Lihamureke tomaatti-fetatäytteellä ja paahdetut kirsikkatomaatit

Viime päivät ovat monesta syystä olleet hiukan tavallista täyteläisempiä. Töiden tekemistä ja arjen askareita on täytynyt rytmittää hieman tavallisesta poikkeavalla tavalla. Uusien juttujen keksiminen on jäänyt vähemmälle ja olen tehnyt paljon ihan tavallisia ruokia.

Yksi perinteisistä kotiruoista, jonka olen ihan päässyt unohtamaan, on lihamureke. Näin ehkä siitäkin syystä, että pyrin käyttämään jauhelihaa vain harvoin, mutta nyt mureketta teki pitkästä aikaa mieli. Lihamureke on mielestäni parasta täytettynä, joten tein sen tälläkin kertaa niin. Paistamisen lopussa viimeistelin sen ketsuppiglaseerauksella ja tarjoilin uunissa paahdettujen kirsikkatomaattien kera. Kerrassaan maukasta!

Lihamureke tomaatti-fetatäytteellä

6 annosta

1 sipuli
6 oksaa tuoretta/1 tl kuivattua timjamia
2,5 dl kaurahiutaleita
1 dl maitoa
2 kananmunaa
2 tl suolaa
1 tl mustapippuria
1 tl sinappijauhetta
800 g jauhelihaa

Täyte:
6 aurinkokuivattua tomaattia
10 kirsikkatomaattia
200 g fetajuustoa

Glaseeraus:
(Kastikkeen määrä on suuri, mutta lopun voi käyttää kypsän murekkeen kanssa.)
0,8 dl ketsuppia
2 rkl dijonia
1 rkl tummaa sokeria
2 tl worcestershire-kastiketta
(1 tl chilikastiketta, esim. Tabascoa)

Kuori sipuli ja raasta se raastimen isoimmalla terällä isoon kulhoon. Nypi timjaminoksista lehdet ja lisää kulhoon ne tai kuivattu timjami. Sekoita joukkoon kaurahiutaleet, maito, kananmunat, suola, mustapippuri ja sinappijauhe. Lisää jauheliha ja vaivaa se hellästi käsin taikinan joukkoon.
Tee massasta leivinpaperin päälle noin 30 x 30 cm levy.
Pilko aurinkokuivatut tomaatit ja kirsikkatomaatit. Levitä ne jauhelihalevyn keskelle ja murustele päälle feta. Käännä reunat täytteen päälle leivinpaperin avulla. Sulje sauma sormin. Aseta täytetty mureke pellille leivinpaperin päälle sauma alaspäin.
Paista mureketta 190-asteisen uunin keskitasolla noin 30 min. Valmista sillä välin glaseeraus: sekoita kulhossa ketsuppi, dijonsinappi, sokeri, worcestershire-kastike ja mahdollinen chilikastike.
Ota mureke uunista ja levitä glaseeraus sen päälle lastan tai sudin avulla. Laita mureke takaisin uuniin vielä noin 10 minuutiksi, kunnes kastike on karamellisoitunut ja mureke sisältä kypsää.
Anna murekkeen vetäytyä hetki ja leikkaa se viipaleiksi. Tarjoile paahdettujen kirsikkatomaattien (ohje alla) kera.

Paahdetut kirsikkatomaatit

500 g kirsikkatomaatteja
0,5 dl oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä
4-5 timjamin oksaa
suolaa ja mustapippuria

Pese tomaatit ja asettele ne uunipellille.
Kaada öljy tomaateille.
Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet pieniksi paloiksi tomaattien sekaan.
Nosta timjamin oksat päällimmäiseksi.
Mausta hyppysellisellä suolaa ja mustapippuria.
Kääntele tomaatteja hiukan, että mausteet ja öljy sekoittuvat.
Paahda 150-asteisessa uunissa noin tunnin verran, ehkä pidempäänkin. Tavoittele kuvassa näkyvää rypistynyttä pintaa, joka kertoo tomaattien tulleen ihastuttavan makeiksi.

Pehmeän täyteläinen kurpitsakeitto ja paahdetut kurpitsansiemenet

Päivien jatkaessa lyhentymistään ja ilmojen kylmenemistään jatkan minä hyväksi todettujen keittoreseptien esittelyä. Tällä kertaa ollaan satokausiajattelun ytimessä, kun kauniin keltaisen keiton pääraaka-aineena toimii kurpitsa.

Vielä joitakin aikoja sitten olin sitä mieltä, että kurpitsa ei kuulu suosikkeihini. Tänä syksynä olen kuitenkin opetellut käyttämään sitä entistä enemmän ja todennut, että siitähän saa tehtyä tosi maukkaita juttuja. Kuten tätä nyt esiteltävää supersimppeliä kurpitsakeittoa, johon oman hauskan lisänsä tuovat paahdetut kurpitsansiemenet. No, omasta mielestäni ne ehkä tuovat keittoon enemmänkin esteettisyyttä kuin makua, mutta lapset tykkäsivät niiden jyrsimisestä. Siementen paahtamista täytyy ehkä opiskella vielä hieman lisää.

Erityisen hauskaa tässä keitossa on, että valmistin sen oranssista eli säilöntäkurpitsasta, jonka olen mieltänyt lähinnä kurpitsalyhtyjen rakennusaineeksi. Tänä vuonna täytynee siis ottaa sisällys talteen. Kurpitsalyhdyn valossa voisi olla hauskaa nautiskella pyhäinpäivän aterian alkajaisiksi samaisesta kurpitsasta keiteltyä keittoa.

Edit. Näin sitä ihminen oppii. Eipä kurpitsani ollutkaan se ”Halloweenkurpitsa” vaan Japanista kotoisin oleva hokkaidokurpitsa, joka on yksi parhaista kurpitsoista ruoanvalmistukseen. Näin ollen suositukseni keittää pyhäinpäivän keitto kurpitsalyhtykurpitsasta pitää toistaiseksi vetää takaisin. Ehkä kokeilen sitä itse kuitenkin.

Kurpitsakeitto ja paahdetut kurpitsansiemenet

2-4 annosta

500 g (hokkaido)kurpitsaa (muutkin talvilajikkeet käyvät)
Huom! Kurpitsaa olisi hyvä olla 500 g kuorittuna eli todellinen alkupaino on suurempi
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
5 dl kana- tai kasvislientä
kourallinen tuoretta/1 tl kuivattua persiljaa
kourallinen tuoretta/1 tl kuivattua timjamia
1 dl ranskankermaa/kuohukermaa
(0,5 tl suolaa)

Paahdetut kurpitsansiemenet:
2 dl kurpitsansiemeniä
1 rkl öljyä
ripaus suolaa

Halkaise ja kuori kurpitsa, kaavi siemenet ja rihmat pois lusikalla. Jos valmistat myös siemenet, erottele rihmat siemenistä ja huuhtele siemenet huolellisesti. Kuutioi kurpitsa noin muutaman sentin kokoisiksi paloiksi.
Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulia öljyssä kattilassa, lisää jonkin ajan päästä valkosipuli ja jatka hetki kuullottamista. Lisää myös kurpitsakuutiot, liemi ja yrtit. Kiehauta, alenna lämpöä ja jätä poreilemaan noin 30 minuutiksi ilman kantta. Sekoittele välillä ja lisää tarvittaessa lientä.
Valmista tässä välissä siemenet. Voit valmistaa ne joko uunissa tai pannulla. Kuivaa huuhdellut siemenet talouspaperilla. Uunissa valmistettaessa pyörittele joukkoon öljy ja kaada leivinpaperoidulle uunipellille. Paahda siemeniä 175-asteisessa uunissa 10–15 min. Vahdi siemeniä paiston ajan etteivät ne pääse palamaan. Mausta suolalla. Jos valmistat siemenet pannulla, paahda niitä öljyssä keskilämmöllä ja tarkkaille etteivät ne pääse palamaan. Mausta lopuksi suolalla.
Kurpitsoiden kiehuttua puolisen tuntia ota kattila liedeltä ja aja keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita lopuksi joukkoon (ranskan)kerma. Kuohkeimman lopputuloksen saamiseksi voit käyttää sauvasekoitinta hetken keitossa vielä kerman lisäämisen jälkeen.
Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tarjoile paahdettujen siementen kera.

Italialaishenkinen broileri-linssikeitto

Nyt kun erikoisen lämpimästä syksystä huolimatta ei todellisen syksyn saapumista enää voi olla huomaamatta, kääntää keittiössäkin ihan huomaamattaan uuden vaihteen silmään. Ruoat muuttuvat täyteläisemmiksi, keho kaipaa lämmikettä luihin ja ytimiin pureutuvan kostean viileyden keskellä. Kun tuuli meinaa temmata meren rannassa asuvan mukaansa ja pimeys sulkee sisäänsä päivä päivältä aikaisemmin, on ihana istua lämpimän keittolautasen ääreen.

Ehdotukseni onkin, että seuraavalla kerralla, kun kaipaat keittoateriaa, kokeile tätä maukasta italialaishenkistä broilerikeittoa, josta linssit tekevät ruokaisan ja mahdollinen chililisä lämmittävän. Pinnalle kannattaa vielä puristaa sitruunaa, jonka ihana raikkaus viimeistelee makunautinnon. Kyllä tähän pimeyteenkin taas tottuu. Voi vaikka alkaa odottaa joulua.

Broileri-linssikeitto

4 annosta

1 iso sipuli
300 g erilaisia keittojuureksia, kuten porkkanaa, palsternakkaa ja/tai lanttua
1,5 dl punaisia linssejä
300 g (maustamatonta) broilerin fileetä (Myös miedohkosti chilillä pintamaustettu toimii tässä mainiosti.)
2 rkl öljyä
8 dl kanalientä
2 tl kuivattua basilikaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
2 dl ruokakermaa
(1 dl tuoretta persiljaa
1 sitruuna)

Kuori ja silppua sipuli. Kuori ja kuutioi juurekset. Huuhtele linssit ja paloittele broileri suupaloiksi.
Ruskista suuressa kattilassa öljyssä broilerinsuikaleet. Lisää loppuvaiheessa sipuli ja pian sen jälkeen juurekset.
Lisää kohta kanaliemi ja huuhdotut linssit. Anna kiehua 15 min.
Mausta basilikalla ja mustapippurilla.
Lisää ruokakerma ja kiehauta nopeasti.
Hienonna halutessasi pinnalle tuoretta persiljaa ja purista annosten päälle sitruunaa.

Vegaaninen pehmeä punajuurikakku

Kun leivontamieli iskee, on silloin tällöin käytettävä luovuuttaan. Tämä pätee varsinkin silloin, kun kauppareissu ei houkuttele, eikä kaapeista oikein löydy raaka-aineita kovinkaan kummoiseen leivontahetkeen. Tällaisina hetkinä on hyvä muistaa vegaaninen leivonta, josta usein selviää hiukan yksinkertaisimmilla ainesosilla, kun esimerkiksi voi korvautuu helposti öljyllä.

Muutama jääkaapissa käyttöön pääsyä odotteleva punajuuri sai minut tarttumaan vegaanisen punajuurikakun ohjeeseen. Muistan kerran aiemmin leiponeeni punajuurikakkua ja tällöin, kuten nytkin todenneeni punajuuren oivalliseksi kakun mehevöittäjäksi. Tämän lisäksi se tietysti tuo kakkuun kauniin värin. Itse tosin leivoin tällä kertaa ruskealla kookossokerilla, jonka vuoksi kakusta ei tullut ihan niin kauniin värinen kuin valkoista sokeria käytettäessä. Mitä kauneuteen tulee, sain jälleen kerran todeta, että koristelu ei ole minun alaani ja tyydyin suosiolla jättämään tyllat ja muut pursotusvälineet kaappiin ja tyytymään rustiikkiseen veitsellä toteutettavaan koristeluun, jossa eri väriset täytteet yksinkertaisesti suditaan kakun päälle. Punajuuren mukanaan tuoma väri toimi tässäkin armollisena apurina ja kakusta tuli kaikesta huolimatta ihan nätti. Sellainen vaahtokarkkiunelma.

Vaahtokarkkisesta ulkonäöstään huolimatta kakku ei ollut kovinkaan makea, joten sitä voi suositella niillekin, jotka eivät toivo kahvipöytäänsä liian imelää seuralaista. Tämä yhdessä kakun pehmeän mehevyyden kanssa keräsi kiitosta, kun vein sen tarjolle saatuamme kutsun lauantailounaalle.

Kannattaa ilman muuta kokeilla, vaikka punajuurikakku ei jokaisen korvaan välttämättä niin herkulliselta kuulostakaan. Utelias ja epäluuloton kokki usein löytää ne mielenkiintoisimmat herkkupalat.

Pehmeä punajuurikakku

Vuoallinen (ø 16-18 cm)

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
150 g punajuurisosetta
0,75 dl öljyä
0,5 dl valinnaista kasvimaitoa
1 tl omenaviinietikkaa

Täyte:
1,5 dl kauravispiä
50 g maidotonta tummaa suklaata
1 rkl punajuurisosetta

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää päälle loput pohjataikinan aineet ja kääntele sekaisin. Älä sekoita turhaan ylimääräistä, ainoastaan niin, että ainesosat sekoittuvat.
Levitä taikina 16-18 cm irtopohjavuokaan, jonka pohjalle on pingotettu leivinpaperi. Tasaa taikinan pinta.
Paista pohjaa 175-asteisessa uunissa 30-35 min. Kokeile kypsyys puutikulla. Anna kakun jäähtyä täysin.
Valmista täyte. Vatkaa kaurakerma vaahdoksi. Jaa vaahto kahteen osaan. Lisää toiseen sulatettu suklaa ja toiseen punajuurisose.
Leikkaa kakkupohja kahteen osaan. Levitä noin kolmasosa täytteistä kerrosten väliin. Levitä sen jälkeen erivärisiä täytteitä kakun päälle sekaisin. Halutessasi voit myös pursottaa kuorrutteen haluamallasi tavalla.

Pikkelöidyt suppilovahverot

Yhtäkkiä tuntuu, että joka puolella säilötään. Erityisesti sienistä olen ollut huomaavinani julkaistun sangen paljon säilöntäreseptejä. Ihan yksin en ajatukseni kanssa tunnu olevan, sillä äskettäin huomasin myös lehtiartikkelin, jossa S-ryhmästä todettiin lasipurkkien myynnin kasvaneen. Yksin säilöntä ei tätä selitä – ihmiset ovat myös tykästyneet kotoiluun, jonka yksi muoto on järjestellä jauhot ja muut kuiva-aineet kauniisti lasipurkkeihin – mutta on säilönnällä varmasti osansa lasipurkkien myynnin räjähdysmäisessä kasvussa. Kunniaan isoäitien vanhat hyvät perinteet!

Saatuani ystävältä juuri sopivan määrän suppilovahveroita päätin myös minä kokeilla niiden säilömistä. Ja voin olla varma, että tämä kerta ei jää viimeiseksi. Niin hyvää ja helppoa. Tällä viikolla olen jo ehtinyt maistella sieniäni monien eri ruokien kanssa ja todennut, että ne sopivat miltei mihin vaan. Vähän tylsä pasta-ateriakin nousi ihan toiselle tasolle, kun tarjoilin sen itselleni pikkelöityjen suppilovahveroiden kera. Sillä itsehän minä saan nämä herkut nauttia, muut meillä eivät lukeudu sienien ystäviin.

Ehdoton suositukseni. Ja hei, voit pikkelöidä myös kuivattuja sieniä ja näin valmistaa annoksen silloin, toisen tällöin. Kätevää.

Pikkelöidyt suppilovahverot

1 l tuoreita/iso kourallinen kuivattuja suppilovahveroita
1 dl väkiviinaetikkaa
1 dl sokeria
2 dl vettä
10 mauste- tai mustapippuria (Minä laitoin 5 molempia.)
1 rkl sinapinsiemeniä
1-2 laakerinlehteä

Mittaa kattilaan etikka, sokeri ja vesi. Kuumenna kunnes sokeri sulaa nesteen sekaan.
Laita sienet puhtaaseen lasipurkkiin. Kaada etikkaliemi päälle ja painele sienet nesteen sekaan.
Sekoita joukkoon myös mausteet.
Sulje ja viilennä purkit. Nosta jääkaappiin tekeytymään.
Tuoreet sienet tekeytyvät parissa päivässä, kuivatut jo puolessa tunnissa.

Mehevä omenakakku kruunaa kotimaisen omenakauden

Kotimaisten omenoiden satokausi kannattaa hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin. Yksi herkullinen vaihtoehto on leipoa mehevä omenakakku. Kakun runsas omenatäyte piiloutuu taikinakuoren alle luoden hurmaavan kokonaisuuden, jossa pehmeä täyte ja rapea kuori liittoutuvat yhteen mitä parhaiten. Lopputulos on ilman muuta suosituksen arvoinen ja mikä parasta, kakku on helppo leipoa vaikka yhdessä lasten kanssa. Vaniljakastikkeen tai jäätelön kumppanina tätä herkkua kehtaa tarjoilla vaikka hienommankin aterian päätteeksi. Tai ihan vaan nopeana vierasvarana.

Omenakakku

Vuoallinen (ø 24 cm)

noin 15 kotimaista omenaa (tai noin 5 Granny Smith -omenaa)
3 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2,5 dl vehnäjauhoja

Pinnalle:
tomusokeria
kanelia

Leivinpaperoi 24-senttisen irtopohjavuoan pohja. Öljyä tai voitele vuoan reunat ja päällystä myös ne leivinpaperilla. Öljyn avulla saat paperin pysymään paremmin paikoillaan.
Pese ja leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi ja levitä ne vuokaan. Omenoita on riittävästi, kun ne täyttävät vuoasta noin puolet.
Vaahdota kulhossa kananmunat ja sokeri. Lisää vaniljasokeri ja jauhot varovasti käännellen. Levitä paksu taikina vuokaan omenoiden päälle.
Paista kakkua 175-asteisen uunin alatasolla ensin 20 min. ja sitten keskitasolla 25-30 min. Jäähdytä.
Kumoa kakku tarjoiluvadille. Voit tarjoilla kakun joko näin tai keikauttaen sen toisin päin, jolloin rapea taikinakerros jää pinnalle ja murtuu kauniisti viimeistään kakkua leikattaessa.

Suolaisenmakea myskikurpitsa-fetapaistos

Huolimatta sään hämäävästä lämpimyydestä olemme kovaa vauhtia siirtymässä kohti lokakuuta ja yhä hämärämpiä päiviä, pimeämpiä iltoja. Myös Halloween kurpitsoineen on enää reilun kuukauden päässä.

Koska olen tykästynyt yhä enenevässä määrin jakamaan Tunnelmallisissa satokautta mukailevia reseptejä, esittelen tällä kertaa myskikurpitsa-fetapaistoksen, josta pidin erityisen paljon. Siitäkin huolimatta, että kurpitsat ylipäätään eivät lukeudu omiin suosikkiraaka-aineisiini. Myskikurpitsan kanssa olen kuitenkin niistä eniten sujut.

Seuraava suolaisenmakea paistos sopii mainiosti esimerkiksi kanan lisukkeeksi, miksei pihvinkin pariksi. Ihan sellaisenaan en ehkä lähtisi sitä tarjoilemaan, mutta kasvisaterialla esimerkiksi tofu toimisi varmasti sen rinnalla. Tämä resepti jäi ainakin itselläni ehdottomasti uudelleen valmistettavien listalle. Kannattaa ilman muuta testata.

Myskikurpitsa-fetapaistos

4 annosta

500 g myskikurpitsaa
4 valkosipulinkynttä
200 g kirsikkatomaatteja
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl tuoretta/1 tl kuivattua timjamia
1 tl kanelia
0,5 tl muskottipähkinää
suolaa
mustapippuria
200 g fetajuustoa

Kuori myskikurpitsa ja poista siemenet. Kuutioi. Kuori ja siivuta valkosipulinkynnet.
Sekoita uunipellillä myskikurpitsakuutioiden joukkoon valkosipuli, kirsikkatomaatit, öljy ja mausteet. Murustele pinnalle myös fetajuusto.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 25-35 min. kurpitsapalojen koosta riippuen.
Tarjoile valitsemasi proteiinin kera.

Puolukka-leipäjuustopiirakka

Puolukka-aika on parhaimmillaan, joten puolukkareseptille lienee tarvetta. Tässäpä siis hauska piirakkaidea, jossa suolainen ja makea yhdistyvät suloiseksi makupaketiksi, eikä lopputulos ole liian makea ja sopii näin ollen monenlaiseen herkkusuuhun. Tätä ihanasti pullasta muistuttavaa pohjareseptiä kannattaa muuten kokeilla muihinkin piirakoihin. Tästä piirakasta se ainakin teki ihan erityisen valloittavan. Käytännön vinkkinä mainittakoon, että mikäli vaan mahdollista, tämä piirakka kannattaa tarjoilla tuoreena, hetken uunista oton jälkeen levänneenä, jolloin juuston rakenne on mehevimmillään. Toinen vaihtoehto on lämmittää sitä hiukan ennen tarjoilua.

Itse en pahemmin puolukan mausta sellaisenaan perusta, mutta varsinkin Pikku-Kokki tykkää popsia niitä esimerkiksi puuron päällä. Neiti-Kokki sen sijaan innostui marjastuksesta ja saimmekin kokoon ihan mukavan saaliin. Ulkoilua aivan parhaimmillaan.

Puolukka-leipäjuustopiirakka

Vuoallinen (ø 28 cm)

Pohja:
75 g voita
0,5 dl sokeria
1 kananmuna
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa

Täyte:
200 g leipäjuustoa
200-250 g puolukoita
2 kananmunaa
200 g kermaviiliä
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna edelleen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan.
Taputtele taikina voideltuun tai leivinpaperoituun (suosittelen muuten testaamaan kestoleivinpaperia, joka toimii aivan erinomaisen hyvin juuri piirakoiden kohdalla) piirakkavuokaan jauhoja apuna käyttäen.
Leikkaa leipäjuusto pieniksi kuutioiksi. Levitä puolet juustopaloista ja puolukoista piirakkapohjan päälle.
Vatkaa täytteen kananmunat, kermaviili ja sokerit vispilällä keskenään. Valuta seos vuokaan. Ripottele päälle loput juustot ja puolukat.
Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla 30–35 min. kunnes täyte on hyytynyt ja kauniin värinen.
Anna piirakan hiukan jäähtyä ja tarjoa vaniljakastikkeen kanssa tai sellaisenaan.

Tavallista parempi nakkikeitto

Silloin tällöin, aika lailla äärimmäisen harvoin, tulee sellainen nakkikeitto-olo. En erityisemmin edes välitä nakeista, mutta silti edellä mainitun nakkikeitto-olon vallatessa keittelen kattilallisen sellaista. Lapset ovat näinä päivinä innoissaan.

Tämän kertainen keitto onnistui mainiosti, oli täyteläistä, maukasta ja runsaiden kasvisproteiinien ansiosta ravitsevaa. Tätä voisi harkita valmistavansa jopa ilman nakkeja. Jos ruokailijat pitävät tulisesta, tomaattimurskan voi vaihtaa sen chiliä sisältävään versioon ja tarvittaessa hienontaa joukkoon vielä chilipalonkin.

Tätä tavallisesta poikkeavaa nakkikeittoa kannattaa ilman muuta kokeilla heti, kun nakkikeitto-olo iskee.

Nakki-linssikeitto

6 annosta

250 g sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
2 rkl rypsiöljyä
2 rkl tomaattipyreetä
5-6 dl kasvislientä
400 g tomaattimurskaa (Valitse chiliversio, jos haluat ruokaan tulisuutta.)
1 tlk kikherneitä/papuja suolaliemessä
1 tlk vihreitä linssejä suolaliemessä / 1 dl kuivattuja vihreitä linssejä (Jos valitset kuivatut linssit, keitä ne pakkauksen ohjeen mukaan kypsiksi ja siivilöi keitinliemestä keittoon ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa.)
1 rkl meiramia
0,5 tl suolaa
ripaus mustapippuria
(1 punainen chilipalko)
350-400 g nakkeja
tuoretta persiljaa

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprika. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä kattilassa. Lisää joukkoon paprikat ja jatka hetki kuullottamista.
Lisää joukkoon tomaattipyree, kasvisliemi ja (chili)tomaattimurska.
Valuta ja huuhdo kikherneet ja linssit siivilässä. Lisää ne keittoon. Lisää kuitenkin kuivatut, valmiiksi keittämäsi linssit vasta myöhemmin.
Mausta keitto meiramilla, suolalla ja pippurilla. Jos haluat lisää tulisuutta, hienonna joukkoon chilipalko, (josta siemenet on poistettu). Anna keiton kiehua vielä noin 10 min.
Leikkaa nakit paloiksi ja paista ne pannulla. Lisää nakit keittoon ja kuumenna kiehuvaksi. Hienonna joukkoon tuoretta persiljaa.

Mehevä kana-kasvislasagne on oiva hävikkiherkku

Nyt meneillään olevan hävikkiviikon alkajaisiksi rakentelin lasagnen, jota varten en tehnyt kauppareissua ja johon sain upotettua varsin mukavasti pientä pakastimesta ja jääkaapista löytynyttä raaka-aineiden säläosastoa. Seuraava resepti voikin toimia eräänlaisena ideapankkina, kuinka muokata reseptejä omien varastojen mukaan. Itse ainakin pidän yhtenä tärkeimmistä opeistani näinä aktiivisen ruoanlaiton vuosinani sitä, että jokaisen puuttuvan ainesosan takia ei kannata lähetä kauppaan, vaan melkein kaikelle löytyy useimmiten korvike. Yhden reseptin takia ei kannata ostaa isoa määrää tuotetta, jolle muuten ei löytyisi käyttöä ja mikä vieläkin tärkeämpää, pienetkin purkkien pohjille jääneet loput kannattaa aina hyödyntää, vaikka sitten vähän rennomminkin soveltaen.

Hävikkiviikko on tärkeä juttu ja puhun ilomielin sen puolesta. Käsi sydämellä voin sanoa, että meidän nelihenkisen perheemme ruokahävikki on lähes pyöreä nolla. Jääkaapin siisteys, ruoanlaiton järjestelmällisyys ja pakastin. Ilman näitä kolmea en usko, että tämä olisi mahdollista.

Esimerkkireseptejäni muista hävikkiruoista voit käydä vilkuilemassa täältä.

Kana-kasvislasagne

6 annosta

500 g broileria (maustamatonta tai valmiiksi marinoitua)
1 rkl rypsiöljyä
suolaa, mustapippuria ja yrttejä (esim. basilika, meirami, timjami, rosmariini ja/tai oregano) maustamattoman broilerin maustamiseen
lasagnelevyjä
1 dl juustoraastetta

Tomaattitäyte:
2 tomaattia
1 pieni kesäkurpitsa
1-2 valkosipulinkynttä
0,5 rkl öljyä
0,25 tl suolaa
ripaus mustapippuria
0,5 tl sokeria

Vihertäyte:
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
250 g pinaatin, nokkosen ja lehtikaalin sekoitusta (Voit hyvin valita vain yhden edellä mainituista. Muista kuitenkin nokkosia käyttäessäsi ryöpätä ne ensin.)
1 tl oreganoa
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Juustokastike:
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
1 l maitoa
100 g juustoraastetta (Voit korvata jopa puolet määrästä juustoraasteella. Tulin testanneeksi ja tämä toimi mainiosti.)
ripaus suolaa, muskottipähkinää ja valkopippuria

Aloita valmistamalla tomaattitäyte. Pilko tomaatit ja kesäkurpitsa pieniksi kuutioiksi. Kuori ja hienonna valkosipuli. Sekoita ainekset keskenään ja jätä maustumaan muiden komponenttien tekemisen ajaksi.
Tee seuraavaksi vihertäyte. Kuori ja kuutioi sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy pannussa. Lisää sipuli ja kuullota muutaman minuutin ajan. Lisää valkosipuli ja kuullota vielä hetki. Lisää pinaatti, nokkonen ja/tai lehtikaali ja paista kunnes ne pehmenevät. Jos käytät jäisiä lehtiä, paista kunnes ne sulavat. Mausta seos oreganolla, suolalla ja mustapippurilla.
Juustokastiketta varten sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot, kiehauta, mutta älä anna ruskistua. Lisää sitten maito pikkuhiljaa koko ajan sekoittaen. Anna kiehua muutaman minuutin ajan ja nosta kattila pois levyltä. Lisää joukkoon juusto ja sekoittele, kunnes se sulaa. Mausta suolalla, muskottipähkinällä ja valkopippurilla.
Suikaloi broileri ja paista suikaleet kypsiksi öljyssä. Mikäli käytät maustamatonta broileria, mausta se suolalla, mustapippurilla ja yrteillä.
Öljyä uunivuoka. Kaada hiukan juustokastiketta vuoan pohjalle. Lisää sitten kerros broileria, vihertäytettä sekä tomaattitäytettä ja niiden päälle kerros lasagnelevyjä. Jatka näin vielä parin kerroksen verran niin, että päällimmäiseksi jää kerros juustokastiketta. Kuorruta juustoraasteella.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 45-60 min. kunnes pinta on sopivasti ruskettunut. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.