Lene Knudsen: Suolaiset mukiherkut : Valmista mikrossa 2 minuutissa!
WSOY, 2014
Suom. Sanna Kangasluoma
Mug cakes salés prêts en 2 mn au micro-ondes,
Marabout Côté Cuisine, 2014
Ruokaa mikroaaltouunilla… Kuulostaa a) pahalta, b) jotenkin niin kovin kasarilta. Jotakin tässä arveluttavassa teoksessa kuitenkin oli, joka veti puoleensa. Tätä on pakko testata. Ja niinpä vain kävi, että epäilykseni osoittautuivat vääriksi: se toimii sittenkin! Lopputulos on makoisa ja variaatioita riittää; siis jokaiselle jotakin, uskaltaisin väittää.
Lene KnudseninSuolaiset mukiherkut : valmista mikrossa 2 minuutissa! on nimensä mukainen kirja. Sen ohjeistuksella valmistuvat kupin kokoiset kakkuset todella muutamassa minuutissa, mitä nyt hieman lisäaikaa on laskettava ainesten pilkkomiseen ja sekoittamiseen sekä mahdollisen täyteläisen kuorrutteen valmistukseen, johon teos myös antaa erilaisia ohjeita.
Haluan todeta, että itse kokeilin ensimmäiseni jälkeen teoksen ohjeistuksen vastaisesti valmistaa kakkusia viiden sijaan vain neljällä ruokalusikallisella vehnäjauhoja ja mielestäni tämä toimi paremmin. Lopputulos oli mehevämpi. No, näiden testailu ei vie ainakaan aikaa, eikä liiemmin aineksiakaan, joten suositan etsimään itselle sopivan vaihtoehdon käytännön kokemuksen kautta.
Mukiherkut sopivat niin osaksi brunssia kuin iltapalapöytäänkin. Myös yllätysvieraita näkisin niillä voitavan helposti miellyttää. Itse olen tähän mennessä sovittanut niitä sekä aviomiehen aamiaislautaselle että alkupalaksi keittopäivälliselle. Aikaansaannoksiani voit tarkastella täältä.
Suosittelen teosta kaikille, jotka haluavat kokeilla jotakin äärimmäisen helppoa ja toisinaan säästää aikaansa mitä ruoanlaittoon tulee. Koska makuvaihtoehtoja löytyy niin kalan-, kanan-, kasvisten- kuin lihankin ystäville, eivät ruokailutottumukset sinänsä ohjaile kirjan sopivuutta. Löytyypä kirjasta ohje myös gluteenittomaan mukiherkkuun.
Teokselle löytyy myös suloinen sisar Makeat mukiherkut, jonka toimivuutta ajattelin lähitulevaisuudessa testata.
Hernekeitto ja laskiaispulla. Kerran vuodessa nautittava ateriakokonaisuus, siinä laskiaissunnuntain tietämillä. Tänä vuonna olimme muutaman viikon myöhässä, mutta samapa tuo, eipä näytä luontokaan ihan tietävän, mitä vuodenaikaa meidän tällä hetkellä kuuluisi elää.
Monilla perinteisiin kuuluu hernekeiton keittäminen pakasteeseen varastoidun joulukinkun rippeistä, mutta suuresta lihanhimostaan tunnetun herra Sutelan taloudessa ei kinkkua jäänyt jäljelle siipalettakaan, joten keitto keitettiin ylikypsästä palvikinkusta. Hyvää tuli tästäkin, rouva Sutelan ruokaa rippeistä -ideologia ei tosin näin päässyt toteutumaan. Ensi jouluna siis suurempi kinkku. Ohjeen keitolle voit vilkuilla täältä. Samoin pullat valmistuivat vanhan kaavan mukaan.
Tätä artikkelia ei suinkaan kirjoitettu ainoastaan vanhoja reseptejä uudelleen esiintuomaan, vaan sen pääasiallinen tarkoitus on kertoa hauskasta löydöksestä. Tuore tuttavuuteni, ällistyttävän nopeasti valmistuvat suolaiset ”kakkuset” ansaitsevat nimittäin ehdottomasti huomionosoituksen. Ohje löytyy kirjasta Suolaiset mukiherkut : valmista mikrossa 2 minuutissa. Nimensä mukainen teos, jonka esittelen pikimmiten tarkemmin, todella toimii ja sen avulla syntyvät niin brunssiherkut kuin maittavat alkupalatkin, vaikka ihan heti en olisi uskonut, että leipominen mikroaaltouunissa on todella mahdollista.
Tällä kertaa nautimme näistä kakkusista ennen siirtymistä keiton pariin, aiemmin olin ilostuttanut Aleksin erästä aamua kakkusen kinkkuversiolla. Hauskaa, hyvää ja helppoa!
Mainittakoon heti, että kakkuja ei kannata laittaa mikroon kerralla yhtä enempää. Paistoaika pitenee, eikä lopputulos ole ulkonäöltään toivotunlainen vaan pikemminkin lässähtänyt, kuten artikkelin kuvatkin kertovat. Lisäksi minun ohjeeni sisältää kirjan neuvoman viiden ruokalusikallisen sijaan vain neljä ruokalusikallista vehnäjauhoja, sillä mielestäni kakusta tulee näin mureampi. Suosittelen! Makuja löytyy varmasti jokaisen mieleen.
Eipä sitten muuta kuin hernekeittoa keittelemään ja pullia paistamaan, vaikka laskiainen meni jo. Toivotetaan tervetulleeksi kevät aurinkoineen!
Kuutioi kinkkusuikaleet.
Sekoita mukissa (standardi 310 ml) ainekset seuraavassa järjestyksessä: kananmuna, suola, pippuri, oliiviöljy, jogurtti, sinappi, jauhot, leivinjauhe ja kinkku.
Lisää pinnalle muutama kinkkupala ja hieman sinappia.
Kypsennä mikroaaltouunissa 1 min. ja 20 s. (800 W).
Lisää heti kypsennyksen jälkeen pinnalle muutama kinkkukuutio ja nokare voita sulamaan.
Kuutioi broilerinpalat ja hienonna aurinkokuivatut tomaatit.
Sekoita mukissa (standardi 310 ml) ainekset seuraavassa järjestyksessä: kananmuna, suola, pippuri, oliiviöljy, ranskankerma, jauhot, leivinjauhe, paloiteltu broileri, aurinkokuivatut tomaatit ja yrttiseos.
Koristele muutamalla broilerin ja tomaatin palasella ja ripottele päälle yrttiseosta.
Kypsennä mikroaaltouunissa 1 min. ja 20 s. (800 W).
Lisää heti kypsennyksen jälkeen pinnalle vielä muutama tomaattipala.
Hienonna punasipulihilloke.
Sekoita mukissa (standardi 310 ml) ainekset seuraavassa järjestyksessä: kananmuna, suola, pippuri, oliiviöljy, pesto, ranskankerma, jauhot, leivinjauhe ja punasipulihilloke.
Tee taikinan pinnalle veitsenkärjellä pestosta spiraalikuvio.
Kypsennä mikroaaltouunissa 1 min. ja 20 s. (800 W).
Vaikka ei syksy kotimaisine omenoineen olekaan – mitä tosin viime päivinä ei ole ollut ihan helppo uskoa, jos ikkunasta on sattunut katsahtamaan ulos – päätin pystyttää pienen hillopajan, tällainen ympärivuotinen hillohiiri kun olen.
Pajassani syntyi suloisen pehmeää ja makeaa omenavoita sekä sangen ärhäkkää omenachutneyta. Viimeksi mainittuun ohje löytyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä, jonka resepteihin ainakin itse yhdistän runsaan makumaailman.
Omenavoi singahti empimättä tykkäys- ja uudelleenvalmistus -listoillemme, chutney ehkä olisi saanut meidän makuumme olla hieman lempeämpää. Mutta suosittelen, mikäli tulisemmat maut kiehtovat. Ja toisaalta, tätä riittää pienempikin määrä, mikä tekee annoksesta riittoisan.
Omenavoi sopii käytettäväksi tavanomaisen omenahillon tapaan, chutney erilaisten kastikkeiden ja juustojen rinnalle. Testasin sitä myös iltapalaksi rahkan kera, jolloin tulisuus taittui mukavasti. Suosittelen siis molempia, käyttötavoille lienee vain taivas rajana.
Kuori ja halkaise omenat. Poista kannat ja siemenkodat. Pilko pieniksi paloiksi.
Nosta kattilaan muiden ainesten kanssa. Keitä, kunnes omenat ovat pehmentyneet.
Kuori vaahto ja soseuta tasaiseksi. Säilö puhtaisiin purkkeihin.
Omenachutney
noin 3 dl valmista hilloa
0,5 kg kirpeitä (kotimaisia) omenoita
1 salottisipuli
puolikas punainen chili
1 peukalonpäätä pienempi pala tuoretta inkivääriä
0,5 rkl sokeria
0,75 dl omenaviinietikkaa
0,5 dl fariinisokeria
suolaa
mustapippuria myllystä
1 dl hillosokeria
(Kuori) ja lohko omenat, poista niistä siemenkodat. Pilko omenat pieniksi kuutioiksi. Hienonna kuoritut sipulit. Leikkaa chili ohuiksi renkaiksi, poista siemenet. Hienonna inkivääri.
Sulata puoli ruokalusikallista sokeria vaaleanruskeaksi kattilassa. Lisää omenat, sipuli, chili sekä inkivääri.
Sekoita aineksia niin, että omenat saavat hiukan väriä. Kaada joukkoon viinietikka sekä fariinisokeri. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Keitä noin 10 min. kunnes omenat pehmenevät. Sekoita omenoita kypsennyksen aikana muutamia kertoja.
Lisää hillosokeri ja keitä miedolla lämmöllä vielä noin 5 min.
Annostele valmis chutney puhtaisiin kuumennettuihin lasipurkkeihin. Sulje purkit huolellisesti ja säilytä kylmässä.
Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju & Kari Martiala: Ajatusta arkiruokaan! : Herkkuja rippeistä
Valokuvat: Kari Martiala
Karisto, 2015
24 kiloa ruokaa; se on keskimäärin kuusi prosenttia yhden suomalaisen vuosittaisista ruokaostoksista. Tämän lisäksi se on kilomäärä, jolla jokainen suomalainen ruokkii roskakoriaan vuosittain. Se on paljon, se on liikaa. Tätä mieltä ovat keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Helena Lylyharju sekä ruokatoimittaja Kari Martiala, kolmikko tämän teoksen takana. Ja tätä mieltä olen myös minä.
Ajatusta arkiruokaan! on opus, joka jokaisen kannattaisi lukea, tai ainakin selailla läpi. On nimittäin enemmän kuin pöyristyttävää, kuinka mitättömin perustein ruokahävikkiä kotitalouksissamme syntyy: nälkäinen kantaa kauppareissultaan kotiin kahmalokaupalla ylimääräisiä ja suunnittelemattomia impulssiostoja, tarjoushaukka sortuu helposti ylisuuriin raaka-aine määriin, joku kokee vanhentuvan elintarvikkeen hetimiten hengenvaaralliseksi ja joku yksinkertaisesti unohtaa ostoksensa jää- tai kuivakaapin syövereihin. Näihin ongelmiin teos esittää järkeviä ratkaisukeinoja, jotka ovat tiivistettävissä seuraavasti: osta oikein ja säilytä huolella. Toisin sanoen tee aina suunnitelma kauppareissua ja tulevaa ruoanvalmistusta varten kotona, älä sorru heräteostoksiin ja kiinnitä erityistä huomiota sekä raaka-aineiden että jo valmistettujen aterioiden säilytykseen kotona niin jää- kuin kuivakaapissakin, pakastinta unohtamatta.
Kirjan tarjoamat vinkit ruokahävikin minimoimiseen ovat mielestäni hyviä, mutta itse sain teoksesta suhteellisen vähän uutta tietoa. Jotain toki tarttui myös minun haaviini, kuten mielenkiintoinen ja ehdottomasti kokeilunhalun nostattanut neuvo lisätä ylijääneen kerman sekaan suolaa, ravistaa purkkia ja kohdata näin muodonmuutoksen seurauksena syntynyt annos hyvää voita. Toki muutakin hyödyllistä sain lukeakseni, tutustukoon kukin siis omista lähtökohdistaan käsin.
Edellä kuvatut hävikin torjuntavinkit ovat kuitenkin vain pieni osa teoksen sisällöstä. Valtaosa sen sivumäärästä on keskittynyt esittelemään reseptejä, joissa edellispäivän rippeistä tai käyttämättä jääneistä raaka-aineista loihditaan uusia aterioita helposti ja huokeasti. Mukaan mahtuvat niin keitot, salaatit kuin pääruoatkin, rinnallaan pikkulämpimät, jälkiruoat ja muut leivonnaiset sekä juomat.
Vaikka henkilökohtaisesti, jo mummon- ja äidinmaidossa järkevän sekä taloudellisen ruoanvalmistuksen opin saaneena, koinkin kirjan hieman vanhan tiedon toistoksi, uskon että siitä on vallan paljon hyötyä sangen monelle.
Jos minun ruokaa rippeistä -aikaansaannokseni kiinnostavat, muutamaa niistä voi vilkaista täältä, mutta erityisesti suosittelen kokeilemaan ikijälkiruokasuosikkiamme pappilan hätävaraa, jonka myös nyt käsitelty teos esittelee.
Ajatelkaa arkiasioita! Pienistä puroista kasvaa suuri meri.
P.S. Samainen tekijätrio löytyy myös Karjalainen keittiö -teoksen takaa, johon suosittelen tutustumaan, mikäli tämän tyyppinen ruokakulttuuri kiinnostaa.
Kaisa Sillanpää: Reseptikuningatar : palkittua kotiruokaa
Kuvat: Kaisa ja Jukka Sillanpää
Readme.fi, 2014
Kaisa Sillanpää, perheenäiti, ruokablogisti ja kotiruokainnovaattori, on vuodesta 2008 lähtien ottanut osaa lukemattomiin reseptikilpailuihin – ja niittänyt menestystä, yli 60 kilpailussa. Reseptikuningatar, kuten Kaisa oivallisesti itseään tituleeraa, on tämän teoksen myötä päässyt esittelemään menestyksekkäitä ruokaideoitaan myös perinteisiä keittokirjoja suosivalle yleisölle. Sen sisältämistä resepteistä noin puolet on palkittuja, nimenomaan kilpailumielessä loihdittuja, loput kuningattaren ja hänen kotijoukkojensa omia, perheaterioilta tuttuja suosikkeja. Skaalaa riittää; aamupalan valmistukseen sopivista resepteistä aina illanistujaiskelpoihin pikkusuolaisiin siitä välistä lounaita tai päivällisiä unohtamatta, taikka makeita herkkuhetkiä. Jokaiselle siis jotakin.
Oman käytännön kokemukseni perusteella osuu kirjan alaotsikko Palkittua kotiruokaa naulan kantaan. Teoksen avulla valmistuu tätä: vallan maukasta ja monipuolista kotiruokaa, jossa on mukavia uusia tvistejä, mutta kuitenkin ilman liiallisia kommenvenkkejä. Tähän mennessä valmistuneet cannelonit siskonmakkaratäytteellä, broilerihöystö leipäkuoren alla, suolaiset muffinssit ja sitruunajogurtti ovat olleet kaikki juuri tällaisia, ehdottomasti tekemisen arvoisia.
Mitä omaan ruoanlaittooni tulee, puuttuu siitä vielä aimo annos uskallusta. Nautin ehdottomasti uusien, haastavienkin temppujen kokeilusta, mutta vain ”tarkoin valvotuissa olosuhteissa”. Toisin sanoen luen toisten kehittelemiä reseptiikkoja sangen tarkasti, vain harvoin – vaikka toki taitojen kasvaessa enenevässä määrin – heittäydyn kovinkaan oma-aloitteiseen innovointiin. No, jotenkin tuntuu, että tästä kirjasta sai pontta tälläkin saraa…
Suosittelen ehdottomasti tutustumaan. Reseptikuningatar sopii niin kokkauskuningattarille kuin hieman vähemmänkin asiaa harrastaneille. Myös ruokia on moneen makuun ja mikä tärkeintä, teoksesta huokuu rakkaus ruoanlaittoa kohtaan ja onnistuneiden innovaatioiden synnyttämä ilo.
Perjantai kolmastoista, ystävänpäivänaatto tai ihan vaan vapaapäivä; aina on hyvä syy valmistaa ateria pidemmänkin kaavan mukaan. Viikonlopun alkajaisiksi minä tein juuri näin ja oikein hyvä dinner työviikon päättävälle aviomiehelle – ja tietysti myös itselleni – tästä kehkeytyikin.
Tällä kertaa menu koostui seuraavasti: avokadolla täytetyt kananmunat, broilerihöystö leipäkuoren alla sekä uunibanaanit. Alkuruokareseptistä kiitos menee Syötävän hyvä -blogin Lotalle, broilerinen pääruoka sen sijaan valmistui jo useasti mainitsemastani Kaisa SillanpäänReseptikuningatar-keittokirjasta löydetyn ohjeen avulla.
Alku- ja jälkiruoista totean yksinkertaisesti, että suosittelen kokeilemaan. Ovat vallan herkullisia ja erityisen helppoja, oikeita kiireisen kokkaajan unelmaruokia. Pääruoan kohdalla tilanne on hieman toinen: idea on mielestäni mainio, leipäkuori toimii ja ruoka on muutenkin hyvää. Annoksesta tulee kuitenkin jossain määrin ”vanhanaikainen” olo ja mielestäni se kaipaisi hieman modernisointia. Seuraavalla kerralla miettisin seuraavia vaihtoehtoisia toteutustapoja:
1) Kasviksia saisi olla suhteessa enemmän ja monipuolisemmin, sekaan olisi mielenkiintoista sujauttaa esimerkiksi aurinkokuivattua tomaattia, ananasta sekä palanen mietoa punaista chiliä ja vastaavasti unohtaa porkkana ehkäpä jopa kokonaan.
2) Patonkien voilla voitelun sijaan voisi kokeilla niiden maustamista pienellä määrällä pestokastiketta ja käyttää kuorrutukseen joko osittain tai pelkästään mozzarellaa.
Niin tai näin, kumpaa Kaisaa sitten suosittekin, uskoisin että hyvin syötävän lopputuloksen tulette kohtaamaan.
Hyvää ystävänpäivää (sehän on ihan jokainen päivä), Rakkaat lukijat!
Avokadolla täytetyt kananmunat
2 annosta
2 kananmunaa
puolikas avokado
pieni määrä sitruunanmehua
suolaa
valinnaisia mausteita: dijonia, paprikajauhetta, chilijauhetta
Keitä munia noin 10 min. ja huuhtele heti kylmän veden alla, jotta kuori irtoaa helpommin. Anna munien viilentyä.
Kuori ja halkaise kananmunat, lusikoi keltuaiset ulos ja sekoita sauvasekoittimella kuoritun avokadon ja mausteiden kanssa tasaiseksi massaksi. Mausta oman maun mukaan.
Täytä kananmunien valkuaiset massalla joko pursotinta tai lusikkaa käyttäen. Koristele esimerkiksi ripauksella paprikajauhetta.
Kananmunat voit keittää huoletta jo etukäteen, mutta täyte tummuu melko nopeasti, joten nämä kannattaa tarjota mahdollisimman tuoreina.
Broilerihöystö leipäkuoren alla
6 annosta
4 (noin 600 g) broilerin rintafileetä
1-2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 paprika
2 porkkanaa (tai vaihtoehtoisesti aurinkokuivattua tomaattia ja ananasta)
250 g ruskeita papuja
2 tl rakuunaa
mietoa chilijauhetta oman maun mukaan (tai vaihtoehtoisesti tuoretta mietoa punaista chiliä)
mustapippuria myllystä
suolaa oman maun mukaan
Leipäkuori:
1 patonki
pehmeää voita tai margariinia voiteluun (tai vaihtoehtoisesti pestoa)
juustoraastetta ja / tai mozzarellaa
Paloittele ja ruskista broilerit, siirrä suureen uunivuokaan.
Kuori ja paloittele sipulit, hienonna kuoritut valkosipulinkynnet. Pese paprika ja poista siitä siemenet, kuutioi. Kuori porkkanat ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Valuta ja huuhdo pavut.
Kuullota sipulit, paprikat ja porkkanat. Lisää mukaan pavut ja mausteet. Lisää kasvisseos broilerin päälle uunivuokaan.
Sekoita kaikki liemen ainekset ja kaada vuokaan.
Kypsennä 200 asteessa ensin noin 30 min.
Leikkaa patonki ohuiksi viipaleiksi. Voitele patonkiviipaleet ja asettele ne kanneksi broilerihöystön päälle. Ripottele lopuksi pinnalle juustoraastetta. Kuorruta ruokaa uunissa kunnes juusto sulaa ja saa kauniin värin.
Säädä uuni 250 asteeseen. Sekoita voi, kardemumma ja hunaja. Sulata seos uunissa tai mikrossa.
Kuori ja leikkaa banaanit keskeltä kahtia ja pituussuunnassa halki. Laita banaanit uunivuokaan ja voitele hunajavoilla. Ripottele pinnalle hasselpähkinärouhetta. Paista uunissa noin 10 min.
Tarjoile jäätelön kera.
Matka Tukholmaan ja takaisin suurella sini- tai punavalkoisella paatilla lienee tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle. Samoin tunnettua taitaa olla se, mitä tuossa lipuvassa (hölmöily)hotellissa tyypillisesti tehdään. Siellä syödään ja juodaan – enemmän tai vähemmän – tehdään tax-free -ostoksia, ehkä nautitaan niistä leijonanosa hetimiten, kuunnellaan karaokea ja katsotaan se vaihtuvaniminen Midnight Show. Seuraavana iltana kuvio toistuu, kun ensin on väsyneenä väsyttänyt itsensä Tukholmassa.
Nämä päivä Tukholmassa -reissut ovat ihan hauskoja, silloin tällöin, mutta veronsa ne vaativat. Toki lopputulokseen voi pitkälti vaikuttaa myös itse, mutta selviö on, että näiden matkojen jälkeen väsyttää aina ja olo on vähintäänkin hölmistynyt. Se on se yhteinen, suljettu purkki kokolattiamattoineen ja buffetpöytineen. Siitä on raikas meri-ilma ihmeen kaukana.
No juu, tällainen matka tuli viikonloppuna tehtyä, joten sunnuntaina mielemme teki jotakin raikasta. Valmistimme siis kesäkurpitsa- ja paprikaveneitä, jotka täytimme broilerilla. Jälkiruoaksi nautiskelimme maustettua hedelmäsalaattia, jonka kruunasimme molemmat mieleisellämme jäätelöpallolla. Nam ja maiskis; raikas ruoka, virkeämpi mieli!
P.S. Tätä hedelmäsalaattia valmistin myös ystävilleni viimeksi, kun vietimme aamupalahetkeä yhdessä, todeten että se toimii vallan mainiosti myös esimerkiksi maustamattoman jogurtin kera, jos enemmän aamupalamaista versiota kaipailee.
Toisena sivuhuomautuksena mainittakoon, että täytetyt paprikat olivat myös ruoka, jota me Aleksin kanssa valmistimme, kun ensimmäistä kertaa teimme ruokaa yhdessä. Siis treffiruokasuositus!
Broilerilla täytetyt kesäkurpitsat ja paprikat
4 annosta
1 keskikokoinen kesäkurpitsa
2 suippopaprikaa
1 paprika
(kasvisten määrää voit toki muutella mieltymystesi mukaan, huomioi kuitenkin, että mitä enemmän käytät kesäkurpitsaa, sitä enemmän valmistuu myös täytettä)
450 g marinoituja broilerisuikaleita
6 siivua pekonia
1 tlk (140 g) ananasta
1,5 dl kevyt ranskankermaa
1 valkosipulinkynsi
juustoraastetta
Pese kesäkurpitsa ja paprikat. Halkaise kesäkurpitsa pitkittäin ja koverra sen malto lusikalla kulhoon. Halkaise niin ikään paprikat ja poista siemenet.
Pilko ja paista pekonit, siirrä kulhoon. Ruskista broilerisuikaleet. Sekoita kaikki ainekset kulhossa keskenään.
Asettele kasvikset uunipellille leivinpaperin päälle ja täytä ne broileriseoksella. Sirottele päälle juustoraastetta.
Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 20 min.
Maustettu hedelmäsalaatti
hedelmiä oman maun mukaan
kardemummaa
vaniljasokeria
Kuori ja kuutioi hedelmät. Mausta kardemummalla ja vaniljasokerilla. Nosta jääkaappiin marinoitumaan.
Tarjoile käyttötarkoituksesta riippuen esim. maustamattoman jogurtin, vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.
Yksi makumatkailun tärkeimmistä elementeistä, ehkäpä se koko touhun kivijalka, ovat muistot. Kokemukset yhteisistä aterioista, onnistumiset ja epäonnistumiset, nopeistakin mielijohteista syntyneet yllätykset ja pitkään suunnitellut tarkoin harkitut kokonaisuudet. Ne jättävät jäljen.
Tällä kertaa jaettava resepti on nimenomaan tällainen, muistoista täyteläinen. Tämä oli nimittäin se ruoka, jota Aleksi sai syödäkseen ensi kertaa ”anoppilassaan” vieraillessaan. Hyvää oli; resepti siirtyi omaan käyttöömme ja anoppi sai heti kättelyssä ensimmäisen sulan kokinhattuunsa. Kun sitten ensimmäistä kertaa itse valmistimme tätä ruokaa – muuten päivää ennen, kun Aleksi ”popped the question” – lopputulos oli surkea, mutta muisto jäi siitäkin, onnellinen sellainen. Ja nykyään tämä sujuu jo hyvin.
Suosittelen kokeilemaan; tällä ruoalla on hyvä karma.
P.S. Tässä myös mainioksi todettu marinadiresepti lihalle, jota kannattaa testata myös kesän grillauspuuhissa.
Yleismarinadi lihalle (sekä naudalle että possulle sopiva)
Sekoita kaikki ainekset. Kaada marinadi lihan päälle. Sekoita niin, että lihan pinta saa marinadin kauttaaltaan. Marinoi vähintään pari tuntia mutta mielellään seuraavaan päivään. Jos marinoit lihaa grillaustarkoitukseen, sivele marinadia lihan pintaan grillauksen aikana ja rouhi halutessasi hieman suolaa päälle ennen tarjoilua.
Kermainen liha-kasvispata
6 annosta
400 g marinoituja porsaan fileepihvejä (voit käyttää myös marinoimattomia pihvejä ja marinoida ne esimerkiksi yllä olevan reseptin mukaisesti)
3-4 porkkanaa
2 sipulia
3 tomaattia
3 dl ruokakermaa
3 rkl vehnäjauhoja
4 rkl ketsuppia
1 rkl mietoa sinappia
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1,5 tl basilikaa
3 valkosipulinkynttä
1 dl lihan paistinlientä
Lisäksi:
makaronia
Paista pihvit kypsiksi pannulla.
Kuori porkkanat ja sipulit. Suikaloi porkkanat, lohko sipulit ja tomaatit. Asettele kasvikset uunivuokaan.
Sekoita vehnäjauhot ja mausteet sekä puristetut valkosipulinkynnet ruokakermaan. Lisää seokseen myös paistinliemi.
Asettele paloitellut lihat kasvisten sekaan vuokaan ja kaada ruokakermaseos komponenttien päälle.
Kypsennä 200 asteessa noin 45 min.
Tarjoile makaronin kera.
Viime jouluna Aleksi askarteli meille hienon piparkakkutalon. Tänä vuonna talo jäi sattuneista syistä ajatustasolle, josta syystä pakastimestamme löytyy aimo annos käyttämätöntä piparkakkutaikinaa – vielä. Vaikka itse lukeudunkin niihin, jotka vannovat piparkakkutaikinan nimeen leivontavaiheessa, ja mieluiten raakana, ei sitä kuitenkaan ihan kiloa sovi tällä tavoin natustaa. Tässä siis muutamia vinkkejä, kuinka käyttää piparkakkutaikinaa hieman toisella tapaa.
Mikäli jouluntuoksu ei ihan lähikuukausina kiinnosta, todettakoon että nämä alkuperäisistä soveltamani reseptit on ensisijaisesti tarkoitettu kauramurotaikinasta valmistettaviksi. Tätäkin sopii siis kokeilla.
P.S. Myönnettäköön, että nämä tehtiin valmistaikinasta. Toki parasta olisi käyttää itsetehtyä, mutta vallan hyvää syntyy näinkin. Ja äärettömän helposti.
Mustaherukkaleivokset piparkakkutaikinasta
8 kpl
200 g piparkakkutaikinaa
1,5 dl mustaherukoita
Täyte:
80 g (vanilja)rahkaa
0,5 kananmunaa
0,2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria (mikäli käytät vaniljarahkaa hieman pienempikin määrä riittää)
Levitä sulanut pakastetaikina pienien silikoni- tai foliopiirakkavuokien pohjille ja reunoille.
Jaa mustaherukat vuokiin. Mikäli marjat ovat pakasteena, laita ne jäisinä.
Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada marjojen päälle piiraisiin.
Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 15-20 min.
Sekoita pinnalle tulevat marjat sekä hillo. Kuorruta jäähtyneet leivokset seoksella.
Keikauskakkuset päärynöistä
4 kpl
2 päärynää
200 g piparkakkutaikinaa
1 rkl hunajaa
Lisäksi:
ranskankermaa / vaniljajäätelöä
Sulata taikina. Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Leikkaa taikinalevyt 4 palaksi. Kauli palat ohuemmiksi jauhotetulla työpöydällä.
Pese ja halkaise päärynät pituussuunnassa kahtia. Poista siemenkota ja paina hedelmälihaan muutamia viiltoja terävällä veitsellä.
Aseta päärynänpuolikkaat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille kotapuoli alaspäin. Sivele hunaja kuoren päälle ja painele kaulitut taikinapalat päärynän päälle niin, että hedelmä peittyy kokonaan.
Paista uunissa kullanruskeiksi 20-25 min. Keikauta kakkuset lautasille ja tarjoa lämpiminä ranskankerman tai vaniljajäätelön kera.
(Ohje: Glorian ruoka&viini)
Siitä asti kun kesällä maistoin maissileipää niinkin taianhohtoisessa paikassa kuin Pariisin Disneylandissa, Silver Spur -nimisessä ravintolassa, olen halunnut tehdä sitä itse. Maissileipää olen syönyt toki muulloinkin mutta juuri tuo teki vaikutuksen. Syitä on monia, joista varmasti suurin lienee se, että koko päivän tuossa ”taikamaailmassa” seikkailtuamme odotimme illallista kuin kuuta nousevaa. Sadekuuron yllättämäksi jouduttuamme meillä oli myös kylmä ja ilman ennakkovarausta jouduimme tyytymään ravintolaan, jonne emme olleet suunnitelleet menevämme. Oletimme tiedossa olevan kallista pikaruokaa. Mutta ei: saimme erittäin makoisan ja laadukkaan aterian, muistaakseni melko huokeasti. Ja se lämmittävä alkukeitto kera niin ikään lämpimän maissileivän; se jäi mieleen…
Ensisijainen tahtotilani oli siis leipoa maissileipää – ja samalla saatella upouusi leipävuokamme neitsytmatkalleen uunimme sisuksiin. Kumppaniksi leivälle, jonka reseptin nappasin useasti mainitsemastani Amerikan keittokirjasta, valmistin K-ruoka -sivuston ohjeella Lempeää broilerikeittoa, jota kuitenkin itse luonnehtisin pikemminkin kasvissosekeitoksi broileripalasten kera. Ihan mukava idea syödä nämä komponentit näinkin, mutta jälkikäteen ajateltuna olisin ehkä lisännyt soseutettuun keittoon vielä hieman enemmän pureskeltavaa, esimerkiksi maissi ja hiukan paistettu punainen paprika olisivat varmasti toimineet mainiosti, miksei paloiteltu banaanikin, jota silloin tällöin olen broilerikeitossa menestyksekkäästi käyttänyt.
Maissileipä maistui maissileivältä ja oli hyvää, juuri tällaista keiton rinnalla popsittavaa. Suosittelen kokeilemaan.
Maissileipä etelävaltioiden tapaan
8 annosta
(tämä annos tehdään pyöreään halkaisijaltaan 20 cm vuokaan, omassa 25×12 cm suorakaiteisessa vuossa valmistui annoksesta kolme neljäsosaa)
Kuumenna uuni 220-asteiseksi.
Sekoita kulhossa vehnäjauhot, polenta- / maissijauhot, leivinjauhe, suola ja sokeri. Lisää joukkoon piimä, vatkattu kananmuna ja öljy ja sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina voideltuun vuokaan ja tasoita.
Paista uunissa noin 25 min tai kunnes pinta on kullanruskea. Anna jäähtyä hieman ja tarjoa lämpimänä voin kera, esimerkiksi keittojen rinnalla.
Lempeä broilerikeitto
6 annosta
400 g porkkanaa
300 g perunaa
100 g sipulia
pieni pala lanttua / selleriä
7 dl vettä
1 kana- / kasvisliemikuutio
1 dl kermaa
1 tl rakuunaa
500 g marinoimattomia broilerin fileesuikaleita
1 rkl öljyä
1 tl currya
1 tl kurkumaa
tuoretta persiljaa
Pese, kuori ja paloittele porkkanat, perunat, sipuli ja lanttu.
Kiehauta vesi. Lisää liemikuutio ja kasvikset. Keitä miedolla lämmöllä noin 20 min. tai kunnes kasvikset ovat kypsiä.
Soseuta keitto esimerkiksi sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon kerma ja mausta rakuunalla.
Kuumenna paistinpannulla öljy ja sekoita siihen curry sekä kurkuma. Paista broilerisuikaleet mauste-öljyseoksessa kypsiksi.
Tarjoile keitto broilerisuikaleiden ja hienonnetun persiljan kera.
Lene Knudsen: Suolaiset mukiherkut : Valmista mikrossa 2 minuutissa! 
