneita paprikoita, hiipi mieleeni ajatus valmistaa niistä keittoa. Koska kasvissosekeitot ovat mielestäni parhaimmillaan, jos kasvikset ensin malttaa paahtaa uunissa, tartuin seuraavaan Chocochili-blogista löytämääni ohjeeseen. Lopputulos oli maultaan oivallinen ja linssit toivat keittoon sopivasti ruokaisuutta. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.

IMG_4733

Koska minusta tuntui suhteellisen epätaloudelliselta ajatukselta lämmittää uuni 250 asteeseen vain paprikoita paahtaakseni, paahdoin paprikat jo edellisenä päivänä toista uuniruokaa tehdessäni. Tämä toimi mainiosti ja seuraavana päivänä keitto syntyi mukavan nopeasti. Taidanpa harrastaa vastaavanlaista esipaahtamista jatkossakin.

Paahdettu paprika-linssikeitto

4 annosta

600 g punaista paprikaa
4 isoa tomaattia
2 dl punaisia linssejä
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä kuullottamiseen
1 kasvisliemikuutio
4-8 dl vettä
1 rkl tomaattipyrettä
1 tl timjamia
0,5 tl (unkarilaista) paprikajauhetta
chilirouhetta
(suolaa
sokeria)

IMG_4722

Aloita paprikoiden paahtamisesta. Lämmitä uuni 250 asteeseen. Poista paprikoista kanta ja siemenet. Leikkaa paprikat lohkoiksi ja levitä ne uunipellille nahkapuoli ylöspäin. Laita pelti uuniin ylimmälle tasolle, aivan vastuksen alle ja paahda paprikoita uunissa kunnes niiden kuori on mustunut. Kääräise kuumat paprikat folioon tai laita kannelliseen rasiaan; kosteus helpottaa kuoren irrottamista. Anna paprikoiden jäähtyä sen verran, että ne ovat käsiteltävissä ja kuori sekä pilko ne.
Kalttaa ja pilko tomaatit sekä huuhtele ja valuta linssit.
Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota niitä öljyssä kattilan pohjalla hetki, lisää sitten tomaatit, paprikat, linssit, kasvisliemikuutio ja noin puolet vedestä. Lisää hetken kuluttua tomaattipyree, timjami, paprikajauhe sekä chilirouhe.
Anna keiton kiehua, kunnes linssit ovat kypsiä. Lisää vettä keittoon pikkuhiljaa tarpeen mukaan.
Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää tarpeen mukaan suolaa ja tasapainota makua sokerilla.

Borssikeitto, näpsäkkä venäläisklassikko

Borssikeitolle on ehdoton ykkösaikansa, kylmä sydäntalvi. Silloin tuo lämmittävä venäläisklassikko pääsee ehdottomasti eniten oikeuksiinsa. Mutta voi sitä muulloinkin nautiskella, esimerkiksi sateisena syysiltana.

Nyt, kun Neiti-Kokkikin on saavuttanut yhden vuoden iän, huomaan melko usein kantavani kaupasta kotiin punajuuria. Näin taas ja siitäpä syystä päätin kokeilla, mitä neitonen olisi mieltä borssikeitosta. Vastaanotto oli suotuisa, joten popsimme keittoa ilomielin koko perhe. Aleksi tosin olisi arvostanut jonkinlaista lihalisää, mutta tällä kertaa jätin keiton lihattomaksi. Mikäli päätät testata reseptiä, voit halutessasi lisätä siihen esimerkiksi pekonia. Joka tapauksessa se toimii hyvin ilmankin.

Suositan kokeilemaan. Hauduttamiseen on hyvä varata aikaa runsaasti, ainakin tunnin verran, mutta muuten keitto syntyy helppoakin helpommin. Pinnalle sopivasti smetanaa ja se on sitten siinä, mukavasti hapan klassikkoateria.

IMG_4600

Borssikeitto

4 annosta

250 g punajuurta
75 g porkkanaa
40 g juuriselleriä
350 g valkokaalia
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 rkl voita
1,5 rkl tomaattipyreetä
7,5 dl-1 l kana-, liha- tai kasvislientä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 laakerinlehti
5 kokonaista mustapippuria
(0,75 tl suolaa)

Pinnalle:
smetanaa

IMG_4609

Kuori punajuuret, porkkanat ja juuriselleri. Raasta raastimen karkealla terällä. Leikkaa kaali ja kuoritut sipulit suikaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulin kynnet.
Sulata voi kattilassa, lisää tomaattipyree. Kuullota kasviksia sekoitellen kattilassa, jotta ne pehmenevät hiukan. Lisää tilkka vettä, jos tomaattipyree tarttuu kattilaan kiinni.
Lisää liemi, valkoviinietikka, laakerinlehti ja mustapippurit. Anna kiehua kannen alla keskiteholla noin tunnin verran.
Mausta tarvittaessa suolalla ja tarjoile smetanan kera.

Kermainen uunilohi; kukapa ei siitä pitäisi

Vaikka tuntuukin siltä, että viime aikoina rikollisen suuri osa täällä jakamistani resepteistä on ollut luokiteltavissa kategoriaan jotakin helppoa ja nopeaa, ei seuraavasta uunilohestakaan oikeastaan muuta voi todeta. Mutta toisaalta, jos helposti saa myös hyvää, mitä pahaa siinä voi olla. Ei tuskin mitään.

Eipä siis tällä kertaa muuta kuin kala kumppaneineen uuniin. Lopputulos on kaunis ja maukas, suositan kokeilemaan.

IMG_4620

Kermainen uunilohi tomaatin ja purjon kera

4 annosta

600 g lohifileetä
suolaa ja sitruunapippuria
1 purjo
250 g kirsikkatomaatteja
2,5 dl ruokakermaa
tilliä
sitruunamehua

Laita lohi uunivuokaan ja mausta se suolalla sekä sitruunapippurilla.
Pese purjo ja kirsikkatomaatit ja pilko ne mukaan uunivuokaan. Kaada päälle ruokakerma. Lisää pinnalle vielä tilliä ja sitruunamehua.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 25 min.

Lihapyörykät kuin kaalikääryleet

Minä lähestulkoon rakastan kaalikääryleitä. No, en nyt ihan, mutta tykkään superpaljon – jos niiden valmistusprosessia ei oteta lukuun. Niinpä huomatessani tämän Perinneruokaa prkl -blogissa esitellyn idean kaalikääryleiden makumaailmaa jäljittelevistä helpoista lihapyöryköistä, oli aivan pakko kokeilla.

Olivathan nämä hyviä. Uunin avatessani ihmetys oli suuri, kun vastaan leijaili aivan autettinen kaalikääryletuoksu. Täysin tuoksunsa vertaa eivät pyörykät kaalikääryleiden makua tavoittaneet, mutta verrattavan paljon kuitenkin eli jokaisen kaalikääryleistä pitävän kannattaa ehdottomasti testata. Valmistuksessa aikaa on varattava pyöryköiden kypsiksi hauduttamiseen, mutta muuten ne syntyvät niin sanotusti käden käänteessä.

IMG_4521

Kaalipyörykät

6 annosta

500 g valkokaalia
1 sipuli
1 rkl rypsiöljyä
400 g jauhelihaa
150 g ranskankermaa
0,5 dl puuroriisiä
3 kananmunaa
1,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
2 tl meiramia
0,5 dl siirappia
0,5 dl korppujauhoja
2,5 dl lihalientä

Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ja silppua sipuli. Paista hetki paistinpannulla öljyssä, kunnes kaali on hieman pehmennyt ja saanut väriä.
Kaada kaali ja sipuli kulhoon ja anna jäähtyä hieman. Lisää joukkoon jauheliha, ranskankerma, puuroriisi, kananmunat ja sekoita. Mausta seos suolalla, mustapippurilla, meiramilla ja siirapilla. Lisää lopuksi korppujauhot ja sekoita tasaiseksi.
Muotoile massasta 12 pyörykkää voideltuun uunivuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa 30 min. Kaada pyöryköiden päälle lihaliemi ja jatka paistamista vielä tunnin ajan.

Pikaisesti marinoidut turskafileet – sieltä punapukuisten hyllystä poimitut

Minä olen elämäntapa pihistelijä, mitäpä sitä kiertelemään. Olikin hauskaa lukea, kuinka uusimmassa K-Ruoka -lehdessä puhuttiin niin sanotusta punalappujen bongauksesta yhtenä tämän hetken ruokatrendeistä. Hei, minähän olen aallonharjalla! Ja ollut sitä jo paljon ennen aikaani, bongaillut punaisia lappuja jo vuosikausia, laittanut systemaattisesti ruokaa niistä raaka-aineista, jotka ovat kaupassa pukeutuneet punaisiin. Ja pakastanut, pakastanut ja pakastanut. Säästänyt niin rahaa kuin nauttinut näinä ilmastotalkoiden aikoina hyvästä omasta tunnosta; meidän perheemme ruokahävikki lähentelee valehtelematta olematonta. Meillä maitoa ei kaadeta viemäriin viimeistä käyttöpäivää seuraavana tai sitäkään seuraavana, näissä asioissa luotan aisteihini. Ja tähteistä tehdään aina tähtiä, kuten jo pitkään blogissa ylläpitämäni Ruokaa rippeistä -osio voi monella tapaa osoittaa.

Myös tällä kertaa esittelemäni uuniturska valmistui joitakin aikoja sitten pakastimeemme uiskennelleista punaisiin pukeutuneista fileistä, joille en heti keksinyt käyttöä. Muistaakseni olen kokeillut tätä marinointia joskus aiemminkin, mutta koska juuri turska istui reseptiin niin mainiosti, päätin antaa sillekin paikan tässä julkisessa reseptikirjassani.

IMG_4480

Siis suosittelen! Jos en täysin väärin muista, poimin reseptin alun perin K-Ruoka -lehdestä, jossa siihen käytettiin seitiä. Itse sanoisin, että tämän maukkaan marinadin voisi hyvin yhdistää vallan moneen vaaleaan kalaan.

Pikaisesti marinoitu uuniturska

4 annosta

400 g turskafileitä
0,75 dl oliiviöljyä
4 rkl sitruunanmehua
2 rkl tuoretta inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
(1 mieto punainen chili)
500 g miniluumu- tai kirsikkatomaatteja
3-4 rkl pinjan- tai auringonkukansiemeniä

IMG_4479

Laita turskafileet muovipussiin.
Sekoita keskenään oliiviöljy, sitruunanmehu, inkivääri raastettuna, valkosipulinkynnet hienonnettuna ja halutessasi chili hienonnettuna. Kumoa seos pussiin kalojen sekaan ja jätä maustumaan noin 15 minuutiksi.
Siirrä kalapalat marinadin kanssa uunivuokaan. Lisää päälle tomaatit ja siemenet.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 15 min. tai kunnes kala on kypsää.

Kohti kurpitsakautta: myskikurpitsakeittoa ihan kaikille

Kun erilaisten kurpitsojen satokaudet pikkuhiljaa taas lähenevät, nappasimme Pikku-Kokin kanssa kaupasta myskikurpitsan. Syntyi kurpitsakeitto, joka sosekeittojen tapaan oli valmistusprosessiltaan helppoakin helpompi, ainoastaan kurpitsojen paahtaminen vei hiukan aikaa. Lisäksi se oli yksinkertaisesti muokattavissa jokaisen perheemme jäsenen ruokavalioon sopivaksi, siis toisin sanoen Neiti-Kokille suolattomaksi versioksi. Ja mikäli tarvetta löytyy, saa siitä helposti myös vegaanisen, eli tätä tarjoilee halutessaan heterogeenisemmallekin porukalle.

Vuosien saatossa on myskikurpitsasta tullut tehtyä keitto jos toinenkin, mutta kyllä tämäkin koostumukseltaan ihanan samettinen versio ehdottomasti ansaitsee paikkansa Tunnelmallisten reseptien kirjassa. Suosittelen.

IMG_4447

Myskikurpitsakeitto

6 annosta

500 g myskikurpitsaa
1,5 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 porkkanaa
4 jauhoista perunaa
1 rkl öljyä
8 dl kasvislientä
1 dl kermaa (Mikäli haluat keitosta vegaanista korvaa esimerkiksi kaurakermalla.)
(1 tl suolaa)
0,25 tl muskottipähkinää
0,25 tl sokeria

(Pinnalle:
basilikaa, persiljaa
paahdettuja kurpitsansiemeniä)

Halkaise ja kuori kurpitsa. Kaavi siemenet pois, mutta mikäli haluat paahtaa niitä keiton päälle, säästä ainakin osa. Paloittele kurpitsa ja laita palat pellille . Pirskottele päälle oliiviöljyä. Paahda uunissa 200 asteessa noin 30 min. Kurpitsa on kypsää kun haarukka menee siitä helposti läpi. Jäähdytä.
Kuori ja hienonna sipulit. Kuori porkkanat ja leikkaa paloiksi. Kuori perunat ja leikkaa neljään osaan. Kuullota kasviksia kattilassa öljyssä muutaman minuutin ajan. Laita kurpitsan palat joukkoon. Kaada kasvisliemi päälle ja keitä kasvikset kypsiksi.
Soseuta sauvasekoittimella. Lisää kerma ja kuumenna. Mausta (suolalla), muskottipähkinällä ja sokerilla.
(Ripottele halutessasi tarjoiluvaiheessa pinnalle hienonnettuja yrttejä ja kuivalla pannulla paahdettuja kurpitsansiemeniä.)

Hennosti Thaimaan makuinen nuudelikeitto

Mielestäni nuudelit ovat parhaimmillaan keitoissa. Näinpä kannettuani jälleen Kotikoloon Lidlistä viiden kilon hedelmiä sekä vihanneksia sisältävän ”poistolaatikon” ja mietiskellessäni käyttöä sen sisältämille herkkusienille, päätin väkertää jonkinlaisen ramenkeittoon vivahtavan lounasruoan. Mallia keiton hapanimelyyteen otin Liian hyvää -blogista, joskin lopputulos vastasi sitten omia senhetkisiä ruokavarastojamme.

Keitosta tuli vallan hyvää, mutta lientä olisi suhteessa nuudelimäärään saanut olla hiukan enemmän. Ensi kerralla sitten näin; keitto nimittäin pääsee varmasti uusintakierrokselle. Kannattaa kokeilla.

IMG_4365

Nuudelikeitto

4 annosta

400 g maustamattomia broilerin fileepihvejä
1 sipuli
1 tl mustapippuria
1,5 tl currya
0,5 tl (savu)paprikajauhetta
öljyä paistamiseen
(0,5 tl suolaa)
3 valkosipulin kynttä
1 kokonainen chili (Mielestäni keitosta tuli hyvää ilmankin.)
1-2 tl raastettua inkivääriä
250 g tuoreita herkkusieniä
1,5 l vettä
2 kanaliemikuutiota
1,5 tl sokeria
3 rkl sitruunamehua
2 rkl kalakastiketta (Minä korvasin onnistuneesti osterikastikkeella.)
2 nuudelilevyä
1 paprika
tuoretta persiljaa/korianteria maun mukaan

Viipaloi broilerifileet. Kuori ja hienonna sipuli. Paista broileri yhdessä sipulin ja mausteiden (mustapippuri, curry ja paprikajauhe) kanssa paistinpannulla öljyssä kypsäksi. Varo polttamasta mausteita. Maista ovatko maut kohdallaan ja lisää tarvittaessa suolaa.
Lisää paistinpannulle kuorittu ja pilkottu valkosipuli, hienonnettu chili ja raastettu inkivääri. Anna mausteiden pehmetä lyhyt hetki pannulla.
Siirrä broileriseos lautaselle ja paista viipaloidut sienet kevyesti.
Laita kattilaan vesi sekä kanaliemikuutiot ja kiehauta.
Kaada broileriseos kiehuvaan kanaliemeen, lisää sokeri, sitruunamehu ja kalakastike. Anna kiehua 5 min. ja maista. Jos liemipohjasta puuttuu makeutta, lisää vähän sokeria ja jos happamuutta, lisää sitruunamehua.
Murenna nuudelilevyt palasiksi ja kaada liemeen yhdessä pilkotun paprikan kanssa. Lisää myös sienet. Anna kiehua 3-4 min.
Lisää silputtu persilja tai korianteri viimeisellä minuutilla.