Paahdettu valkosipulikeitto rinnallaan rouheiset sämpylät; mikä oiva tapa aloittaa pyhäinpäivän illallinen

Kirjoitettu by Kaisa

Lauantaina juhlistimme pyhäinpäivää kestitsemällä ystäväpariskuntaa kolmen ruokalajin verran. Ilta oli onnistunut ja vaikka itse näin aterian pääsuunnittelijan roolissa sanonkin, menukokonaisuus vallan toimiva. Kaikki tuntuivat tykkäävän ja ruoka katosi astioistaan miltei kaikkinensa. No, vähän jäi, ei loppunut kesken.

img_9399Mitäpä siis makustelimme? Alkuruoaksi valmistin keittoa paahdetuista valkosipuleista sekä sämpylöitä, jotka kätkivät sisäänsä melko paljon kaikenlaista. Reseptin valkosipulikeittoon olin napannut jo aikapäiviä sitten Pirkka-lehdestä ja suunnitellut sen toteutusta useita kertoja jostakin syystä sitä kuitenkaan loppuun asti saattamatta. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja niinhän sitä sanotaan, että valkosipuli karkottaa vampyyrit ja pahat henget, joten taisi olla nappivalinta näin pyhäinpäivän iltaan. Herkullista, totesimme ykskantaan, enkä minäkään malttanut pysyä keittokattilasta erossa, vaikka Pikku-Kokin vatsa ei juuri nyt valkosipulista niin kovasti riemuitsekaan. Sämpylät valmistuivat Gastromaniat-blogin ohjeistuksella ja olivat makoisia nekin.

Pääruoaksi Aleksi kokkasi possunposkia Madeirakastikkeessa ja ylpeänä totean, että tuo miekkonen kyllä taitaa lihanvalmistuksen jalon taidon. Posket olivat suussa sulavia ja kastike niin hyvää! Ohje pääruoalle löytyy Meri-Tuuli Lindströmin uudehkosta Pataruokaa-kirjasta, josta lupaan tarinoida tuonnempana tarkemminkin. Posket nautiskelimme yhdessä ikisuosikkimme herne-perunapyreen kanssa ja annoksen kruunasi kirsikkakompotti.

Jälkiruoaksi minun oli tarkoitus taikoa hieno halloweenhenkinen suklaakakku, mutta koska kakkupohja niin sanotusti mureni käsiin, suunnitelmat vaihtuivat ja valmistin meille englantilaistyyliset triflet, toisin sanoen kakkupohjaa, itse tehtyä kinuskikastiketta, tuorejuustotäytettä ja granaattiomenan siemeniä kerroksittain sulavassa sotkussa. Nam!

Tällä kertaa dokumentoin kuitenkin ainoastaan alkuruoan osuuden, aterian muita kohtia joudutte visioimaan ainakin toistaiseksi ainoastaan mielikuvituksenne varassa.

Viikon jatkoja toivotellen!

Paahdettu valkosipulikeitto

4 annosta

img_9402200 g kokonaista valkosipulia
200 g sipulia
350 g jauhoista perunaa
1 rkl voita
6 dl vettä
1 tl suolaa
2 dl kuohukermaa

Kypsennä kokonaisia valkosipuleita kuorineen 200-asteisessa uunissa pellillä leivinpaperin päällä noin 30 min.
Hienonna kuorittu sipuli. Kuori perunat ja paloittele ne. Kuullota sipuleita ja perunoita rasvassa noin 5 min. Lisää vesi ja suola ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä noin 5 min.
Kuori valkosipulit kynsistään ja lisää keittoon. Keitä vielä hetki, kunnes perunat ovat kypsiä.
Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää kerma ja kiehauta keitto. Kuohkeuta keitto sauvasekoittimella.

”Sekasämpylät”

16 kpl

img_93775 dl maitoa
50 g hiivaa
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa
1 dl porkkanaraastetta
1 dl juustoraastetta
1 dl maissijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
9 dl sämpyläjauhoja (minä korvasin nämä sekoittamalla keskenään noin 6 dl vehnäjauhoja, 2 dl ruisjauhoja ja 1 dl kauraleseitä)
2 rkl rypsiöljyä

Kuumenna maito kädenlämpöiseksi ja anna hiivan liueta sinne kokonaan. Lisää hunaja ja suola. Lisää porkkana- ja juustoraaste. Sekoita joukkoon kaurahiutaleet ja maissijauhot.
Sekoita taikinaan noin puolet jauhoista koko ajan vatkaten. Lisää loput jauhoista vähitellen, koko ajan alustaen. Alusta taikina kimmoisaksi ja lisää öljy. Jatka alustamista kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista ja tuntuu napakalta. Lisää tarvittaessa hieman jauhoja.
Laita uuni tässä vaiheessa kuumenemaan 225 asteeseen. Peitä taikina leivinliinalla ja anna kohota lämpimässä, vedottomassa paikassa vähintään puoli tuntia tai kunnes taikina on kaksinkertainen.
Sirottele hiukan jauhoja leivinpöydälle. Vaivaa kohonnut taikina leivinpöydällä ja leivo siitä pitkä tanko. Leikkaa tangosta yhtä suuria palasia noin 16 kpl. Muotoile paloista pyöreitä sämpylöitä.
Aseta sämpylät kahdelle pellille leivinpaperille tasaisin välein, jätä kohoamisvaraa. Peitä sämpylät leivinliinalla ja anna jälleen kohota noin 15 min. Paista sämpylöitä uunin keskitasolla noin 10-12 min. kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita.

Jauhelihakastike muuttaa piirakkaan

Kirjoitettu by Kaisa

Alkuviikosta keittelemäni hieman erilaisen jauhelihakastikkeen loppu pääsi muutama päivä valmistuksensa jälkeen jatkojalostukseen. Sen sijaan, että olisin keittänyt yhden annoksen pastaa kastikkeen kumppaniksi sijoitin sen osaksi piirakkatäytettä. Valinta oli hyvä ja luulen, että miltei mikä tahansa jauhelihakastike toimisi tässä Smoothiempaa Menoa -blogista lainatussa piirakkareseptissä. Itse en yleisesti ottaen arvosta jauhelihaa piirakan täytteenä kovinkaan korkealle, mutta tällä tavalla kastikemuodossa ja oikealla tavalla jatkettuna lopputulos oli maukas. Myös reseptin pohjataikina, johon itse tosin käytin jauhoja hieman laveammalla valikoimalla, oli hyvä.

img_9345Siis mikäli jauhelihakastiketta sattuu jäämään tähteille, kokeilkaa toki seuraavaa. Ja niin, mistään kaunottaresta ei tämän piirakan kohdalla voida puhua, joten kuvasin tällä kertaa vain todistusaineistoa siitä, että kaikki meni – hyvällä ruokahalulla.

Jauhelihakastikepiirakka

Vuoallinen

img_9344Pohja:
3 dl jauhoja (minulla oli 2 dl vehnä- ja 0,5 dl durum- sekä maissijauhoja kumpaistakin)
75 g voita
75 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 tl suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
3 dl jauhelihakastiketta
6 rkl kermaviiliä (minulla oli kreikkalaista jogurttia, joka toimi hyvin sekin)
1 rkl balsamicokastiketta
2 tomaattia
2 dl juustoraastetta

Tee ensin pohja. Nypi voi, tuorejuusto sekä jauhot kulhossa. Lisää suola sekä vesi.
Vaivaa taikina valmiiksi ja laita hetkeksi jääkaappiin. Tee sillä välin täyte.
Sekoita kermaviili ja balsamico jauhelihakastikkeeseen. Leikkaa tomaatit viipaleiksi.
Taputtele taikina piirakkavuokaan reunoille asti. Esipaista 10 min. 200-asteissa uunissa.
Levitä jauhelihatäyte pohjan päälle ja asettele tomaattiviipaleet täytteen pinnalle. Sirottele päällimmäiseksi juustoraaste ja paista noin 25 min. uunin keskitasolla.

Hieman erilainen jauhelihakastike, padalla tai ilman

Kirjoitettu by Kaisa

Nyt ovat hetkeksi sukuloinnit sukuloitu, joten tähän väliin on hyvä sujauttaa ainakin yksi arkiruokaresepti, ennen kuin ajatukset siirtyvät tulevaan pyhäinpäivän illalliseen.

img_9283Seuraava kastikeresepti löytyi, kun etsiskelin sopivaa käyttöä pakasteessa piileskelevälle palvikyljen palaselle. Melko hyvää, sanoisin, ja hieman erilaista siihen nähden, miten yleensä olen tottunut jauhelihakastikkeen tekemään. Alkuperäisessä ohjeessa, jonka löysin Palasia arjestani -blogista mainittiin, että tämän voisi valmistaa myös uunipadassa, mutta itse koin, että kasarissa hauduttaminen riitti mainiosti. Toki pataakin kannattaa kokeilla, mikäli sille päälle sattuu, ovathan pataruoat tunnetusti vallan maukkaita.

Näin tällä kertaa, lokakuun viimeisenä. Lämmin kotiruoka auttaa, kun ulkona on pimeimmistä pimeintä ja niin märkääkin, että pelkkä vilkaisu ulos saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Ja näitä variaatioita on aina mukava kokeilla, että ei arki pääse tuntumaan tylsältä.

Jauhelihakastike uunilla tai ilman

4 annosta

img_9274400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
150 g palvikylkeä
100 g aurinkokuivattuja tomaatteja
ripaus mustapippuria ja suolaa
1 tlk tomaattimurskaa
2 dl vettä
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua basilikaa

Lisäksi:
pastaa
parmesaania

Kuori ja hienonna sipulit. Leikkaa palvikylki kuutioiksi.
Ruskista jauheliha paistokasarissa. Lisää sipulisilppu ja kylkikuutiot. Anna paistua pari minuuttia.
Soseuta aurinkokuivatut tomaatit sauvasekoittimella. Lisää ne jauhelihan joukkoon ja anna kastikkeen kuumentua kiehumispisteeseen. Mausta kastike suolalla ja mustapippurilla. Suolaa ei tarvita paljon; palvikylki ja aurinkokuivatut tomaatit ovat melko suolaisia itsessään.
Jos valmistat kastikkeen padassa, kaada se tässä vaiheessa pataan.
Lisää kastikkeeseen vielä tomaattimurska, vesi ja yrtit. Sekoita hyvin.
Hauduta padassa kannen alla 150-asteisessa uunissa noin 45 min. tai jatka valmistus loppuun asti kasarissa liedellä, jolloin kastiketta haudutellaan niin ikään kannen alla miedolla lämmöllä kolmen vartin verran.
Tarjoile pastan ja parmesaanin kera.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 3: omenapiirakkaa molemmille käsille

Kirjoitettu by Kaisa

Leivontatouhut sivukylän keittiössä jatkuvat. Tästä piirakasta totean tällä kertaa ainoastaan nopeasti, että mainoksensa mukaisesti sitä tosiaan söisi kaksin käsin – ja vieläpä ihan sellaisenaan. Tosin tuskinpa vaniljakastike tai -jäätelö tekisi pahaa tällekään makoisalle ystävälle.

Siis suosittelen, mielestäni tätä voisi kutsua vaikkapa kielen vieväksi, ehkäpä yhdeksi parhaista maistamistani omenapiirakoista. Noussee sinne valkosuklaalla kruunatun raparperipiirakan tasolle.

P.S. Se on sitten paljon parempaa, kuin mitä ulkonäkö antaa ymmärtää. Näin pellille leivottuna kauniit vuokakuvat piti tällä kertaa unohtaa, mutta uskoisin palaavani tämän reseptiikan pariin vielä tulevaisuudessakin. Heräsi nimittäin ajatus, että tätä täytyy testata luultavasti marjapiirakankin muodossa…

Rapea omenapiirakka

Vuoallinen (mikäli haluat tehdä pellillisen kaksinkertaista annos)

img_9266200 g voita
1,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
0,75 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3-4 pienehköä omenaa
2 tl kanelia
0,75 dl tummaa sokeria (esim. muscovado- tai fariinisokeria)

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Sulata voi ja sekoita siihen sokeri. Lisää hiljalleen joukkoon vehnäjauhot. Erota taikinasta 1,5 dl, se ripotellaan lopuksi piirakan päälle koristeeksi.
Lisää taikinakulhoon kananmuna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita taikina tasaiseksi.
Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Viipaloi omenat ja asettele ne taikinan päälle.
Ripottele pinnalle kaneli ja sokeri sekä sivuun alussa jätetty taikina.
Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.
Tarjoile piirakka hieman jäähtyneenä vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 2: liharuukkua perinnepadasta käsin

Kirjoitettu by Kaisa

Äidin ja poikasen mukavat päivät maaseudulla sen kun jatkuvat. Toissa yön tosin vietimme tätini luona, tämän sivukylän ulkopuolella, ”kirkolla”, kuten täällä päin tavataan sanoa. Pikku-Kokki oli taas innoissaan; nautti sydämensä kyllyydestä, lirkutteli päivän, lirkutteli miltei yönkin. Ah, maalaisilma tekee hyvää päiväunille, heikkoa yöunille – ainakin mitä noihin aloitteleviin ihmisyksilöihin tulee. Mutta unista viis, itselläni riittää täällä virtaa aamusta iltaan. Parhaiten tunnen akkujeni latautuvan, kun pääsen toteuttamaan itseäni, vaikkapa keittiön puolelle.

Toissapäivänä mummin kaappeja kolutessani satuin törmäämään ihastuttavaan esineeseen, yksinäiseen, kannettomaan pataan. Kun mummi kertoi sen kuuluneen hänen äidilleen, minulle tuli pakottava tarve saada valmistaa siinä jotakin. Näinpä sopivia pataruokareseptejä etsiskellessäni törmäsin seuraavaan liharuukkureseptiin, jonka jakamisesta kiitän Manteliunelmia-blogia.

img_9245Liharuukusta tuli hyvää ja tätä yksinkertaista reseptiä voinkin lämpimästi suositella. Valmistus ei sinänsä vie paljoakaan aikaa, ruoka kun hautuu kypsäksi itsekseen uunin lämmössä. Tätä makustellessa mieleen tuli heti erilaisia yhdistelmiä täyttää pata ja päästä käsiksi täysin erilaisiin makumaailmoihin. Itse ajattelin ainakin kreikkalaistyylistä vaihtoehtoa, johon sujauttaisin kesäkurpitsan ohella vaikkapa lampaanlihaa, fetaa ja paprikaa tai jonkinlaista kanapataa. Varioikoon kukin tavallaan.

Alkuperäisreseptiikassa ei lisäkkeitä mainittu, mutta me keitimme ruukun oheen riisiä, joka mielestäni täydensi ateriaa sopivasti. Vallan mainio kylmän ja pimeän loppusyksyisen päivän päivällinen, jonka voi muuten mainiosti koota myös neljään pienempään ruukkuun.

Lihaisa uuniruukku

4-6 annosta

img_92522 sipulia
2 salottisipulia
3-6 valkosipulinkynttä
voita
1 kesäkurpitsa
soijakastiketta
500 g lihaa makusi mukaan, esimerkiksi porsaanlihasuikaleita tai naudan sisäpaistia
1 tl suolaa
paprikajauhetta
chilijauhetta
basilikaa
timjamia
2 dl ruokakermaa
juustoraastetta

Lisäksi:
riisiä

Pilko sipulit ja valkosipulit. Kuullota ne voissa paistinpannulla. Laita kuullotetut sipulit pataan.
Kuutioi kesäkurpitsa pieniksi paloiksi. Lisää kesäkurpitsat sipulien seuraksi pataan ja sekoita. Mausta soijakastikkeeella.
Mikäli käytät paistia, kuutioi liha. Ruskista lihakuutiot tai -suikaleet voissa paistinpannulla. Mausta suolalla, paprikajauheella ja chilijauheella.
Kaada lihat lihanesteineen vihannesten joukkoon. Laita joukkoon basilikaa ja timjamia.
Mikäli teet pieniä ruukkuja, lusikoi liha-kasvissekoitusta ruukkuihin, jokaiseen yhtä paljon.
Kaada ruokakerma joko pataan tai ruukkuihin ja ripottele pinnalle reilusti juustoraastetta.
Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.
Tarjoile sellaisenaan tai riisin kera.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 1: valkosuklaa-mustikka -muffinssit

Kirjoitettu by Kaisa

img_9189Koska minulla nyt on harvinaislaatuinen tilaisuus viettää aikaa kotiympyröiden ulkopuolella, päätin pakata Pikku-Kokin ja itseni kimpsuinemme ja kampsuinemme ja lähteä viikoksi haistelemaan maalaisilmaa isomummin tiluksille. Mikä ihastuttava tapa viettää näitä ehkäpä vuoden ankeimpia aikoja, kun syksy alkaa vaihtua pimeämpääkin pimeämmäksi alkutalveksi, mutta joulua ei ihan vielä kehtaa ruveta tunnelmoimaan. Samalla saan itse sitä toivottua aikuisseuraa arkipäiviini, mummi ihastella sukumme nuorimmaista ja Pikku-Kokki nauttia sylittelystä miltei aamusta iltaan. Tämä viikko ei taida jäädä lajinsa ainokaiseksi…

Keittiöpuuhastelua en toki tahtonut tälläkään viikolla jättää harjoittamatta. Koska mummi tuntui olevan asiasta enemmän kuin samaa mieltä, valtasin hetimiten pääkokin paikan mummin hypätessä omiin hovinarrin saappaisiini. Voi, miten rentouttavaa olikaan päästä pitkästä aikaa uunin äärelle ilman alituista keskeytyksen uhkaa.

Vaikka herkuttelu lomailuun kuuluukin, emme kuitenkaan kaksissa naisissa – etenkään kun Pikku-Kokista ei vielä ole apua syömishommissa – olisi saaneet kovin suurta herkkumäärää tuhotuksi, joten mikä parasta loppuviikosta seuraamme saapuu aimo annos muitakin sukulaisia. Saan siis leipoa huomattavasti enemmän. Jee! Ja koska yhdet syntymäpäivätkin osuvat viikonloppuun, saan hyvän syyn tehdä kakunkin. Tuplajee!

Mutta takaisin alkuviikkoon. Ensimmäinen toimeksiantoni oli leipoa jotakin mummini emännöimän kutomapiirin rouville. Seuraavat valkosuklaa-mustikka -muffinssit tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta tämän tyyppiseen tilaisuuteen. Mustikkamuffinssit, enpä tiedä miksi, mutta jotenkin ne kuulostavat sellaisilta vanhempien naisten suosikeilta. No, hyviä näistä tulikin, vaikka suklaata olisi mielestäni saanut olla huomattavasti enemmän, ehkäpä jopa tuplaten. Reseptistä kiitän Kakku Taikuria.

Ja niin, nämä leivottuani päätin, että pieniä paperisia, taikinasta levähtäviä muffinssivuokia en enää tästä lähtien harrasta, vaan hankin itselleni kunnollisen muffinssivuoan, jossa leivoksista saa kunnon kokoisia, sellaisia ihanan amerikkalaisia. Sillä niin se vain on, että ulkonäkö vaikuttaa makuun – ainakin leipojan kohdalla.

Valkosuklaa-mustikka -muffinssit

12 ”Amerikka-kokoista” annosta

img_92383 kananmunaa
1,5 dl sokeria
100 g voita
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl vaniljakastiketta
100 g valkosuklaata (suositan harkitsemaan suurempaa määrää)
200 g jäisiä mustikoita

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe. Rouhi valkosuklaa.
Sekoita kananmuna-sokerivaahtoon käännellen jauhot, voisula ja vaniljakastike pienissä erissä.
Käännä joukkoon suklaarouhe ja viimeiseksi jäiset mustikat. Kääntele mustikoita varoen, jotta mehu ei värjää koko taikinaa.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.

Kohti haamuja ja Halloweenia: lihapullatäytteiset myskikurpitsat

Kirjoitettu by Kaisa

img_9114Sieltä se taas saapuu, Halloween kurpitsoineen ja keppostelijoineen. Kurpitsat ja kummitukset ovat toki kuuluneet meidänkin perinteisiimme, kun loka-marraskuussa olemme tavanneet viettää pienimuotoista kurpitsajuhlaa, lähinnä teema-aterian merkeissä. (Aikaansaannoksiamme voit muuten kurkistaa täältä.) Keppostelijat sen sijaan olivat minulle vielä ennen viime vuotta ihan tuntematon juttu ja ihmetys olikin aika suuri, kun tuollaisia ovellemme ilmestyi. Vahingoilta säästyimme, kiitos sokeriaddiktioni. Tänä vuonna täytynee kuitenkin aseistautua astetta vahvemmin, etteivät pääse keppostelemaan, mikäli villitys on tarttunut laajempaankin joukkoon pikkuihmisiä. Suhteellisen nuoria nuo nimittäin onneksi olivat; mitään pelottelevia klovneja en toivoisi ovellamme nähtävän.

img_9116Mutta se toistaiseksi tuosta juhlasta, tulipa vain mieleen, että tämäkin nyt esiteltävä kurpitsaruoka voisi olla yksi vaihtoehto kyseiseen juhlapöytään. Mutta asiaan; nämä lihapullatäytteiset myskikurpitsat, idea josta kiitän Vaimomatskuu-blogin Juuliaa, eivät valmistuneet ihan ongelmitta. Ainakaan meidän uunimme ei alkuperäisohjeen mukaisessa kypsennysajassa saanut aikaiseksi oikeastaan alkua kummempaa ja nyt reseptin toteuttaneena muuttelisin sitä hiukan muutenkin. Paistoajat alla olevassa ohjeessa ovat nyt siis tarkistettuja oman kokemukseni mukaan. Tärkeintä kuitenkin, että ajatus lihapullasta myskikurpitsan siemenkolosessa on mielestäni hauska. Kurpitsaa oli kuitenkin lihapullan kokoon nähden mielestäni liikaa ja olisin kaivannut annokseen hieman monipuolisempaa lisäkettä. Osan kurpitsasta olisi siis voinut katkaista toiseen käyttöön ja valmistaa samalla uunipellillä vaikkapa monipuolisempia uunijuureksia.

Joka tapauksessa mielenkiintoinen kokeilu, bloggaamisen ja kokkaamisen arvoinen!

Lihapullatäytteiset myskikurpitsat

2 annosta

img_91181 myskikurpitsa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
timjamia
juustoraastetta

Lihapullat:
reilu 200 g jauhelihaa
puolikas sipuli
oliiviöljyä kuullottamiseen
1,5 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa
0,5 rkl yrttiseosta (esim. provencale)
1 kananmuna
0,5 tl suolaa
0,5 rkl Dijon-sinappia

Halkaise myskikurpitsa kahtia ja poista siemenet. Aseta kurpitsan puolikkaat uunipellille leivinpaperin päälle halkaisupinta ylöspäin ja sivele päälle hiukan oliiviöljyä. Ripottele pinnalle suolaa, mustapippuria ja timjamia.
Paista kurpitsoita ensin sellaisinaan 200-asteisessa uunissa noin 30 min.
Kun kurpitsat ovat uunissa, valmista lihapullat.
Kuori ja hienonna sipuli ja kuullota öljyssä hetken aikaa. Sekoita kulhossa jauhelihan joukkoon sipulit, hienonnettu basilika, yrttiseos, kananmuna, suola ja sinappi.
Muotoile massasta kaksi isoa lihapullaa.
Kun kurpitsat alkavat hieman pehmetä, haarukka uppoaa niihin, ota ne uunista ja upota lihapullat niiden siemenkolosiin. Paista kunnes kurpitsa on jo miltei täysin kypsää, ehkä noin 20 min.
Ota kurpitsat vielä kerran uunista ulos, ripottele pinnalle juustoraaste ja ruskista vielä hetki.

Jauhelihapihvien tomaattinen leposija

Kirjoitettu by Kaisa

Kun alkaa tehdä mieli kotikutoisia hampurilaisia, täytyy saada kotikutoisia hampurilaisia. Näin kävi minulle taas viime torstaina, joten perjantaina vietimme hampparihetkiä. Mums! No, kun burgerit tekee jauhelihapihveillä, ja syö niitä kahdestaan, käy aina niin, että pihvejä jää kaksi tai kolme yli, sillä 400 gramman jauhelihapaketista syntyy vähintään neljä pihviä. Näinpä meillä asusteli lauantaina jääkaapissa kaksi toimetonta jauhelihapihviä. Näistä veijareista syntyi seuraava kahden hengen ateria, jossa jauhelihapihvit saavat ylleen täyteläisen tomaattikastikkeen.

img_9088Reseptin tomaattikastikkeeseen vakoilin Ruokasurffausta-blogista ja jauhelihapihvit olivat ”klassisia” sipulikeittopussi-pihvejä. Vaikka kyseiset pihvit mainiosti toimivatkin, suosittelen kokeilemaan esimerkiksi välimerellisiä jauhelihapihvejä. Vaivaa ehkä himpun verran enemmän, mutta lopputulos on parempi. Samoin italialaishenkiset raakamakkaralla viimeistellyt jauhelihapihvit ovat loistava, ehkä välimerellisiäkin maukkaampi, vaihtoehto. Tai miksipä et tekisi juuri omia herkkupihvejäsi? Tällä pedillä ne maistuvat ehkäpä vieläkin paremmilta.

Valinnan varaa siis löytyy, jokaiselle jotakin. Ja kun pihvivalinta on suoritettu, täytyy vielä valita lisäke. Minä valmistin tällä kertaa ehkä hieman epätyypillisesti kuskusia, mutta pasta lienee kuitenkin se toimivin vaihtoehto.

Eipä tähän hetkeen muuta kuin kuulaita syyspäiviä! Taitaa olla niin, että Pikku-Kokkikin on löytänyt vaunuissa nukkumisen ihanuuden, kun kirpakka syysilma nipistelee hieman nenänpäätä. No, mikäli viime päivien meno jatkuu, Kotikolossa päästään taas kokkailemaan vanhaan malliin – vaikka toisaalta, Pikku-Kokki ei tähänkään mennessä ole ollut este, vain pienoinen hidaste. Sitä paitsi hän viihtyy jo nyt vallan hyvin keittiössä puuhiamme tutkaillen. Taitaa olla kokki kasvamassa…

Jauhelihapihvit täyteläisessä tomaattikastikkeessa

2 annosta

img_90802 jauhelihapihviä

Tomaattikastike:
pieni sipuli
oliiviöljyä kuullottamiseen
0,25 tl suolaa
1 valkosipulinkynsi
0,5 tl tuoretta punaista chiliä hienonnettuna
400 g tomaattimurskaa
0,5 tl sokeria
0,5 tl punaviinietikkaa
0,25 tl kuivattua oreganoa
tuoretta basilikaa

Lisäksi:
juustoraastetta
pastaa / kuskusia / perunoita yms. valintasi mukaan

Kuori ja leikkaa sipuli mahdollisimman hienoksi. Kuumenna öljy pannulla ja lisää mukaan sipulit ja suola. Lisäämällä suolan kuullotuksen alkuvaiheessa se laittaa sipulin itkemään ja tuo sipulin luontaisen makeuden esiin paistettaessa. Paista rauhassa, kunnes sipulit ovat pehmeitä ja läpikuultavia.
Hienonna valkosipuli ja chili. Lisää pannulle ja paista vielä muutama minuutti.
Kaada tomaattimurska kattilaan ja lisää sekaan paistettu sipuliseos. Lisää vielä sokeri, etikka, oregano ja ripaus suolaa.
Hauduta seosta miedolla lämmöllä noin 45 min.
Lisää valmiiseen kastikkeeseen karkeasti hienonnettuja basilikan lehtiä.
Kaada tomaattikastike uunivuokaan ja asettele pihvit sen päälle. Paina pihvejä hieman tomaattikastikkeeseen ja ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista 200 asteisessa uunissa 10-15 min. Keitä valitsemasi lisäke sillä välin valmiiksi.

Lohijuustokakkua ateriaa aloittamaan

Kirjoitettu by Kaisa

Joitakin viikkoja sitten nautiskelimme sukujuhlapöydässä tuoreempaakin tuoreempaa lämminsavulohta. Taisi olla tuona päivänä viimeiset kalamaisuutensa ajatellut, viimeiset aamu-uintinsa suorittanut. No, hänen lohimaisuuttaan me kuitenkin noissa juhlissa makustelimme ja koska ylimääräistä ruokaa oli tarjolla kotiinviemiseksi, pyydystimme sitä purkillisen matkaamme. Käyttöä ei kuitenkaan heti löytynyt, joten nakkasin sen pakastimeen sopivaa hetkeä vartomaan.

img_9045Perjantaina sitten viikonlopun ruokavieraille sopivaa alkuruokaa valikoidessani päätin onkia lohen esiin ja valmistaa siitä jotakin aterian aloittajaksi. Itse tykkään todella paljon erilaisten juhlien järjestämisestä ja yksi syy siihen on se, miten mukavaa on ensin suunnitella tarjottavien listaa ja sitten päästä toteuttamaan niitä, erilaisia piirakoita ja kakkuja eritoten. Päivälliskokonaisuuksiin kuitenkaan en tapaa kovinkaan usein sisällyttää suolaisia leivonnaisia, ne tuntuvat jotenkin raskailta aloituksilta, jos tiedossa on kolmekin ruokalajia. Mutta toisaalta, mitäs se, vaikka alkuruoka olisi kovinkin täyteläinen, voihan sitä aina makustella vain pienen palasen. Näinpä siis tarjoilin lauantain päivällisvieraillemme alkuruoaksi lohijuustokakkua, josta ylitse jäänyt puolikas osoittautui mieleiseksi viemiseksi, kun itse pääsimme sunnuntaina valmiiksi katettuun ruokapöytään vanhempieni vieraiksi. Taidanpa alkaa enemmänkin suosimaan näitä suolaisia leivonnaisia alkuruoan asemassa – niitä juhlia pääsee kuitenkin järjestelemään niin kovin harvoin.

img_9043img_9030Seuraava juustokakku, jonka kehittelin hiukan sieltä sun täältä löytyneitä reseptiikkoja yhdistellen – täyte on sama, jota Kinuskikissa käyttää lohikeikauskakussaan – oli sangen maukasta. Kuitenkin sellainen perinteinen, lohenmakuinen versio, josta lienee turhaa tämän enempää turista. Kannattaa kokeilla. Näillä määrillä täytettä jää hiukan yli, joten sen lopusta voi rakennella esimerkiksi pieniä cocktailpaloja. Itse hyödynsin sen täyttämällä seoksella muutaman tomaatin, jotka nakersimme perjantaina alkupaloiksi. Toimi tässäkin.

Lohijuustokakku

8 annosta

img_9047img_9054Pohja:
85 g ruis(vuoka)leipää
40 g voita
0,25 dl ruohosipulisilppua
(tilkka vettä)

Täyte:
2 liivatelehteä
200 g lämminsavulohta
1 dl tillisilppua
0,75 dl ruohosipulisilppua
1,25 dl vaahtoutuvaa kevytvispiä
1 dl kevytmajoneesia
100 g maustamatonta tuorejuustoa
0,75 dl sinappikurkkusalaattia
valkopippuria
0,25 dl sitruunamehua

Lisäksi:
mahdollisia koristeita oman mielen mukaan

Tee ensin pohja. Jauha leipäviipaleet hienoksi tehosekoittimella. Sekoita joukkoon sulatettu voi ja ruohosipulisilppu. Mikäli seos tuntuu kovin kuivalta, lorauta seuraksi tilkka vettä.
Pingota irtopohjavuoan (ø 17 cm) pohjalle leivinpaperi.
Painele leipäseos vuoan pohjalle. Pane vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Puhdista kala ja leikkaa pieniksi paloiksi. Silppua tilli ja ruohosipuli.
Vaahdota kevytvispi. Lisää joukkoon majoneesi, tuorejuusto, kurkkusalaatti, lohi, tilli- ja ruohosipulisilput sekä valkopippuri.
Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi ja sulata joukkoon puristetut liivatelehdet. Lisää seos täytteeseen.
Kaada täyte kulhoon pohjan päälle ja peitä kakku kelmulla.
Anna hyytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia tai mieluusti seuraavaan päivään.
Koristele juuri ennen tarjoilua haluamallasi tapaa.

Härkälasagne à la laulava hovinarri

Kirjoitettu by Kaisa

Aiemmin tällä viikolla juhlistimme jälleen Pikku-Kokin kuukausipäivää. Jo kolme kuukautta olemme saaneet nauttia hänen seurastaan; rytmittää olemisemme ja tekemisemme hänen tarpeidensa mukaan, olla aina valmiina täyttämään hänen toiveitaan. Herätä makeimmasta unesta sillä sekunnilla, kun Pikku-Kokki päättää olla nälkäinen, käydä ilta toisensa jälkeen vanhemmat vastaan vauva unitaistelua, jossa nuorempi osapuoli väen väkisin kamppailee pitääkseen väsyneen itsensä varmasti hereillä. Unohtaa pitkät lounaat tai illalliset, ruokkia itsensä nopeasti siinä välissä, kun nuorelle herralle sattuu sopimaan. Päiväunet ovat Pikku-Kokin mielestä niin kahdeksankymmentälukua… Niin tai näin, ei mitään tämän ihanampaa voisi ollakaan. Yksi hymy ja minä tekisin puolestasi mitä vain. Tai tekisin minä muutenkin.

img_8992No juu, tuo siis introna seuraavalle. Tämä helppo härkälasagne syntyi, kun kehittelin pakastimen onkaloista löytyneestä kypsästä häränpaistista tomaattisen kastikkeen, jonka yhdistin helppoakin helpompaan keittämättä valmiiseen juustokastikkeeseen. Maukas ja oivallinen ratkaisu; ateria valmistui siinä ksylofonin soiton ja helistimen pyörittelyn lomassa. Pikku-Kokki kun itse ei vielä edellä mainittuja taitoja hallitse, mutta viihdyttyy kyllä kovastikin paljon, kun hänelle niitä esitetään.

Siis saanko esitellä: Ruokaa iloisen hovinarrin tapaan, sellaista miltei helistin toisessa kädessä taittuvaa.

Juustoinen härkälasagne

5 annosta

img_8980Härkäkastike:
200 g kypsää härän- tai naudanlihaa (Toki voit valmistaa kastikkeen kypsentämättömästäkin lihasta, mutta silloin liha on ruskistettava ennen muiden ainesten lisäämistä ja kastiketta haudutettava kypsäksi pitkään, lihan mureudesta riippuen tunnista ylöspäin.)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä kuullottamiseen
1 tlk valkosipulitomaattimurskaa
puolikas paprika
1 lihaliemikuutio
suolaa ja pippuria
1 laakerinlehti
vettä

Juustokastike:
200 g raejuustoa
1 dl juustoraastetta
2 dl Mustapekka-ruokakermaa
35 g tomaattipyreetä

Lisäksi:
noin 10 lasagnelevyä
juustoraastetta pinnalle

Tee ensin lihakastike.
Pieni liha. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Paloittele paprika.
Kuullota sipulia ja valkosipulia kasarissa joitakin minuutteja, kunnes ne muuttuvat läpikuultaviksi. Lisää sitten tomaattimurska ja paprikapalaset ynnä lihaliemikuutio ja muut mausteet. Keittele, kunnes paprikat pehmenevät hiukan.
Lisää kasariin vielä paloiteltu liha ja mahdollisesti vettä, mikäli kastike tuntuu sitä tarvitsevan.
Valmista sitten juustokastike sekoittamalla sen kaikki ainekset keskenään.
Voitele uunivuoka ja kokoa lasagne. Lusikoi vuoan pohjalle ensin pieni kerros lihakastiketta. Peitä kastike lasagnelevyillä ja levitä niiden pinnalle juustokastiketta. Jatka näin, kunnes päällimmäiseksi tulee kunnon kerros juustokastiketta, jonka päälle voit ripotella vielä hiukan juustoraastetta.
Paista lasagnea 175-asteisen uunin keskitasossa noin 40 min.