Tunnelmallisia makuja

Maajussi maistaa Intiaa

Kirjoitettu 6 lokakuun, 20136 syyskuun, 2015 by Kaisa

Tänään valmistimme aterian, jonka osaset eivät välttämättä olleet ne täydellisin makupari yhdessä, mutta jotka toisistaan erotettuina toimivat mielestäni mainiosti. Tarjolla oli maalaissalaattia Sara La Fountainin uudesta Healthy kitchen -keittokirjasta ongitun reseptin mukaan ja intialaiseen asuun pukeutuneita jauhelihavartaita kera jogurttikastikkeen.

Muutamia huomioita ateriasta ja pari varoituksen sanaa: 1) Mikäli et pidä intialaisista mauista, kannattaa keftavartaat suosiolla jättää muiden valmistettavaksi – ja syötäväksi. 2) Maalaissalaatin pinnalle sopii mainiosti caesar-kastike, mutta koska tällä kertaa valmistamamme toisinto Saran kastikkeesta epäonnistui pahasti, suosittelemme etsimään reseptin toisaalta. 3) Vartaiden kanssa tarjoamamme jogurttidippi on peräisin Napostellen -blogista ja sopii todella miltei mille tahansa dipattavaksi luokiteltavalle.

Maalaissalaatti

4 annosta

3 viipaletta parmankinkkua
romainesalaattia
125 g vihreitä pitkiä papuja
pieni parsakaali
2 punajuurta
kirsikkatomaatteja
2-3 kananmunaa
sokeriherneitä

Höyrytä pavut ja parsakaali kypsiksi, keitä punajuuret ja kananmunat.
Paista parmankinkkuviipaleita leivinpaperilla päällystetyllä uunipellillä 200-asteisessa uunissa noin 8 minuuttia, kunnes ne ovat kauttaaltaan rapeita.
Kokoa salaatti. Laita tarjoiluastiaan romainesalaattia, papuja, parsakaalia, punajuurta ja kirsikkatomaatteja. Viipaloi kananmunat ja asettele salaatin päälle. Koristele puolitetuilla herneenpaloilla ja rapeilla parmankinkkuviipaleilla. Tarjoile caesar-kastikkeen kera.

Keftavartaat

4 annosta

400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1,5 tl garam masala -mausteseosta
2 rkl korppujauhoja
4 rkl kuohukermaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
2 rkl hienonnettua persiljaa
1 sitruunan mehu

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota sipulit öljyssä raastetun inkiväärin ja mausteseoksen kanssa. Anna seoksen hieman jäähtyä.
Sekoita kulhossa kaikki mureketaikinan ainekset. Muotoile taikinasta kostutetuilla käsillä pihvejä tai tasakokoisia paksuja tankoja. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Mikäli teet kepakkoja, työnnä niihin puutikut kypsentämisen jälkeen.

Jogurttikastike / -dippi olutmiehen tyyliin (miltei mille vaan)

2 dl turkkilaista jogurttia
1 tl hunajaa
2-4 murskattua valkosipulinkynttä / 0,5 tl valkosipulijauhetta
0,5 tl grilli- / jauhelihamaustetta
reilu roiskaus ketsuppia
(chilikastiketta halutun tulisuuden mukaan)

Sekoita jogurtti notkeaksi ja lisää siihen hunaja. Kaada muut mausteet sekaan ja sekoita taas tasaiseksi. Anna maustua jääkaapissa vähintään 30 min. Jos maustumisaika on pitkä, on sekoittaminen väliajoin suositeltavaa.

Prost! Eli makumatka saksalaisuuden sydämeen

Kirjoitettu 29 syyskuun, 201329 syyskuun, 2013 by Kaisa

Paraikaa Münchenissä juhlittavan Oktoberfestin tiimoilta päätimme kotikeittiöstämme käsin sukeltaa tällä kertaa saksalaiseen makumaailmaan. Vaikka olut, hapankaali ja makkara eivät sinänsä millään muotoa lukeudukaan omiin ruokamieltymyksiini, saimme aikaiseksi varsin maukkaan ateriakokonaisuuden.

Alusta lähtien omin kätösimme tehdyt keitto ja perunasalaatti ansaitsevat erityismaininnan, hapankaalin – kaupasta valmiina kotiin kannetun – sen sijaan ajattelimme ensi kerralla jättää niin ateriamme ulkopuolelle kuin kaupan hyllyllekin. Makkarat vaihdoimme perunasalaatin rinnalla broileriin; hyvä yhdistelmä tämäkin, mutta ehkäpä rehellinen makkara olisi todella kruunannut tämän saksalaisen perinnelautasellisen…

Eikun olutta – tai siideriä – tuoppiin ja nautiskelemaan!

Olut-juustokeitto

4 pääruoka-annosta

1 sipuli
300 g rosamunda perunaa
300 g porkkanaa
300 g maa-artisokkaa / palsternakkaa
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl maitoa
8 dl kanalientä
2 dl vaaleaa vehnäolutta
1 tl sinappia
hyppysellinen cayennenpippuria
suolaa
mustapippuria myllystä
ripaus sokeria
150 g juustoa, esim. Oltermanni Cheddar

Tarjoiluun
pretzeleitä tai leipää oman maun mukaan

Hienonna sipulit ja kuutioi juurekset. Kuullota niitä voissa vähän aikaa. Lisää vehnäjauhot ja pyörittele juureksia hetki ennen nesteen lisäämistä.
Lisää maito, kanaliemi ja olut. Anna kiehua miedolla lämmöllä, kunnes juurekset ovat pehmeitä.
Soseuta sauvasekoittimella. Lisää mausteet ja raastettu juusto. Sekoita kunnes juusto on sulanut.

(Hapankaali-)perunasalaatti

3 annosta

80 g suolakurkkua
200 g keitettyjä perunoita
purjon valkoinen osa
300 g valkosipulihapankaalia

Kastike:
200 g kermaviiliä
1 rkl sinappia
0,25 dl sitruunamehua
nippu tuoretta rakuunaa
1 tl hunajaa
suolaa
mustapippurirouhetta

Kuutioi suolakurkut ja keitetyt jäähtyneet perunat, hienonna purjo.
Sekoita kastikeainekset. Yhdistä kaikki aineet ja anna maustua tarjoiluun asti jääkaapissa.
Voit myös lämmittää hapankaaliseoksen, mutta tarjoile se silloin muusta perunasalaatista erillään, sillä kermaviili ei kestä kuumentamista.

Kanaa arkeen ja juhlaan

Kirjoitettu 23 syyskuun, 2013 by Kaisa

Paula Ahlsén Söder: Kanaa arkeen ja juhlaan
Valokuvat: Susanne Hallmann
WSOY, 2013
Suom. Mirkka Santala
Kyckling : från vardag till lyx, Norstedts, 2012

Perinteinen kananpoika eli syöttöbroileri, lihantuotantoon kasvatettu kana tai kukko, nopeasti kasvava risteytys. Hyvää, helppoa ja edullista – mutta niin kovin epäeettistä. Näitä, keskimäärin 35 elinpäivää näkevää lintua, me keittiöissämme enimmäkseen valmistamme, hyvällä ruokahalulla. Toinen vaihtoehto: vapaana ja pidempään tepsutellut kana(npoika), parhaimmassa tapauksessa jopa ulkoilmasta nauttimaan päässyt, kelvollisen elämän kokenut – mutta kalliimpi ja vaikeampi löytää. Kumman sinä valitset?

Myönnän itse syyllistyväni liian usein broileriaterioiden valmistamiseen, mutta silti tämän kirjan ensi kertaa huomattuani muistan ihmetelleeni, laatiiko joku kokonaisen keittokirjan näinkin kyseenalaisen raaka-aineen ympärille. Jo hyvin nopeasti tulee kuitenkin selväksi, että teoksen tarkoituksena on saattaa eteenpäin onnellisen kanan ilosanomaa. ”Osta kokonainen kana(npoika), joka on saanut tepsutella ulkona ja elänyt pidempään kuin tavallinen syöttöbroileri. Näin saat maukasta lihaa ja kaupan päälle hyvän mielen, koska tiedät linnun eläneen kelvollisen elämän melko vapaissa oloissa.” Tämä kirja on siis ylistys vapaille kanoille – melko vapaille.

Mitä teoksen sisältöön tulee, voi sitä mielestäni pitää kattavana ja reseptirikkaana. Koska lähtökohtana on suosia kokonaista kananpoikaa, lähdetään liikkeelle sen käsittelystä, paloittelusta ja kypsennyksestä, jonka jälkeen siirrytään marinadien kautta kevyempiin keitto-, salaatti- ja alkuruokiin päätyen moninaisiin pääruoka-annoksiin. Vaihtoehtoja on lavealti: klassikoita ja makuja maailmalta, helppoja ja vaikeita, arkisia ja juhlavia. Valinnanvaraa siis löytyy.

Ainoana yhteisenä nimittäjänä – ja ongelmana – läpi teoksen on kana. Tuo kokonainen, vapaa ja ideaalitilanteessa vielä ulkoillutkin yksilö. Sellaista ei nimittäin aivan joka kaupasta löydäkään. Kirjan tekijä neuvoo suuntaamaan kauppahalleihin tai kääntymään kauppiaan puoleen, myös pakastealtaaseen kannattaa kurkistaa. Mikäli vastassa on vesiperä, voi hätätapauksessa turvautua maissikananpoikaan. Tai sitten – omantunnon salliessa – käyttää broilerinlihaa. Toimivat reseptit niinkin, testattu on, valitettavasti.

Itse olen tähän mennessä kokeillut makeaa chilimarinadia, kana-nektariinitikkuja pestokastikkeen kera, jossa yhdistyvät kirjan kaksi reseptiä, sekä lämmintä kreikkalaista kana-pastasalaattia. Suosittelen.

Syökää kanaa, älkää broileria!

Makea chilimarinadi kanalle

2 valkosipulinkynttä
0,5 rkl soijakastiketta
0,5 rkl grillausmaustetta
0,5 dl oliiviöljyä
suolaa ja yrttisuolaa

Kuori ja purista valkosipulinkynnet. Sekoita valkosipuli, soijakastike, grillausmauste ja öljy keskenään. Mausta suolalla ja yrttisuolalla. Laita kana marinadiin ja anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan. Ota kana marinadista ja paista tai grillaa.

Lämmin kreikkalainen kana-pastasalaatti

4 annosta

Kuvassa kanattoman kanasalaatti; hyvää näinkin.

300 g broilerinfileetä
puolikas kurkku
1 punainen paprika
1 punasipuli
oliiviöljyä paistamiseen
1 tlk soija- tai kidneypapuja / kikherneitä
8 kirsikkatomaattia
oliiveja / kapriksia
150 g pastaa
fetajuustoa
yrttisuolaa ja mustapippuria

Yrttikastike:
2 rkl oliiviöljyä
hyppysellinen suolaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
2 rkl sitruunamehua
1-2 rkl kuivattuja yrttejä (esim. provencale -sekoitusta)
mustapippuria

Koristeluun:
tuoreita basilikanlehtiä

Paloittele fileet pienempiin osiin. Kuutioi kurkku. Poista paprikasta siemenet ja leikkaa viipaleiksi. Kuori ja viipaloi sipuli.
Paista lihapalat oliiviöljyssä läpikypsiksi. Mausta yrttisuolalla ja mustapippurilla.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi.
Huuhtele pavut / kikherneet ja lisää ne paistinpannuun yhdessä kurkun, paprikan, sipulin, tomaattien ja oliivien / kapriksien kanssa. Paista vielä muutaman minuutin ajan.
Lisää kypsä pasta paistinpannuun broilerin ja vihannesten joukkoon ja sekoita.
Sekoita yrttikastikkeen ainekset keskenään ja lisää kastiketta makusi mukaan paistinpannuun.
Siirrä salaatti tarjoiluvadille. Murenna päälle fetajuustoa ja pyöräytä muutama kierros mustapippuria myllystä. Koristele basilikanlehdillä.

Muutama sangen suositeltava prologi

Kirjoitettu 14 syyskuun, 201314 syyskuun, 2013 by Kaisa

Hyvin onnistunut alkupala on kuin mielenkiintoinen prologi. Se nostattaa veden aterioitsijan kielelle ja ehkä johdattelee hänet oikeanlaiseen ruokatunnelmaan, mikäli on kyse teema-ateriasta. Jos sattuu käymään niin, että kokki jostain syystä epäonnistuu pääruoan kanssa, voi onnistunut alkuruoka parhaimmassa tapauksessa toimia erittäinkin pelastavana enkelinä.

Mielestäni tärkeintä kuitenkin on, että alkuruoka on. Vasta sen olemassaolo saa aterian tuntumaan ”oikealta” aterialta, hieman juhlallisemmalta, hieman hienommalta. Sen ei tarvitse olla mitään erikoista, yleensä tarpeet löytyvät kotikaapeista ilman erillistä kauppareissua. Riittää että se on – vähän ajatustasoa konkreettisemmassa muodossa.

Tässä muutamia erityyppisiä aterian aloituksia. Tomaatti-raejuustoleivät sopivat miltei ateriaan kuin ateriaankin, kanatikkuja sopii kokeilla myös osana juhlien buffetpöytää ja lombardialainen keitto toimii vallan mainiosti autenttisen keskiaikaisen aterian avaajana.

Aloitusonnea itse kullekin!

Tomaatti-raejuustoleivät

2 kpl

2 leipäviipaletta
punaista pestoa
rucolaa
raejuustoa

Täyte:
1-2 tomaattia
1-2 basilikanoksaa
1 valkosipulinkynsi
0,5 rkl oliiviöljyä
rouhittua mustapippuria

Halkaise täytteen tomaatit, koverra siemenet pois ja suikaloi malto. Revi basilikan lehdet. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita basilika, valkosipuli ja öljy tomaattien joukkoon, mausta pippurilla.
Paahda leivät. Sipaise alimmaiseksi pestoa, asettele päälle muutama rucolanlehti ja lusikoi päälle tomaattiseosta ja raejuustoa.

Kana-nektariinitikut pestokastikkeen kera

2 annosta

Kanatikut kruunaavat pestokastikkeen – tai toisin päin... — Kanatikut kruunaavat pestokastikkeen – tai toisin päin…

100 g (itse)marinoitua broilerinfileetä
1 nektariini
(parmesaani)juustoraastetta
basilikanlehtiä
6 cocktailtikkua

Pestokastike:
0,5 rkl pestoa
3 rkl kermaviiliä
ripaus yrttisuolaa

Marinoi broileri ja anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan.
Valmista pestokastike: sekoita pesto, kermaviili ja yrttisuola keskenään. Aseta jääkaappiin tekeytymään tarjoilua varten.
Paloittele broilerinfilee ja paista pannulla kypsäksi. Tikuttele jokaiseen cocktailtikkuun kaksi palaa broileria ja kaksi palaa nektariinia ja asettele vadille. Ripottele päälle juustoraastetta ja hiukan silputtua basilikaa.

Lombardialainen keitto

4 annosta

500 g porkkanoita
50 g voita
5 dl lihalientä
2 tl timjamia
1 tl suolaa
pippuria
50 g raastettua juustoa (emmental)
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
50 g sahramia
1 tl muskottia
5 dl (vaaleaa) rypälemehua
3-4 kananmunankeltuaista

Kuullota puhdistetut, viipaloidut porkkanat voissa. Kaada sekaan lihaliemi ja mausta suolalla, timjamilla ja pippurilla. Anna keiton kiehua noin 15 min.
Kun porkkanat ovat kypsiä, lisää keittoon juusto, mausteet ja rypälemehuun sekoitetut keltuaiset. Anna keiton vielä kuumeta, mutta varo kiehumista.

Salaattisunnuntai

Kirjoitettu 28 elokuun, 201328 elokuun, 2013 by Kaisa

Alkusyksyn kirjavinkattavani tuntuvat olevan pitkälti keittokirjoja. Mikäs siinä, testaillaan sitten uusia reseptejä kaunokirjallisuutta odotellessa. Päällimmäisenä pinossani ovat tällä hetkellä Anna Bergenströmin uudelleen muovaama, jo klassikon viittaa kantava Joka kokin keittokirja sekä Marketta Kotilaisen toimittama uutukainen Syömään! Kotiruokien parhaat. Nimistä päätellen tulossa on siis jotakin kotoisaa.

Lauantaisen ravintolassa nautitun kolmen ruokalajin lihapainotteisen illallisen jälkimainingeissa päätimme sunnuntaina valmistaa hieman kevyemmän aterian. Aloittelimme Annan ohjeistamilla lämpimillä munakoisovoileivillä, joista jatkoimme lämpimän broilerisalaatin ja avokadokastikkeen pariin. Tämä ohje sisältyi Syömään! -kirjan salaattiosioon.

Tällä kertaa kotikeittiömme tyytyi kahden ruokalajin vaihtoehtoon ja jälkiruoan roolissa nähtiin irtokarkki poikineen. Joka tapauksessa, sangen maukas ateria jälleen kerran. Hyvää ja helppoa!

Lämmin munakoisovoileipä

1 kerrosleipä

2 munakoisoviipaletta, 2 cm paksuja
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
2 tomaattiviipaletta, 1,5 cm paksuja
1 viipale mozzarellaa / vuohenjuustoa, 1,5 cm paksu
tilkka pestoa
basilikanlehti

Kuumenna paistinpannu ja paista munakoisoviipaleita vähässä oliiviöljyssä keskinkertaisella lämmöllä, kunnes ne saavat kunnolla väriä. Ripottele päälle vähän suolaa ja pippuria ja siirrä siivut hetkeksi talouspaperin päälle.
Ripottele tomaatinsiivuille vähän suolaa ja pippuria.
Aseta uunivuokaan viipale paistettua munakoisoa, sitten tomaattiviipale, sen päälle juusto, sitten taas tomaattiviipale ja viimeiseksi jäljelle jäänyt munakoisoviipale.
Gratinoi kerrosleipiä 225-asteisessa uunissa 10-12 min. ajan.
Tiputtele kerrosleipien päälle tilkka pestoa ja koristele tuoreilla basilikanlehdillä. Tarjoa heti.

Lämmin broilerisalaatti ja avokadokastike

3 annosta

600 g broileria marinadissa
200 g pakastepapuja
10 kirsikkatomaattia
pala kurkkua
1 punasipuli
erilaisia salaatteja / salaattisekoituspussi
tuoretta basilikaa
3 kovaksi keitettyä kananmunaa
2 rkl oliiviöljyä
0,5 rkl viinietikkaa
suolaa ja mustapippuria

... ja avokadokruunun kera. Suosittelen jälkimmäistä. — … ja avokadokruunun kera. Suosittelen jälkimmäistä.

Avokadokastike:
1 kypsä avokado
2 rkl sitruunamehua
1 valkosipulinkynsi
150 g kermaviiliä
suolaa ja valkopippuria

Valmista ensin avokadokastike. Halkaise avokado, poista kivi ja lusikoi sisus kulhoon. Lisää muut aineet ja soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Laita jääkaappiin tekeytymään.
Huuhtele salaatit ja asettele tarjoiluastiaan pediksi. Sekoita joukkoon myös basilikanlehdet.
Sulata pavut, pilko kirsikkatomaatit ja kurkku, kuori ja viipaloi sipuli. Yhdistä kasvikset erillisessä kulhossa ja mausta öljyllä, etikalla, suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin ja kaada salaattipedin päälle.
Kuori ja lohko kananmunat. Asettele lohkot salaatin päälle.
Paista broilerit kypsiksi. Mikäli sinulla ei ole valmiita suikaleita, paloittele kypsä broileri viipaleiksi ja asettele salaatin päälle.
Tarjoa heti avokadokastikkeen kera.

Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä!

Kirjoitettu 25 elokuun, 2013 by Kaisa

Tara Duggan: Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä
Gummerus, 2013
Suom. Katri Meriläinen
The Burger : An Action-packed Tasty Adventure, Parragon, 2012

Jos minulta vielä joitakin vuosia sitten olisi kysytty, mitä minulle tulee mieleen sanasta hampurilainen, olisin luultavasti ajatuksissani sinkoutunut keskelle ruuhkaista ja ankeaa ketjuravintolaa, jossa pikaisen piipahduksen tuloksena saa syödäkseen epäterveellisen aterian. Vaan eipä tule enää. Nykyään lähes poikkeuksetta, ravintolan fiiniydestä ja hintatasosta huolimatta, löytyy ruokalistalta edes jokunen hampurilainen tai kyseisen ruokalajin johdannainen. Useimmiten vielä on niin – ja jälleen paikan fiiniydestä ja hintatasosta huolimatta – että tuo annos osoittautuu hyväksi tai ainakin mukiinmeneväksi vaihtoehdoksi. Hampurilainen tuntuukin elävän jonkinlaista nousukauttaan; laatu paranee ja maine kohenee, yli satavuotias amerikkalaisen ruokakulttuurin kulmakivi on nyt monikasvoisempi kuin koskaan.

Juuri nyt hampurilaiset tuntuvat hivuttautuvan osaksi myös keittokirjamaailmaa. Ensimmäinen johon itse olen tutustunut paremmin kantaa yksinkertaisesti nimeä Hampurilainen. Jos mukaanluetaan alaotsikko 100 mahtavaa reseptiä, voidaan huomata että tehtävää riittää mukavasti, vaikka vuoden ajaksi viikonlopun jokaiselle päivälle, mikäli todellinen hampurilaisaddiktio iskee.

Hampurilainen on mielestäni hyvinkin monipuolinen keittokirja. Sen avulla on mahdollista valmistaa niin ”ajattomia alkuperäisiä” kuin ”gourmet-suosikkejakin” sekä piipahtaa hampurilaisten innovoimalla maailman ympäri matkalla. Lisäksi miltei kaikki reseptit ovat sovellettavissa myös hampurilaisettomaan ruokavalioon, mikäli ei kyseisestä lajikkeesta innostu; hyviä liha-, kala-, kasvis- ja kanapihvejä voi toki nautiskella muutenkin, lisäkkeistä ja kastikkeista puhumattakaan.

Reseptit ovat yksityiskohtaisesti kirjoitettuja ja niiden avulla vähemmänkin ruoanlaittoa harrastanut onnistuu varmasti, vaikka vaihtelua ohjeiden välillä toki on. Myös kirjan kuvitus on selkeä. Periamerikkalaisesta ruokalajista kun on kysymys vaaditaan toki myös periamerikkalaista suhtautumista ohjeistaviin opuksiin: ”Koristelu- ja tarjoiluehdotukset ovat valinnaisia eikä niitä ole välttämättä mainittu reseptin ainesluettelossa tai valmistusohjeissa. – – Osa sienilajeista on myrkyllisiä. Älä valitse sieniä, joiden syömäkelpoisuudesta et ole varma. – – Aika-arviot ovat viitteellisiä.” Turvallisissa käsissä siis ollaan eli ei muuta kuin kokkaamaan!

Suosittelen monipuolisesti eri tasoisille ja erilaiset makunystyrät omaaville ruoanlaittajille. Itse kokeilin ensitöikseni erikoista Sloppy Joe -annosta sekä bataattijuustopihvejä. Tähän eivät kokeiluni kirjan parissa varmastikaan pääty.

Amerikkalais-hampurilaisperäinen kasvisateria

Kirjoitettu 23 elokuun, 2013 by Kaisa

Eilen halusin ilahduttaa sekä vierailevaa äitiäni että rakasta siippaani kahden ruokalajin kasvisaterialla.

Koska arviointiani odottaa yhä keittiökirjastomme tuorein tulokas, Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä, päätin kääntyä jälleen teoksen puoleen. Mielessäni ei ollut kuitenkaan hampurilaisten valmistaminen ja tässä vaiheessa onkin hyvä mainita, että nimestään huolimatta Hampurilainen tarjoaa oivallisia vaihtoehtoja myös niille, jotka eivät kyseisestä ruokalajista perusta.

Tällä kertaa minä tein bataatti-juustopihvejä kera kahden erilaisen kastikkeen. Kun alkuruoan osaa näytteli jo aiemmin herkulliseksi huomattu kylmä avokadokeitto, syntyi sopasta pitkälti amerikkalainen. Food is good!

Bataatti-juustopihvit

6-8 kpl

450 g bataattia
175 g parsakaalin kukintoja
2-3 valkosipulinkynttä
1 punasipuli
1 mieto punainen chili
100-150 g mietoa cheddarjuustoraastetta
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
450 g sipulia
1 rkl tuoretta korianteria / yrttiä maun mukaan

Paloittele bataatti ja keitä palat kypsiksi kevyesti suolatussa vedessä noin 15 minuutissa. Kaada keitinvesi pois ja survo bataatit. Mikäli parsakaalin kukinnot ovat isoja, pieni niitä hiukan ja keitä kukintoja toisessa kattilassa noin 3 min. Kaada keitinvesi pois ja laske parsakaalikattilaan kylmää vettä. Kaada vesi pois ja lisää parsakaali survottujen bataattien joukkoon.
Sekoita joukkoon myös puristetut valkosipulinkynnet, hienonnettu punasipuli ja chili sekä juustoraaste. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita huolellisesti ja muotoile seoksesta haluamasi kokoisia pihvejä.
Paista pihvejä 225 asteessa noin 15-20 min.
Kuori ja viipaloi sipulit. Kuumenna oliiviöljyä paistinpannussa, lisää sipulit ja kuullota keskilämmöllä, kunnes sipulirenkaat ovat pehmentyneet. Sekoittele joukkoon haluamaasi yrttiä.
Nosta sipulit paistetuille pihveille ja tarjoa heti.

Intialaistyyppinen jogurttikastike

1 valkosipulinkynsi
0,5 tl garam masalaa
0,25 tl suolaa
1 tl sitruunamehua
200 g turkkilaista / kreikkalaista jogurttia

Sekoita jogurttiin puristettu valkosipuli, garam masala, suola ja sitruunamehu. Anna makujen tekeytyä jääkaapissa.

Grillikastike pihveille ja hampurilaisille

2 tl tomaattipyreetä
1 tl sinappijauhetta
1 rkl punaviinietikkaa
1 rkl worcestershirenkastiketta
1 rkl oliiviöljyä
1 pieni sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
(0,5-1 mieto punainen chili)
2 tl fariinisokeria
2 dl vettä
(suurustetta)

Sekoita tomaattipyree, sinappijauhe, viinietikka ja worcestershirenkastike tahnaksi.
Hienonna sipuli ja halutessasi chili. Kuumenna öljy pienessä kattilassa, lisää sipuli, puristetut valkosipulinkynnet ja chili. Ruskista kevyesti muutaman minuutin ajan tai kunnes kasvikset alkavat pehmentyä. Nosta kattila pois liedeltä.
Sekoita tahna ja fariinisokeri sipuliseokseen. Sekoita hyvin ja kaada sitten vähitellen joukkoon vesi koko ajan sekoittaen.
Pane kastike takaisin liedelle ja kuumenna kiehuvaksi usein hämmentäen. Vähennä lämpöä ja anna kastikkeen poreilla noin 15 min. välillä hämmentäen.
Jos haluat tasaista kastiketta, siivilöi. Halutessasi voit myös suurustaa sitä hiukan.
Tarjoile kuumana tai anna jäähtyä ja tarjoile kylmänä. Grillikastike säilyy jääkaapissa kahden viikon ajan.

Erikoinen kokeilu

Kirjoitettu 11 elokuun, 2013 by Kaisa

Tällä hetkellä hampurilaiset tuntuvat elävän jonkinlaista uudestisyntymän aikakauttaan. Toki ne eivät ole koskaan yli sadan vuoden takaisen syntymänsä jälkeen poissa olleetkaan, mutta nykyään hampurilaisen syöminen ravintolassa ei tarkoita yksinomaan pikaista piipahdusta ankeassa ketjuravintolassa, vaan hampurilaisen voi tilata lähes ravintolassa kuin ravintolassa. Mitä erilaisimmin sisällöin.

Myös kirjakauppoihin on pikku hiljaa rantautunut tätä periamerikkalaista ruokalajia koskevia opuksia, joista yksi on tähän mennessä päätynyt myös meidän talouteemme. Se kantaa yksinkertaisesti nimeä Hampurilainen ja käsittää alaotsikkonsa mukaan 100 mahtavaa reseptiä, siis muutaman vuoden jokaiselle viikolle, mikäli todellinen addiktio iskee.

Kirjan innoittamina päätimme valmistaa noita kerrostettuja amerikan serkun ruokatervehdyksiä, mutta tällä kertaa meille täysin uudella, Sloppy Joe -nimeä kantavalla tavalla.

Lopputulos oli erikoinen ja ilman omia ylimääräisiä lisäkkeitämme annos olisi jäänyt sangen vajavaiseksi, jopa tylsäksi. Kun annoksen kylkeen lisäsi hiukan paholaisen hilloa ja punasipulihilloketta sekä purilaisen väliin siivun cheddar-juustoa oli tilanne jo täysin toinen. Näin syntyi tuunattu Sloppy Joe, jota emme kuitenkaan suosittele tekemään köyhä ritari -tyylillämme, jolla valmistamme omat herkku-erikoishampurilaisemme. Tavallinen hampurilaisleipä olisi Sloppy Joen kohdalla varmasti paikallaan.

Koska hampurilaisannos tarvitsee ehdottomasti rinnalleen hyvän salaatin – ei, me emme suosi ranskalaisia – teimme myös sellaisen. Tällä kertaa valitsimme sen pääraaka-aineiksi punajuuren, porkkanan ja mozzarellan, joista syntyi mukiinmenevä kokonaisuus.

Sloppy Joe

3-4 annosta

Köyhä ritari, joka imaisi itsensä täyteen jauhelihakastiketta.

400 g naudanjauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 vihreä paprika
1,5 dl vettä
1,1 dl ketsuppia
1 rlk fariinisokeria
0,5 tl dijon-sinappia
hieman worcestershirenkastiketta
1 tl suolaa
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
ripaus cayennenpippuria
hampurilaisleipiä syöjien määrän mukaan

Lisäksi:
paholaisen hilloa
punasipulihilloketta
cheddar-juustoviipaleita

Pane jauheliha ja hienonnettu sipuli isoon kylmään paistinpannuun ja nosta pannu keskilämmölle. Kypsennä lihaa, kunnes se alkaa ruskistua.
Lisää hienonnettu valkosipuli ja pilkottu paprika ja kypsennä sekoitellen 2 min. Lisää vesi. Kypsennä seosta, kunnes se poreilee.
Sekoita joukkoon ketsuppi, sokeri, sinappi, worcestershirenkastike, suola, mustapippuri ja cayennenpippuri. Kuumenna seos poreilevaksi, laske lämpö matalaksi ja anna poreilla hiljalleen 30-45 min, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut ja kastike on sakeaa.
Lusikoi seosta leipien alaosille, aseta cheddar-juustoviipale seoksen päälle ja sulje paketit kansipuolikkailla. Tarjoa heti.

Punajuuri-porkkana-mozzarellasalaatti

4 annosta

4 pientä punajuurta
4 porkkanaa
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoviinietikkaa
2 tl hunajaa
hiutalesuolaa, mustapippuria
1 pussi rucolaa
3 rkl paahdettuja (auringonkukan)siemeniä
mozzarellaa

Kuori ja viipaloi punajuuret ja porkkanat ohuelti.
Kaada öljy kahdelle paistinpannulle. Paahda punajuuria noin 10 min. ja porkkanoita noin 5 min. tai kunnes ne tuntuvat sopivan kypsiltä. Mausta kasvikset balsamicolla, hunajalla, suolalla ja pippurilla.
Levitä rucola tarjoiluastialle. Lisää päälle haaleat kasvikset, paahdetut siemet ja revitty mozzarella. Rouhi päälle mustapippuria.

Paluu grillin äärelle

Kirjoitettu 30 heinäkuun, 2013 by Kaisa

Jälleen helteinen kesäviikonloppu Kaakkois-Suomessa, Kuolimojärven rannalla. Jälleen ohjelmassa hyvin pitkälti ulkona oleilua, olennaisena osana tietysti ruoanlaittoa – tietysti pallogrillillä. Tällä kertaa onnistuimme tuottamaan vallan mainion kesäaterian alusta loppuun, mitään polttamatta, mitään ylikypsentämättä.

Illallisen ideana oli testata erilaisia lihoja huonoista hienompiin. Maistelumme kohteet olivat härän entrecote, porsaan ulkofile sekä kassler. Kuinka ollakaan halvin ja huonomaineisin – eli kassler – osoittautui herkuimmaksi. Marinadeilla toki oli osuutta asiaan, mutta niistä ei sen enempää, sillä ne eivät olleet omien kätösiemme tuotetta.

Lihan rinnalle valmistimme nektariinisalsaa, erittäin raikasta, sekä kasvisnyyttejä, joita kelpaa suositella myös; helposti grillatessa ylitummuvat kasvikset pääsivät oikeuksiinsa ja karsinogeenitkin jäivät tällä kertaa nauttimatta.

Jälkiruoaksi paistoimme ananasta, jota makustelimme jäätelön kera. Kesäisessä makumaailmassa siis alusta loppuun!

Nektariinisalsa

4 annosta

3-4 nektariinia
2 isoa tomaattia
1 punasipuli
1 mieto punainen chilipalko
2 dl persiljaa hienonnettuna
1-2 limeä (3 rkl mehua)
1 rkl öljyä
1 rkl hunajaa
0,25 tl suolaa

Kuutioi nektariinit ja tomaatit. Kuori ja hienonna sipuli sekä halkaistu chili, josta on poistettu siemenet. Purista limestä mehu salsan joukkoon, lisää myös öljy, hunaja ja suola. Nosta viileään tekeytymään.

Kasvisnyytit grilliin

4 annosta

200 g porkkanaa
500 g kukkakaalia
300 g kesäkurpitsaa
2 nippusipulia
yrttituorejuustoa / Koskenlaskija sulatejuustoa, esim. sipuli-ruohosipuli
1 tl pizzamaustetta
mustapippuria

Levitä neljä isoa foliopalaa pöydälle.
Kuori porkkanat ja leikkaa ne kuorimaveitsellä pitkittäin ohuiksi lastuiksi. Paloittele kukkakaali varsineen pieniksi paloiksi. Kuutioi kesäkurpitsa ja viipaloi sipulit varsineen.
Jaa kasvikset folioiden päälle. Mausta ja sekoittele. Asettele kasvisten päälle juustonokareita makusi mukaan. Sulje folionyytit tiukasti.
Grillaa nyyttejä noin 20 min. tai kypsennä uunissa 225 asteessa 20-30 min.

Paistettu ananas

Valion perinteinen vaniljatuutti lisäkejäätelöksi naamioituneena.

2 annosta

4 viipaletta tuoretta ananasta
voita
mustapippuria

Pieni ananasviipaleet lohkoiksi, poista kova keskusta.
Paista lohkoja käännellen pannulla rasvassa muutaman minuutin ajan, kunnes ne saavat kauniin värin.
Mausta mustapippurilla.
Tarjoile lämpiminä jäätelön kera.

Paulin keittiössä : vihreät viettelykset

Kirjoitettu 15 heinäkuun, 2013 by Kaisa

Paul Svensson ja Jakob Fridholm: Paulin keittiössä : vihreät viettelykset
Otava, 2013
Suom. Pekka Tuomisto
Pauls kök : en grönare matfilosofi, Norstedts, 2012

Kun Paul Svensson, Strömsöstäkin tuttu televisiokokki ja yksi Ruotsin johtavista keittiömestareista kirjoittaa ruoasta ja ruoanlaitosta, ei hänen täydellistä omistautumistaan asialleen voi olla huomaamatta. Paul kirjoittaa rakkaudestaan ruokaan – koko sydämestään.

Tässä järjestykseltään toisessa keittokirjassaan Paul keskittyy esiintuomaan vihreää valistustaan, siis jakamaan ajatustaan laadukkaan, runsaasti kasviksia sisältävän ravinnon puolesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole vegetaarinen keittokirja, vaan reseptit sisältävät myös eläinkunnan tuotteita. Niitä käytetään kuitenkin erittäin hallitusti, ”laatu ennen määrää” -ajatuksesta kiinni pitäen.

Kirja on jaettu neljääntoista lukuun, joista jokainen on nimetty eri kasviksen mukaan. Näin kasvikset pääsevät vuorotellen pääosaan. Alkupalaksi niistä annetaan lyhyt tietoisku, jonka jälkeen niiden ympärille rakennetaan mitä mielenkiintoisempia kevyitä ja raikkaita ruokalajeja. Lisäksi kirja sisältää pienen opetusosion, jossa perehdytään keittiöön sekä sen välineistöön ja käydään muutaman sivun verran kasviskoulua – hyödykäs lisä tämäkin.

Itse koin tämän kirjan mielenkiintoiseksi tuttavuudeksi. Vaikka en kasvissyöjä olekaan, rakastan kasviksia ja jaan kirjailijan ajatuksen siitä, että laadukkaampi ja näin ollen nautinnollisemman lopputuloksen tuottava ruoanlaitto lähtee kasviksista, tuoreista sellaisista. Meillä pohjoisen asukeilla tämä useimmiten tarkoittaa myös hieman kalliimpaa ostoskoria, mutta jälleen Paulia lainatakseni ”Kyse ei ole halvasta tai kalliista, vaan meille tärkeimmän asian, ruoan, arvottamisesta.”

Mielestäni kirja tarjoaa lähes jokaiselle jotakin ja myös siinä mielessä, että sen reseptit on jaoteltu myös vaikeustasojensa mukaan. Silloin tällöin aistittavissa on suoranaista hifistelyn makua, mutta se kuuluu kai asiaan. Itse olen tähän mennessä valmistanut Paulin klassista gazpachoa sekä bolognesekastiketta hänen hyvällä tomaattikastikkeellaan pohjustettuna. Suosittelen – sekä kirjaa että edellä mainittuja.