Olisiko joulusta jo sen verran aikaa, että voisi julkaista possureseptin?
Valmistan kokolihaa erittäin harvoin. Nyt kuitenkin tuli tehtyä sen verran maukkaita pihvejä ja superhelposti uunissa, että lienee paikallaan jakaa resepti. Pihvien rinnalla samalla pellillä valmistuvat kätevästi uunikasvikset, joten koko aterian saa tehtyä kerralla ja yhdellä uunin lämmityksellä.
Tätä voi hyvin testailla, vaikka ei olisikaan mikään varsinainen pihvimestari.
Possupelti
5 annosta
1 kg kasviksia (porkkanaa, myskikurpitsaa, punakaalia ja/tai bataattia) 2 sipulia 500 g porsaan maustamattomia fileepihvejä
Kuori kasvikset ja leikkaa ne reiluiksi paloiksi. Kuori ja lohko sipulit. Sekoita marinadin ainekset keskenään. Levitä kasvikset uunipellille leivinpaperin päälle. Sekoita puolet marinadista kasvisten joukkoon. Paahda kasviksia 200-asteisessa uunissa noin 20 min. Mausta porsaan fileepihvit lopulla mausteseoksella ja levitä pihvit kasvisten päälle. Jatka paahtamista noin 15 min. kunnes pihvit ovat kypsiä, mutta vielä meheviä.
Tervetuloa kanssani nauttimaan alkavasta satokausivuodesta! Tänä vuonna olen ajatellut mahdollisuuksien mukaan valmistaa paljon satokausiajattelua noudattelevaa ruokaa ja esitellä aikaansaannoksiani tässä Satokausiruokaa -sarjassani. Työvälineenäni toimii uusi Satokausikalenteri, johon suosittelen ehdottomasti tutustumaan. Kalenterin tarkemman esittelyn voit lukea täältä ja kalenteriostoksille pääset täältä.
Ensimmäisenä otan käsittelyyni varastokasvikset ja niistä erityisesti punajuuren. Jos termi varastokasvikset ei ole tuttu, varastokasviksilla tarkoitetaan erilaisia kotimaisia juureksia, kaaleja ja perunoita, jotka säilyvät koko talven yli ja pelastavat näin meidät suomalaiset pitkältä talvikaudelta, kun mikään ei ole satokaudessa, eikä ulkona kasva mitään. Varastokasviksia suosimalla myös me suomalaiset voimme siis noudattaa satokausiajattelua ympäri vuoden.
Yksi varastokasvissuosikeistani, punajuuri, näyttelee pääroolia Cafe Engelin klassikkoannoksena tunnetuissa kasvispihveissä. Punajuuripihvit ovat taikinaan lisätyn riisin ansiosta kivan erilaiset, eikä tarjoiluunkaan tarvita krumeluureja. Kurkkumajoneesi, rucola ja balsamico riittävät mainiosti. Seuraavaa reseptiä kannattaa ilman muuta testata – heti kun rosollin jälkeen punajuuriruoka jälleen kiinnostelee.
Cafe Engelin punajuuripihvit
16 kpl
1,25 dl riisiä 600 g punajuuria 100 g sipulia 100 g parmesaania 1 rkl kasvisliemijauhetta/1 kasvisliemikuutio (0,5 tl suolaa) 1 dl korppujauhoja muutama tippa Tabascoa voita/margariinia/öljyä paistamiseen
Keitä riisi kypsäksi. Jäähdytä. Kuori ja raasta punajuuret. Kuori ja hienonna sipuli. Raasta parmesaani. Kuullota sipulia öljyssä pannulla. Sekoita pihvitaikinan aineet keskenään ja muotoile taikina pihveiksi. Paista pihvit pannulla molemmin puolin rapeiksi. Huom! Voit vaihtoehtoisesti myös paistaa pihvejä ensin 170-asteisessa uunissa 15 min. ja lopuksi viimeistellä ne pannulla rapeiksi. Tarjoile valitsemiesi lisukkeiden kera.
Nyt joulun ollessa vain nurkan takana, otan vihdoinkin asiakseni julkaista reseptin, jota alun alkaen testailin jo kesällä, kesken kuumimman grillikauden. Nyt se on taas ajankohtainen!
Muistoni koulussa tarjoillusta kaali-rusinasalaatista eivät ole kovinkaan kultaisia. Niinpä lähdin tekemään vastaavan tyyppistä vähintääkin varautuneena ja kun lopputulos olikin kerrassaan mainio, sain kertaheitolla viskata negatiiviset ajatukseni tästä yhdistelmästä roskakoriin. Marinoitu punakaalisalaatti maistui koko perheelle niin hyvin, että herkuttelimme koko purkin kerralla.
Tuolloin kesällä salaatti valikoitui grilliruoan rinnalle, mutta näkisin sen soveltuvan myös osaksi joulun juhlakattausta. Vielä ehtii valmistaa purkillisen suurta juhlaa ajatellen.
Sekoita kulhon pohjalla öljy, etikka, hunaja, rosmariini ja suola. Raasta punakaali ja kuorittu omena karkeaksi raasteeksi. Sekoita marinadin joukkoon raasteet ja rusinat. Anna salaatin mehevöityä ennen tarjoilua, mielellään yön yli.
Lukijan taannoinen kommentti herätti minut tarttumaan reseptiin, jonka parissa kamppailin joitakin vuosia sitten. Klassisen kreikkalaisen ruokalajin, lihapullien ja sitruunaisen kananmunakastikkeen toteuttaminen ei tuolloin mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Jälkikäteen kuitenkin opiskelin hieman molekyyligastronomiaa ja kirjoitin reseptin uusiksi. Itse en sitten koskaan muistanut tätä kokeilla, mutta saatuani blogiin kommentin reseptin toimivuudesta, päätin nyt viisi vuotta myöhemmin toimeutua sen saralla itsekin. Ja näin vain se toimi; sain aikaiseksi maukkaat, hieman erilaiset lihapullat sekä kastikkeen, joka sekä maistui hyvältä myös näytti aika lailla oikealta.
Kannattaa ilman muuta kokeilla. Vaikeaa tämä ei ole, kunhan muistaa kastikkeen kohdalla noudattaa reseptiä tarkasti. Minä käytin tällä kertaa broilerin jauhelihaa, joskin kreikkalaisen perinteen mukaisesti lihapullat valmistetaan naudan-, porsaan- tai lampaan jauhelihasta. Tällöin käyttämäni kanaliemen sijaan kannattaa valita lihaliemi.
Tee ensin lihapullat. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä hetki öljyssä paistinpannulla. Sekoita sipulit, riisi ja kananmuna sekä sitruunankuori, mustapippuri ja suola jauhelihan joukkoon. Sekoita taikinaksi ja pyörittele kostutetuin käsin pulliksi. Kuumenna pannussa öljyä ja paista lihapulliin kauniin ruskea pinta. Lisää tämän jälkeen lihaliemi pannulle niin, että lihapullat peittyvät. Nosta kansi päälle ja anna hautua noin 20 min. Valmista sitten sitruunakastike. Vatkaa kananmuna kevyesti kulhossa. Sekoita joukkoon sitruunamehu. Nosta lihapullapannu liedeltä. Lisää kananmuna-sitruunaseoksen joukkoon pieni määrä kuumaa lientä koko ajan hämmentäen. Näin seos totutetaan liemen lämpöön. Lisää sitten kananmuna-sitruunaseos pikkuhiljaa pannulle, joka ei ole kuumalla liedellä, edelleen hämmentäen. Siirrä pannu takaisin jälkilämpöiselle liedelle hetkeksi niin, että kastike lämpiää. Älä kuitenkaan enää keitä. Tarkista suola sekä sitruuna ja lisää tarvittaessa.
Pari viikkoa sitten elvytin innoissani muutamien vuosien takaisen Koko Suomi leipoo -kilvoitteluni, jossa tarkoituksena on toteuttaa kaikki ohjelmassa vaaditut tekniset tehtävät. Alku olikin ihan lupaava, kun leivoin aika lailla onnistuneita Rönttösiä. Mutta sitten, jo toisen tehtävän kohdalla, kun piti leipoa rypytettyjä punnuspullia, kompuroin siinä määrin pahasti, että katsoin suoritukseni hylätyksi. No, sitten syntyi tämä bostonkakku. Ei ihan huono lopputulos tämäkään. Oli nimittäin hyvää.
Yritin leipoa punnuspullia kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla käytin kilpailijoille annettua ohjetta, enkä onnistunut ollenkaan. Taikina ei noussut ja kinuski juoksettui. Toisella kerralla, kun käytin tuttuja ohjeita, taikina ja kinuski onnistuivat molemmat, mutta rypyttämisestä ei tullut mitään. Niinpä päätin kahdentoista punnuspullan sijaan leipoa yhden bostonkakun. Se kannatti.
Tykkään bostonkakusta yleensäkin, eikä tämä kinuskilla aateloitu tehnyt poikkeusta asiaan. Puolukat toivat mukavasti kirpeyttä kokonaisuuteen ja paistokin osui aika lailla nappiin. Itse tykkään, että lopputulos jää himpun verran taikinamaiseksi ja nyt kävi juuri niin.
Näin tällä kertaa. Jatkoni leipojien rinnalla lienee vaakalaudalla.
Puolukka-kinuskiboston
Vuoallinen (ø 24 cm) ja lisäksi pari pullaa Huom! Alla olevat resepti ei ole kilpailijoille annettu. Jos kilpailun resepti kiinnostaa, sen voi käydä lukemassa täällä.
Pullataikina: 100 g voita 2,5 dl maitoa 25 g hiivaa/1 pss (11 g) kuivahiivaa 1 dl sokeria 1 rkl kardemummaa 0,5 rkl vaniljasokeria 0,75 tl suolaa 0,5 kananmunaa (säästä loput pullan voiteluun) noin 8 dl vehnäjauhoja
Kinuski: 2 dl kuohukermaa 2 dl fariinisokeria
Lisäksi: 100 g puolukoita (raesokeria) tomusokeria
Sulata voi kattilassa tai mikroaaltouunissa. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi (37 astetta). Jos käytät kuivahiivaa, maidon suosituslämpötila on 42 astetta. Murenna hiiva maidon joukkoon. Sekoita käsivispilällä, kunnes hiiva on liuennut. Sekoita maitoon sokeri, kardemumma, vaniljasokeri ja suola. Lisää muna käsivispilällä nopeasti sekoittaen. Aloita jauhojen lisääminen. Lisää noin puolet jauhoista ja vatkaa sitten käsivispilällä. Jatka tämän jälkeen jauhojen lisäämistä noin desi kerrallaan ylesikoneella tai kädellä vaivaten. Sekoita hyvissä ajoin joukkoon myös voisula, jotta taikina ei jää rasvaiseksi möykyksi. Voisula on hyvä lisätä siinä vaiheessa, kun jauhoista on lisätty noin kaksi kolmasosaa. Vaivaa taikinaa noin 10 min. kunnes se on kimmoisaa. Peitä taikinakulho liinalla ja kohota lämpimässä paikassa noin 45 min. Itse tapaan nostattaa taikinaa mikroaaltouunissa. Taikinan kohotessa valmista kinuski. Mittaa kuohukerma ja fariinisokeri kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi. Keitä kinuskia lieden keskiteholla välillä sekoitellen 15-20 min. Valmis kinuski sakenee nestemäisestä kastikemaiseksi ja tummuu hieman väriltään. Voit myös testata kinuskin tilannetta tiputtamalla pisaran kinuskia jääkylmällä vedellä täytettyyn lasiin. Jatka keittämistä, jos pisara hajoaa veteen pudotettaessa. Mikäli pisara putoaa lasin pohjalle ehjänä, kinuski on valmista. Kaavi kohotettu taikina jauhotetulle pöydälle ja kaulitse ohueksi levyksi (noin 35×70 cm). Levitä päälle kinuski ja ripottele puolukat. Kieritä taikina rullalle pidemmältä sivulta alkaen ja nipistä saumakohta huolellisesti umpeen. Leikkaa rullasta noin 14 palaa. Nosta palat pystyyn leivinpaperilla vuorattuun kakku- tai irtopohjavuokaan. Muista jättää palojen väliin leviämisvaraa. Ihan kaikki palat eivät vuokaan mahdu, mutta ne voi paistaa erikseen. Anna kohota liinalla peitettynä 20-30 min. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle halutessasi raesokeria. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30-40 min. Suojaa pinta foliolla, kun kakku on saanut sopivasti väriä. Koristele valmis ja hieman jäähtynyt kakku tomusokerilla.
Supersuosikkini lehtikaali nostaa yksinkertaisen pasta-aterian uudelle tasolle. Kun herkullisen maun lisäksi yhtälöön lisätään lehtikaalin maine tunnettuna superfoodina, tulee tästä kaksinverroin suositeltavaa. Maukasta, terveellistä ja vielä yhden ylistävän termin lisätäkseni, superhelppoa.
Siemenillä tai pähkinöillä aateloituna tämä menee hyvänä kasvisateriana ihan tällaisenaan, mutta halutessaan sen rinnalla voi tarjota esimerkiksi kanaa tai valitsemaansa kasvisproteiinia. Pitkän kaavan mukaan syötäessä lehtikaalipasta taas toimisi ihan mainiona juhlavana väliruokana. Mahdollisuudet ovat siis monet, kannattaa tarttua ja kokeilla.
Omaan annokseeni lisäsin tällä kertaa italialaisittain maustettua broileria, jota suosittelen ilman muuta kokeilemaan niin ikään. Joko lehtikaalipastan kumppanina tai jossain muussa yhteydessä.
Lehtikaalipasta
4 annosta Huom!Pasta valmistuu nopeasti eli mikäli valmistat sen kanssa esimerkiksi italialaisittain maustettua broileria, kannattaa broilerit valmistella pannulle ensin.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhtele lehtikaalit. Poista paksu ruoto ja silppua tai revi lehdet suupaloiksi. Kuori ja silppua valkosipulinkynsi. Laita lehtikaali, ruokakerma ja kasvisliemivalmiste suureen kasariin. Kiehauta ja lisää sitten valkosipuli. Hauduta noin 3 min. koko ajan sekoittaen. Lisää juustoraaste vähitellen ja anna sen sulaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele ripottelemalla pinnalle kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä. Huom! Voit myös paahtaa siemeniä kuivalla kuumalla pannulla. Tarkkaile tällöin, että ne eivät pääse palamaan.
Mausta kanafileet suolalla ja mustapippurilla. Kuumenna pannulla öljyn ja voin seos. Paista kanafileitä pannulla, kunnes ne ovat kypsiä ja pinta on saanut kauniin paistovärin. Nosta sivuun. Lisää pannulle kuorittu ja murskattu valkosipulinkynsi ja paista noin minuutin ajan. Lisää kanaliemi, sitruunamehu, hunaja ja kaprikset. Keitä kokoon noin 3 min. ajan. Lisää kanafileet pannulle ja kuumenna. Maista ja mausta makusi mukaan suolalla ja mustapippurilla. Tarjoile lehtikaalipastan tai riisin kera.
Jälleen kerran etsitään MTV:llä Suomen parasta kotileipuria, kun Koko Suomi leipoo jo yhdeksännen kerran. Vaikka ohjelmasta kovasti pidänkin kaikkia kausia en ole jaksanut seurata, mutta nyt ajattelin jälleen lähteä leipureiden matkaan. Ja niin ikään palauttaa viikko-ohjelmaani vuosien takaisen hauskan ideani toteuttaa kotioloissa kaikki sarjassa vaaditut tekniset tehtävät. Edellisen kerran leivoin ohjelman innoittamana vuonna 2020.
Hetket Koko Suomi leipoo -tehtävien parissa ovat olleet sekä hauskoja että opettavaisia. Koitan pärjätä kilpailijoille annetulla ohjeistuksella, mutta tarpeen tullen vilkuilen vinkkejä muualtakin. Kelloa en käytä eli en taistele aikaa vastaan. Parasta tässä kaikessa on, että tehtäviä tehdessä tulee leivottua sellaistakin, mitä muuten ei tulisi edes ajatelleeksi – kuten nyt vaikkapa näitä Rönttösiä.
Ensimmäisen tehtävän suoritettuani olen ihan tyytyväinen. Rönttösistä ei tullut kauniita, rypytys ei oikein onnistunut, mutta maku taisi olla aika lailla oikea. En kuitenkaan ihan ymmärrä, mikä Rönttösen syvin tarkoitus on. Se ei vie makean himoa, mutta toisaalta puolukan maku on niin vahva, että jos päälle laittaa perunapiirakan tapaan levitettä ja juustoa, sekään ei toimi. Meillä näistä ei tykännyt oikein kukaan. Rönttöset ei jatkoon. Toivottavasti ensi viikolla leivotaan jotain vähän parempaa.
Aikaisempia Koko Suomi leipoo -taiturointejani voit käydä vilkuilemassa täällä.
Rönttöset
12-14 kpl
Puolukka-perunatäyte: Huom! Kilpailijat imellyttivät peruna-jauhoseosta noin 45 min. mutta kotioloissa siihen kannattaa käyttää 3-4 tuntia, jolloin seos imeltyy ja löystyy. 400 g jauhoisia perunoita 30 g karkeaa ruisjauhoa 120-140 g puolukoita 2 rkl tai maun mukaan sokeria suolaa (siirappia)
Keitä kuoritut perunat kypsiksi. Valuta ja säästä hiukan keitinlientä. Survo perunat survimella, lisää joukkoon tarvittaessa keitinlientä. Lisää ruisjauhot ja sekoita tasaiseksi. Laita seos metallikulhoon tai jätä kattilaan ja peitä foliolla. Nosta 70-asteiseen uuniin. Imellytä 3-4 tuntia. Sekoita muutaman kerran imeltymisen aikana. Valmista tässä välissä kuoritaikina. Sekoita taikinan ainekset keskenään ja alusta taikinaksi. Peitä kulho kelmulla ja anna seistä huoneenlämmössä noin 2-3 tuntia. Kun imellys alkaa olla valmis, tee taikinasta tanko ja jaa se 12-14 osaan. Pyörittele palat palloiksi ja litistä. Kaulitse ne pyöreiksi levyiksi (ø 12-14 cm) ruisjauhoja apuna käyttäen. Laita kuoret päällekkäin, mutta ripottele jauhoja väleihin, jotta ne eivät tartu toisiinsa. Peitä kelmulla, jotta taikina ei kuivu. Survo puolukat, mausta sokerilla ja sekoita perunaseoksen joukkoon. Lisää ripaus suolaa ja tarkista maku. Voit halutessasi lisätä täytteeseen myös hiukan siirappia. Levitä pyöreän taikinakuoren päälle paksuhko kerros täytettä keskelle, jätä noin sentti rypytysvaraa reunoille. Rypytä reunat. Nosta Rönttöset uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 250-asteisessa uunissa 12-15 min. Viimeistele voisulalla.
Oletko sinä niitä, jotka tykkäävät joka joulu kokeilla jotain uutta: tarjoilla laatikoiden sijaan perunakakkuja tai juuresmuffinsseja, korvata rosollin pikkelöidyillä punajuurilla tai jättää koko kinkun kauppaan? Minä en. Olen joulun suhteen vankkumaton – siitä kinkusta tosin olisin valmis luopumaan – ja meillä syödään aina sangen perinteinen jouluateria. Aika lailla samanlainen, johon olen lapsesta asti tottunut. Lähes joka joulu haluan kuitenkin tuoda pöytään yhden uuden kokelaan. Useimmiten ne tulevat ja menevät, hyvin harva on päässyt seuraavalle kierrokselle. Mutta aina on hauska antaa mahdollisuus.
Tänä vuonna ajattelin kutsua jouluvieraaksemme kurpitsaleivän, jonka testiversion leivoin pyhäinpäivän alkukeittomme kumppaniksi. Leipä on kurpitsan ansiosta ihanan pehmeä ja mehevä, kauniin värinen ja hiukan makea. Paahdetut siemenet tuovat siihen aivan erityistä makua. Alkuperäisessä, Viimeistä murua myöten -blogista löytämässäni ohjeessa, jota hieman toki muokkailin, taikinaan oli lisätty vielä chilihiutaleita, mutta jätin ne pois, koska halusin lastenkin pääsevän nauttimaan leivästä. Pinnalle uskalsin niitä kuitenkin jonkin verran ripotella.
Lopputulos hurmasi ja sai jälleen kerran ajattelemaan, miksi ihmeessä leivon leipää niin harvoin. Suosittelen siis ilman muuta kokeilemaan reseptiä. Nyt eletään parhaimman kurpitsakauden loppua, joten kokeilu kannattaa suorittaa piakkoin. Tai vaikka keittää leipään tuleva kurpitsasose valmiiksi ja pakastaa. Jos sitten jouluna haluaa tarjoilla uunituoretta.
Kurpitsaleipä
Huom! Voit valmistaa leivän joko kohottamalla sitä tunnin huoneenlämmössä tai yön yli hitaammin kohottamalla.
500 g kurpitsasosetta (noin 600 g pala kurpitsaa) 3 rkl auringonkukansiemeniä 1 pussi (11 g) kuivahiivaa (Jos valmistat yön yli taikinan, käytä vain puoli pussia.) 0,9 dl oliiviöljyä 3 rkl siirappia 11 dl vehnäjauhoja (1 tl chilihiutaleita) 1,5 tl suolaa 3-4 rkl vettä
Pinnalle: 1 rkl seesam- tai oliiviöljyä 2 rkl tummaa siirappia chilihiutaleita kurpitsan- ja seesaminsiemeniä
Jos teet itse kurpitsasoseen, aloita sen valmistamisesta. Kuori ja paloittele kurpitsa. Keitä kypsäksi, valuta vesi ja soseuta. Rouhi auringonkukansiemeniä hieman pienemmäksi veitsellä. Paahda kuumalla kuivalla pannulla, kunnes siemenet hiukan ruskistuvat. Varo kuitenkin polttamasta niitä. Sekoita kurpitsasose, hiiva, öljy, siirappi ja jauhot leivontakulhossa. Vaivaa hetki ja lisää sitten auringonkukansiemenet, mahdolliset chilihiutaleet ja suola. Vaivaa taikinaksi käsin tai yleiskoneella. Vaivaa 5-10 min, kunnes taikina on kimmoisaa. Lisää vettä 1 rkl kerrallaan. Taikinan kuuluu olla melko pehmeää, ei liian jämäkkää. Jätä taikina kohoamaan noin tunniksi pöydälle. Jos valitset yön yli taikinan ja käytät vähemmän hiivaa, nosta se jääkaappiin. Letitä tai muotoile kohonnut taikina valintasi mukaan. Voit tehdä taikinasta myös sämpylöitä, mutta muista tällöin lyhentää paistoaikaa huomattavasti. Peittele liinalla ja anna kohota vielä noin 20 min. huoneenlämmössä. Sekoita öljy ja siirappi yhteen. Voitele leipä siirappi-öljyseoksella. Ripottele pinnalle siemeniä ja halutessasi chilihiutaleita. Paista leipää 180-asteisen uunin keskitasolla noin 40 min.
Kukapa ei olisi joskus löytänyt itseään tilanteesta, jossa ensin mukavasti tummuneet banaanit alkavat jo näyttää siltä, että käytön olisi hyvä tapahtua pian. Tällaiseen tilanteeseen herkullisen vaihtoehdon tarjoilee banaanileipä, johon saa helposti uppoamaan reilut puoli kiloa banaaneja. Kakusta on helppo tehdä minun tyyliini vegaaninen ja näin monen ruokavalioon sopiva. Kaiken muun hyvän lisäksi taikina valmistuu yksinkertaisesti sekoittamalla eli tämä kakku onnistuu helposti vähän yksinkertaisemminkin varustetussa keittiössä. Sillä kakkuahan tämä ilman muuta on – vaikka leivästä puhutaankin.
Vegaaninen banaanileipä
8-10 annosta
3 (450 g) kypsää banaania 100 g margariinia 3 rkl aquafabaa eli kikhernetölkin lientä (Voit halutessasi korvata 1 kananmunalla, mutta silloin leipä ei tietysti enää ole vegaaninen.) 1 dl fariinisokeria 0,5 dl sokeria 3 dl vehnäjauhoja 2 dl kaurahiutaleita (1 dl pekaanipähkinöitä) 1 dl rusinoita 2 tl vaniljasokeria 1 tl kanelia 1 tl kardemummaa 1 tl ruokasoodaa 1 tl suolaa
Voitele litran vetoinen, suorakaiteen muotoinen leipävuoka. Muussaa banaanit haarukalla. Sulata margariini. Vaahdota aquafaba sähkövatkaimella vaahdoksi omassa kulhossaan. Sekoita kulhossa hieman jäähtynyt voisula, sokerit, vaahdotettu aquafaba (tai kananmuna) ja banaanisose. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele taikinaan. Kaada taikina vuokaan. Valuta leivän päälle siirappia ja koristele leipä halkaistulla banaanilla ja halutessasi pähkinöillä. Paista banaanileipää 175-asteisen uunin keskitasolla noin 50 min. Peitä leipä tarvittaessa leivinpaperilla, jos se tummuu liikaa. Anna banaanileivän jäähtyä ennen kuin irrotat sen vuoasta. Tarjoile esimerkiksi kauravispin kera.
Kuten olen useaan otteeseen tullut viime viikkoina todenneeksi, olen tällä kaudella tutustunut erityisen hyvin erilaisiin kurpitsoihin. Koska juuri nyt eletään kurpitsajuhlien kovinta sesonkia, tarjoilen teille jälleen yhden aiheeseen kuuluvan reseptin.
Kurpitsarisotto herätti itsessäni ensialkuun pienen epäilyksen. Lopputulos oli kuitenkin mainio, voin ilman muuta suosittaa kokeilemaan. Kurpitsarisotto toimii ihan sellaisenaan, varsinkin jos lisukkeeksi paahtaa siemenet ja pikkelöi pienen määrän kurpitsaa. Mikään ei tietysti estä tarjoilemasta sitä vaikkapa kanan tai kalan kumppanina. Pääasia, että tarjoilee.
Resepti voi ensisilmäykseltä vaikuttaa monimutkaiselta, kun vaiheita ja komponentteja on muutama, mutta kurpitsarisoton voi mainiosti valmistaa myös arki-illan iloksi. Tee tällöin vaan pikkelöidyt kurpitsakuutiot ja paahdetut siemenet etukäteen. Ja muutenkin vinkkinä, Meal prepping eli ruoan esivalmistelu, todella kannattaa. Lasagne valmistuu pikana, kun jauhelihakastike on tehty jo etukäteen, kasvikset voi pilkkoa jo edellisenä iltana, mitä ikinä niistä valmistuukaan ja niin edelleen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, hyvin prepattu vielä sitäkin paremmin.
Kurpitsarisotto
4-6 annosta
700 g kurpitsaa 1 kasvisliemikuutio 4 salottisipulia 4 valkosipulinkynttä 2 rkl oliiviöljyä 3 dl risottoriisiä 8 dl kasvislientä 2-4 dl valkoviiniä maun mukaan (Viinin voit korvata 1 rkl valkoviinietikkaa.) 1 tl suolaa mustapippuria 100 g parmesania (Tällä määrällä lopputulos on vallan juustoinen, ensi kerralla aion itse pienentää määrää hiukan. Kokeile.) (loraus ruokakermaa)
Pikkelöidyt kurpitsakuutiot: 1 dl kurpitsaa (Voit erottaa määrän risottoon tulevasta kurpitsasta.) 0,75 dl vettä 0,5 dl etikkaa 0,25 dl sokeria ripaus suolaa
Halkaise ja kuori kurpitsa, kaavi siemenet ja rihmat pois lusikalla. Jos valmistat myös siemenet, erottele rihmat siemenistä ja huuhtele siemenet huolellisesti. Paloittele kurpitsa noin 2 cm:n kuutioiksi. Koska risotto on parasta syödä tuoreena, aloita valmistamalla pikkelöidyt kurpitsakuutiot ja paahdetut siemenet. Ruoan valmistumisen nopeuttamiseksi voit hyvin valmistaa ne jo edellisenä päivänä. Pikkelöityjä kurpitsakuutioita varten leikkaa edellä kuutioidusta kurpitsasta noin desilitran verran mahdollisimman pieniä kuutioita. Mittaa pieneen kattilaan vesi, etikka, sokeri ja suola. Keitä, kunnes sokeri on sulanut. Nosta pois liedeltä ja lisää kurpitsakuutiot kuumaan liemeen. Anna tekeytyä risoton valmistamisen ajan tai yön yli jääkaapissa. Siemenet voit valmistaa joko uunissa tai pannulla. Kuivaa huuhdellut siemenet talouspaperilla. Uunissa valmistettaessa pyörittele joukkoon öljy ja kaada leivinpaperoidulle uunipellille. Paahda siemeniä 175-asteisessa uunissa 10–15 min. Vahdi siemeniä paiston ajan etteivät ne pääse palamaan. Mausta suolalla. Jos valmistat siemenet pannulla, paahda niitä öljyssä keskilämmöllä ja tarkkaille etteivät ne pääse palamaan. Mausta lopuksi suolalla. Aloita risoton valmistus. Keitä edellä paloittelemasi 2 cm:n kurpitsakuutiot kypsiksi vedessä, johon on lisätty kasvisliemikuutio. Soseuta. Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita oliiviöljyssä kasarissa miedolla lämmöllä noin 5 min. Lisää pannulle risottoriisi. Paista hetki riisiä kasarissa, kunnes se muuttuu läpikuultavaksi. Keitä samalla kasvisliemi omassa kattilassaan. Kaada valkoviini kasariin ja anna sen imeytyä riisiin. Viinin imeydyttyä ala lisätä lämmintä kasvislientä noin desilitra kerrallaan riisin joukkoon. Pidä levy miedolla lämmöllä ja hämmennä hiljalleen koko ajan. Jatka kasvisliemen lisäämistä, kunnes risotto on al dente eli pinnalta pehmeää, mutta sisältä vielä napakkaa, hieman pureskeltavaa. Tämä vie riisistä riippuen noin 15-25 min. Raasta parmesan ja sekoita se risoton joukkoon. Jätä kuitenkin osa sivuun odottamaan ruokailuhetkeä. Sekoita joukkoon vielä kurpitsasose ja mahdollinen loraus ruokakermaa, jos haluat koostumuksesta vieläkin pehmeämmän. Tarjoile mahdollisimman tuoreena. Lisää annosten päälle pikkelöityjä kurpitsakuutioita, paahdettuja kurpitsansiemeniä ja parmesanraastetta.
Tunnelmallisia makuja 