Pikku-Kokin keittiöstä osa 8: Linssi-perunapata

Kirjoitettu by Kaisa

Ensimmäinen ulkomaanmatka yhdessä Pikku-Kokin kanssa lähestyy. Tästäpä syystä koemaistatin hänellä myös vauvan valmismuonaa. Hyi kauhistus, oli pakko todeta, kun pusersin lusikkaan huoneenlämpöistä tiivismössöä, josta olisi pitänyt maistaa kana ja kuskus. Ei maistunut, ei – Pikku-Kokki tosin popsi pussin alusta loppuun. Mitä tämä sitten kertonee minun hänelle valmistamistani herkuista? No ainakin sen, että tason ei tarvitse olla kovin korkea, että nuorelle herralle maistuu.

img_1061Niin tai näin, itse päätin, että näitä syödään vain ja ainoastaan erikoistapauksissa, kuten lomamatkoilla. Eihän noista valmiista sekoituksista erota edes makuja ja niitähän tässä olisi kuitenkin tarkoitus oppia.

Siis pidemmittä mutinoitta vauvanruokaohjeiden kimppuun. Tällä kertaa otin selailuni kohteeksi Aila Paganuksen ja Helena Voutilaisen Herkullista kotiruokaa lapselle -teoksen, joka ehkä kärsii jo hienoisesti ajan hampaan puremasta, mutta tarjoili silti joitakin hyviä ideoita. Seuraava linssipata maistui Pikku-Kokille niin sellaisenaan kuin lihalla ryyditettynäkin.

Vauvan linssi-perunapata

5 annosta

img_10763 perunaa
2 porkkanaa
1 sipuli / palanen purjoa
1 valkosipulinkynsi
öljyä kuullottamiseen
1 tl paprikajauhetta
5 dl vettä
1,5 dl punaisia linssejä
1 rkl tomaattipyreetä
tuoretta persiljaa

Kuori ja pilko perunat ja porkkanat.
Kuori ja silppua sipuli sekä valkosipuli ja kuullota ne kattilassa pienessä määrässä öljyä. Lisää paprikajauhe.
Lisää kattilaan vesi ja pilkotut porkkanat. Anna kiehua muutaman minuutin ajan ja lisää sitten myös perunat. Keitä 15 min.
Lisää huuhdotut linssit sekä tomaattipyree ja hauduta vielä noin 15 min.
Lisää tuoretta silputtua persiljaa.
Soseuta sauvasekoittimella. Voit myös lapsestasi riippuen jättää ruokaan hiukan enemmän koostumusta ja soseuttaa ainoastaan peruna- ja porkkanapalaset haarukalla.

Vähänkö mummoillen: masariinipiirakka

Kirjoitettu by Kaisa

On joitakin asioita – tai toki paljonkin, mutta tällä kertaa tarkoitan ruokakaupasta löytyviä asioita – joita en tähän päivään mennessä ole koskaan ostanut, edes harkinnut niiden ostamista. Nämä asiat jakautuvat kahteen kastiin: Sellaisiin, joita en ole ostanut, koska ne ovat niin paljon parempia itse valmistettuina – ja näitä on paljon – sekä sellaisiin, joita nyt vaan ei syystä tai toisesta tee mieli ostaa. Yksi tällainen viimeksi mainittuun kategoriaan kuuluva tuote on masariinileivos, sellainen ihmeellinen ”herkku”, joita silloin tällöin lapsena tuli mummolassa maisteltua. Outoa, äitelää täytettä ja tylsänmakuinen kuori, siinä se, eipä siitä sen enempää.

img_1050Näin ollen ihmettelin hiukan itsekin, kun jälleen kerran Kinuskikissa taikoo -leivontakirjaa selaillessani päädyin valikoimaan työn alle minkäpä muunkaan kuin masariinipiirakan. No, todellisena syynä oli se, että joitakin aikoja sitten leipomani ”jättiläisen laskiaispulla” oli jättänyt jälkeensä aimo määrän mantelimassaa, josta oli jollakin tavalla päästävä eroon. Toisena syynä taas se, että tähän löytyivät ainekset ilman kauppareissua, sillä minun teki mieli leipoa heti. Mustikat vaihdoin samasta syystä mustaherukoihin.

Mutta niin tai näin, mummoa tai ei, tästä tuli hyvää. Voin suositella kokeilemaan.

P.S. Kakkukuva lainattu jälleen kerran kirjasta. Enpä tiedä, mikä näissä Kinuskikissan luomuksissa oikein on, mutta itse epäonnistun niiden kuvaamisessa kerta toisensa jälkeen. No, tein kuitenkin, sen voin luvata.

Masariinipiirakka

12 annosta

Pohja:
100 g voita
0,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
1 kananmuna

Täyte:
3 dl mustikoita / mustaviinimarjoja (pakastettuja tai tuoreita)
150 g mantelimassaa
75 g huoneenlämpöistä voita
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl mantelijauhetta (tämän tilalta minä jauhoin tehosekoittimessa Digestive-keksijauhetta)
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa

Kuorrute:
1 dl mustikoita / mustaviinimarjoja
1 rkl vettä
3 dl tomusokeria

Koristeluun:
tomusokeria

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe ja sekoita voi-sokerivaahtoon. Lisää lopuksi kananmuna.
Voitele piirakkavuoka (ø 25 cm). Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle marjat. Jos käytät pakastemarjoja, valuta ne ja ota kuorrutetta varten talteen marjamehu.
Paloittele mantelimassa kulhoon. Vatkaa sekaisin huoneenlämpöisen voin kanssa.
Yhdistä vehnäjauhot, mantelijauhe, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Sekoita jauhoseos täytteeseen vuorotellen kananmunien kanssa.
Levitä täyte vuokaan marjojen päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa uunin alatasolla noin 25 min. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.
Laita marjat kattilaan ja keitä, kunnes ne ovat pehmenneet. Painele marjoja siivilää vasten, jotta saat 1 rkl mehua. Yhdistä mehu veden ja tomusokerin kanssa. Kaada piirakan pinnalle ja levitä tasaiseksi.
Anna kuorrutteen jähmettyä jääkaapissa.
Kuorrutteen jähmetyttyä laita piirakan päälle pieniä kakkupapereita ja siivilöi pinnalle tomusokeria. Nosta paperit pois varoen. Toki voit siivilöidä tomusokeria pinnalle myös sellaisenaan.

Mein Name ist Kuchen, Flammkuchen

Kirjoitettu by Kaisa

Hmm. Saksalainen ei ole se keittiö, josta puhuttaessa vesi nousee erityisemmin kielelle. Mieleen tulevat makkara ja olut, hapankaali, perunat sekä pretzelit, lähes kaikki asioita jotka eivät houkuttele minua oikeastaan laisinkaan. Tylsää, suolaista ja raskasta. Mutta kuten yleensä kaikilla asioilla myös saksalaisen ruoan yllä liitelevällä pilvellä on hopeareunuksensa: esimerkiksi Baijerista lähtöisin olevaa Apfelstrudelia voisi pitää tällaisena herkullisena lahjana maailmalle.

img_0934Niin tai näin, muutama päivä sitten etsiskellessäni käyttötarkoitusta jääkaapissa kyhjöttävälle ranskankermapurkille törmäsin seuraavaan: Flammkuchen eli liekkipiiras, elsassilainen hiivattomasta vehnätaikinasta leivottu saksalaisten vastine valkoiselle pizzalle. Toisaalta mitä piiraan paistotapaan tulee, voisi sitä verrata omaan rakkaaseemme, karjalanpiirakkaan, paistetaanhan molemmat mieluiten tulikuumassa arinauunissa.

Leivinuunia meillä ei valitettavasti ole, mutta hyviä liekkipiiraita saa aikaiseksi sähköuunillakin. Ranskankermamatolle pekonia, punasipulia sekä purjoa ja se on pitkälti siinä, saksalainen lohturuoka, kuten jostakin luin näitä kutsuttavan. Reseptiksi valikoin Turun Sanomien tarjoaman. Ainakin nämä kolme asiaa on Flammkuchenien kohdalla syytä muistaa: hiivaton taikina, pekoni raakana piiraan päälle, tulikuuma uuni ja etukäteen kuumennettu pelti.

Siis suosittelen, helppo tapa piristää vaikkapa talvista arki-iltaa. Rinnalle sopinee ilman muuta olut, mikäli tuosta innostuu.

Sipuli-pekoni-flammkuchen

1 pellillinen / 2 pienempää

img_0937Pohja:
2,5 dl vettä (määrä voisi minusta olla himpun pienempi)
0,5 tl suolaa
5 dl (durum)vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Täyte:
300 g ranskankermaa
mustapippuria
suolaa
1 punasipuli
puolikas purjo
140-170 g pekonia

Lisää veteen suola ja jauhot, muovaile kiinteäksi palloksi. Vaivaa taikinaan lopuksi öljy. Anna taikinan levätä liinalla peitettynä noin puoli tuntia.
Mausta ranskankerma suolalla ja mustapippurilla. Kuori ja pilko sipuli puolikuun muotoisiksi viipaleiksi. Pese purjo, halkaise ja pilko ohuiksi paloiksi. Suikaloi pekoni. (Itse tosin laitoin pekonit kokonaisina viipaleina piiraiden päälle, joka mielestäni toimi hyvin.)
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen ja uunipelti uuniin lämpiämään. Kauli taikina mahdollisimman ohueksi levyksi leivinpaperille. Levitä taikinalle ranskankermaseos ja ripottele päälle sipulia, purjoa ja pekonia. Rouhi vielä lopuksi mustapippuria.
Nosta taikinalevy täytteineen kuumenneelle uunipellille ja paista noin 8–10 min. Tarjoile kuumana.

Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 52: Krog Madame, välimerellistä hyvää

Kirjoitettu by Kaisa

img_0967-versio-2Meille muutaman kalliolaishelmen (Gastro Cafe Kallio ja Kolmon3n) esitellyt tuttavapariskuntamme ehdotti tällä kertaa ”ravintolakerhomme” kokoontumiselle Lapinlahdenpuiston laitamille sijoittuvaa Krog Madame -bistroa. Paikka oli meille kaikille ennestään tuntematon, joskin siellä sun täällä aika ajoin esille tullut. Itsekin olin muutamaan otteeseen harkinnut kyseistä ravintolaa, mutta jättänyt jostakin syystä kokeilematta. Ehdotuksen tultua pieni vilkaisu ruokalistaan ja päätös oli helppo: testataan!

img_0980img_0981Tiistai-alkuillan aikana paikka ei koe kovinkaan suurta yleisöryntäystä, mutta ihmekös tuo, talvitiistai ja Helsinki. Haittaa tämä ei tee ja toisaalta pyynnöstämme meidät on joka tapauksessa sijoitettu rauhalliseen vauva- ja vaunuystävälliseen nurkkaan. Tästä syystä paikan ilmeen arviointi jää melko hataralle pohjalle, mutta pikaisen vilkaisun perusteella miljöö vaikuttaa mukavalta. Sohvilla makoilevat erilaiset tyynyt eivät miellytä erityisesti omaa silmääni, mutta tauluista sen sijaan pidän paljon. Kaiken kaikkiaan Krog Madame on olemukseltaan sellainen simppeli, niin kuin bistrotyylille nyt usein on ominaista.

Mutta ruokaan. Välimerellistä makumaailmaa johtotähtenään pitävä Krog Madame tuntuisi ruokalistansa valossa noudattavan linjaansa uskollisesti: tapas-listalla koreilevat sulassa sovussa niin etanat, mozzarella kuin falafelitkin, totta kai valittavana on myös annosklassikoita, kuten bouillabaissea, tartarpihviä ja crema catalanaa, pizzoja unohtamatta. Tarjolla on siis kattava valikoima, jossa kaikki Välimeren alueen keittiöt ovat mukavasti edustettuina. Uskoisin täältä löytyvän suosikin nirsommallekin ruokailijalle.

Aloitamme aterian kahden hengen tapas-lajitelmalla. Valinta on kerrassaan mainio; 25 eurolla kaksi henkilöä saa viisi tapasta, jotka ovat reilun kokoisia ja mikä tietysti tärkeintä, myös erittäin maukkaita. Eteemme kannetaan lohiceviche, savustettua vasikkaa parmesankastikkeella, falafelia, vuohenjuustoa punajuuritahnan kera sekä annos bufala-mozzarellaa lisukkeineen. Alkupalalle täydet pisteet.

img_1002Jo tapaksia nautiskellessamme harmittelen kuitenkin pääruokavalintaani, Krog Madamen falafelia (20,00€). Tapas-lajitelmaan sisältynyt yksilö olisi hyvin tätä lajia riittänyt; falafel on harmillisen kuivaa, miltei pomppaa leikattaessa lautaselta. No, panen toivoni lisäkkeisiin, jotka muutenkin yleensä ovat ne falafel-annoksia kannattelevat kivijalat, tekevät niistä mahtavan maukkaita. Tällä kertaa näin ei kuitenkaan ole; annos sisältää pääasiansa ohella ainoastaan couscoussalaattia, tabboulehia ja harissakastiketta. Pakko sanoa, että Krog Madame häviää tässä monelle. Muutamia mainitakseni niin Antiokia Atabarin, Levantin kuin Fafa’sinkin falafel-annokset peittoavat sen mennen tullen.

Myöskään Aleksin pääruokavalinta ei mene niin sanotusti kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Etukäteen tiedusteltaessa selviää, että annos hitaasti kypsennettyä villisikaa, tryffeli-perunamuusia ja tummaa valkoviinikastiketta, joka listalta puhuttelee, sisältää edellä mainittujen lisäksi myös portobelloa. Aleksi päättää kuitenkin ottaa annoksen ilman portobelloa. Tämä kuulemma käy päinsä. Kun annos sitten saapuu, se todella saapuu portobelloitta – tilalla ei tosin ole mitään muutakaan. Melko lihaisaa, jopa Aleksin kaltaisen lihamiehen makuun. Suuri lautanenkin on miltei tyhjä. Kyllä sitä jotain vastinetta odottaisi poistetun raaka-aineen tilalle saatavan, varsinkin kun tilaa listan kalleimman annoksen (28,00€). Erikoista palvelua. Palvelusta puheen ollen tarjoilija on koko ajan niin sanotusti ystävällinen, mutta jotain kytee pinnan alla. Ihan täysin en voi luottaa hänen hymyynsä.

Jos pääruoat saavat moitteita osakseen, jälkiruoat keräävät kiitosta senkin edestä. Itse valikoin jäätelöä ja vadelmaa (6,50€) – suunnitelmissani oli tosin ollut crema catalana, mutta oloni on jo sen verran täyteläinen, että tämä riittänee. Aleksi päätyy financierleivokseen zabaionen ja mustaherukan kera (10,00€) silläkin uhalla, että mantelileivos saattaa olla todellinen no-no. Mutta eipä ole ei. Pienen pienten leivoskaksosten vanavedessä pöytäämme saapuu niin ikään hurmaava uunituoreuden tuoksu. Annoksen muut komponentit, joita suhteessa leivosten kokoon on ruhtinaallisen paljon, ovat ihastuttavia nekin. Todella ensiluokkainen jälkiruoka-annos, sellainen ”leivos”, jonka itsekin popsisin ilomielin. Myös oma jäätelöni on tavallista parempaa, pohjalla mukavaa suklaarouhetta ja päällä kinuskikastiketta – ihan pyytämättä muuten.

Siis näin. Kolme ruokalajia kahdelta henkilöltä tekee yhteensä 89,50€. Ei paha. Kun pakettiin lisätään vielä lasilliset kuohuvaa ja puoli pullollista punaviiniä, jotka Krog Madame tarjoilee nekin sangen huokeaan hintaan CityShopparia vilauttamalla, ollaan edelleen 115,00€ paremmalla puolella ja pääruoista huolimatta hinta-laatusuhde on varsin mainio.

Voisin tulla tänne uudestaankin. Tuo tarkoittanee siis suositusta, kyllä täällä Välimeren maistaa.

Ruoka: 4/5
Tunnelma: 3+/5
Palvelu: 2+/5

Kokonaisuus: 3+/5

Pikku-Kokin keittiöstä osa 7: Vispipuuroa vauvatyyliin

Kirjoitettu by Kaisa

img_0907Pikku-Kokki on puuromiehiä, aamusta iltaan. Aamulla kaurapuuroa, illalla neljää viljaa. Maidon kanssa ja mieluiten kyytipoikana marjaa tai hedelmää, mutta menee ilmankin, vaikka ihan raakana. Pääasia, että lusikka sukeltaa suuhun nopeaan tahtiin.

Tänään pikku puuropartamme sai iloisen yllätyksen, kun keittelin hänelle ensimmäistä kertaa vispipuuroa. Vaikka tämä miltei sokeriton vauvaversio omaan sokerihiiren suuhuni maistuikin melko kirpsakalta, nautti Pikku-Kokki silminnähden, kun päivällispöydässä häntä odottikin annos vispipuuroa. Lisukkeeksi omaa maitoa ja se oli siinä, herkkuateria.

Resepti tähän ”vatkapuuroon” – itse olen tottunut puhumaan vispipuurosta – löytyi jo useasti mainitsemastani Luomuruokaa lapselle -kirjasta. Minä vaihdoin ohjeen punaherukat ja vadelmat mustaherukoihin, mutta yhtä lailla siihen sopivat monet muutkin marjat, kuten perinteinen puolukka tai varmasti makeamman lopputuloksen antava mansikka. Ja mikä estää lisäämästä omaan annokseen sokeria maun mukaan, mikäli haluaa ruokailla samasta puurokattilasta vauvan kanssa. Mielestäni vispipuuro sopii niin ilta- kuin välipalaksikin, miksei myös päivän kasvisateriaksi silloin tällöin.

Bon puuro Appétit!

Vispipuuro

5 annosta

img_09175 dl vettä
2 dl mustaherukoita (tai muita marjoja valinnan mukaan)
0,5 tl appelsiininkuoriraastetta
(1 rkl sokeria)
1 dl mannasuurimoita

Kiehauta marjat, appelsiininkuori ja sokeri vedessä.
Siivilöi liemi talteen.
Painele marjat lusikalla siivilän läpi takaisin kattilaan ja poista siemenet.
Kiehauta liemi, tarkista maku ja lisää suurimot vispaten.
Anna puuron kiehua noin 10 min. Jäähdytä ja vispaa kuohkeaksi.

Erikoishyvä ja rikollisen helppo ”Kun keksit menivät pilalle” -kakku

Kirjoitettu by Kaisa

Kevään ensimmäinen leivonnaistilaus tuli siskoltani, jonka valmistujaisia juhlitaan joidenkin viikkojen kuluttua. Koska päivät ovat tätä nykyä aina arvoituksia – en toisin sanoen koskaan voi tietää, kuinka intensiivisesti pystyn milloinkin keittiöpuuhiin syventymään – päätin aloittaa jo hyvissä ajoin herkkujen valmistuksen ja sijoittaa ne pakastimen uumeniin h-hetkeä odottamaan.

Aloitin rupeamani keksien parissa. Aikomuksenani oli valmistaa mutakakkucookieseja, joiden ohje pongahti silmiini Mamman leivontanurkassa vierailtuani. Koska minttu ei koskaan ole ollut ykkössuosikkini, päätin korvata sen Turkinpippurilla. Samaan syssyyn vaihdoin tumman suklaan valkosuklaasen ja tiedä sitten oliko syynä juuri tuo vaihdos, mutta aikaansaannokseni oli joka tapauksessa sangen kaukana mehevistä kekseistä. Ei, minulla oli leivontahetkeni tuloksena kaksi peltiä ohutta keksilevyä.

img_0869Koska valkosuklaa-Turkinpippurikeksini oli kuitenkin kaikesta huolimatta vallan maukasta, päätin väkertää siitä jäädytetyn keksi-sitruunalakritsikakun. Lopputulos oli niin mainio, että pilalle menneet keksit olivatkin oikeastaan hyvä asia.

Suosittelen testaamaan! Ja mikäli haluaa päästä vieläkin helpommalla, on mahdollista tietysti oikaista ja ostaa keksit kaupasta – valkosuklaa-salmiakkikeksejä ei kyllä ihan heti tule mieleen…

P.S. Yllä olevasta Mamman leivontanurkka -linkistä löytyy resepti alkuperäisiin minttuisiin mutakakkucookieseihin, mikäli niitä haluaa kokeilla ja saada mitä luultavammin aikaiseksi onnistuneita keksejä. Itse laitan kuitenkin alle ohjeen näihin ”ohukaisiini”, sillä saatanpa joskus uudestaankin haluta valmistaa juuri tällaista keksikakkua. Me Aleksin kanssa ainakin tykkäsimme erittäin paljon omasta maistiaisversiostamme, katsotaan mitä suuri yleisö sitten keväämmällä tuumaa.

Turkinpippuriset valkosuklaa”cookiesit”

15 kpl (somasti yhteen kasvaneina)

225 g valkosuklaata
60 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa
2 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl Turkinpippuri crushia

Sulata suklaa yhdessä voin kanssa.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Vatkaa toisessa kulhossa kananmunat, fariinisokeri ja vaniljasokeri kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi.
Sekoita suklaasula ja kananmuna-sokeriseos keskenään. Lisää Turkinpippuri crush ja jauhot. Sekoita tasaiseksi.
Laita taikina pakkaseen puoleksi tunniksi.
Ota taikinasta 4-5 cm kokoisia palloja taikinakauhalla tai kahden lusikan avulla. Laita pallot leivinpaperin päälle uunipellille väljästi. Paista 9-12 min. ja jäähdytä ritilän päällä.

Jäädytetty keksi-sitruunalakritsi -kerroskakku

8-10 annosta

img_0873Pohja:
175 g keksejä (esim. Turkinpippuri-valkosuklaa)
50 g voita (yllä mainittujen keksien kanssa pienempikin määrä voita saattaa riittää)

Täyte:
2 dl kuohukermaa
400 g sitruunalakritsaista makurahkaa
0,75 dl tomusokeria
175 g keksejä (samoja kuin pohjassa)

Pinnalle:
koristeita, kuten Turkinpippuri crushia, suklaata, kimalleströsseleitä

Hienonna pohjaan tulevat keksit tehosekoittimella hienoksi jauhelmaksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksiseos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (ø noin 23 cm) pohjalle.
Tee sitten täyte. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vispilöi kermavaahto, rahka ja tomusokeri sekaisin.
Lusikoi kolmannes täytteestä keksipohjan päälle. Asettele puolet kekseistä täytteen päälle. Lusikoi keksien päälle toinen täytekerros ja asettele loput kekseistä sen päälle. Lusikoi loput täytteestä vuokaan ja tasoita pinta.
Peitä kakku kelmulla. Nosta pakastimeen ja jäädytä vuorokauden ajan.
Ota kakku hetkeksi huoneenlämpöön ja irrota se varovasti veitsen avulla reunoista. Viimeistele kakun pinta koristein.

Pikku-Kokin keittiöstä osa 6: Bolognesea ilman bolognesea

Kirjoitettu by Kaisa

img_0848Lauantai-aamupäivän tiimellyksessä keittelin Pikku-Kokille kastiketta bolognesen tapaan. Noudattelin jonkun verran Luomuruokaa lapselle -opuksen ohjeistusta muutellen sitä kuitenkin syömärillemme sopivammaksi. Ja itse asiassa poistinhan minä jauhelihankin eli ei tämä mitään bolognesea ole, mutta samaan tapaan valmistettua kuitenkin, joten kutsutaan sitä nyt näin. Mielestäni on nimittäin helpompi tehdä erilaisia kasvispatoja sekä -kastikkeita ja lisätä syömisvaiheessa mukaan kuutio lihaa, kanaa tai kalaa. Tai sitten tarjota ihan sellaisenaan, kasvisateriana. Monipuolisempaa näin.

Tästä bolognesettomasta bolognesesta tuli mielestäni ihan maukasta ja samaa mieltä tuntui olevan Pikku-Kokki. Suositan kokeilemaan.

Alla oleva resepti on siis oma sovellukseni, sovellelkaa tekin mielenne mukaan. Itse lisäsin keitokseen riisiä, mutta pasta tai kuskus toimisivat varmasti vähintäänkin yhtä hyvin.

Lihaton bolognese

Annosten määrä riippuu lisäkkeistä sekä vauvan ruoka-annosten koosta. Itse keitin riisiä pakkauksen mukaan yhden annoksen, jolloin bolognesea tuli 6 keskikokoista vauvan annosta.

img_0864pala juuriselleriä
1 porkkana
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
200 g tomaattimurskaa
1 dl tomaattimehua (minä korvasin vedellä)
0,5 rkl balsamiviinietikkaa
0,5 tl kuivattua oreganoa
mustapippuria
1 dl herne-maissi-paprikaa
tuoretta persiljaa

Lisäksi:
riisiä/pastaa/kuskusia
liha-/kana-/kalakuutioita
tuoretta persiljaa

Kuori ja raasta juuriselleri ja porkkana, hienonna kuoritut sipulit.
Laita kattilaan raasteet, sipulit, tomaattimurska, tomaattimehu ja mausteet. Anna hautua vähintään puoli tuntia. Lisää loppuvaiheessa herne-maissi-paprika ja viimeisenä tuore persilja.
Soseuta tarvittaessa tasaiseksi ja tarjoile valitsemiesi lisäkkeiden kera.

Broileria, fetaa ja spagettia vuoassa, vähän niin kuin lasagnen tyyliin

Kirjoitettu by Kaisa

Taas oli varastoihin kerääntynyt niin monipuolisesti erilaisia rippeitä, että sain mukavan arkiruoan syntymään ilman kauppareissua. Muutama päivä sitten paistetut broilerit ynnä jälleen kerran ylitsevuotavaisella kädellä keitetyt spagetit solmivat maukkaan liiton tässä fetalla ja halloumilla kruunatussa spagettivuoassa, joka kootaan kerroksittain lasagnen tapaan.

img_0824Tähän reseptiin kannattaa tarttua. Mikäli juustokastike ei jostakin syystä kiinnosta, voi broilerikastiketta syödä ihan sellaisenaankin esimerkiksi riisin kera ja vaikkapa annostella sekaan nuo makua tuovat fetat ja/tai halloumit.

Resepti on peräisin MyllynParhaalta, mitä nyt sitä hieman tuunailin varantojemme mukaan.

Broileri-feta-spagettivuoka

4 annosta

img_0836175 g spagettia

Broilerikastike:
200 g broileria (Liha voi olla maustamatonta tai maustettua, jauhelihaa, suikaleita tai fileitä. Itse käytin basilikamarinoituja suikaleita, jotka toimivat tässä mainiosti.)
1 sipuli
200 g tomaattimurskaa
3 valkosipulinkynttä
1 dl vettä
puolikas kanaliemikuutio (tai 0,5 rkl kasvisfondia)
100 g herne-maissi-paprikaa
0,5 tl currya
0,5 tl rouhittua mustapippuria
1 tl basilikaa tai rakuunaa

Valkokastike:
25 g voita
0,5 dl hiivaleipä- tai vehnäjauhoja
4 dl maitoa
0,25-0,5 tl viherpippuria
150 g fetajuustoa (itse korvasin osan tästä halloumilla)

Pinnalle:
juustoraastetta

Keitä spagetit pakkauksen ohjeen mukaan jättäen ne kuitenkin hiukan al denteksi.
Valmista sitten broilerikastike. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Paista broilerit (mikäli käytät fileitä, paloittele ne ensin) ja lisää hienonnettu sipuli, tomaattimurska, valkosipuli, kanaliemi ja herne-maissi-paprika. Mausta kastike ja anna sen hautua valkokastikkeen valmistuksen ajan.
Valmista valkokastike. Sulata voi, lisää jauhot ja vatkaa maito vähitellen kastikkeeseen. Anna kiehua muutama minuutti. Ota kattila pois levyltä, mausta ja lisää juusto kuutioituna. Mikäli käytät halloumia paista se ennen kastikkeeseen lisäämistä öljyssä pannulla.
Levitä voideltuun, laakeaan uunivuokaan puolet kanakastikkeesta ja sen päälle puolet spageteista ja sitten puolet valkokastikkeesta. Tee toinen samanlainen kerros. Painele paistos tasaiseksi ja ripottele pinnalle vähän juustoraastetta. Kypsennä paistosta 225-asteisen uunin keskitasolla 25–35 min.

Pikku-Kokin keittiöstä osa 5: Muuttuvainen pata minestronen tyyliin

Kirjoitettu by Kaisa

img_0761Pikku-Kokille keitellyn ruoan jatkojalostaminen aikuisempaan makuun jatkuu. Tällä kertaa postauksen virallisena aiheena on minestronen pata vauvalle, jatkeena sen lopusta syntynyt keitto, sellainen vauvoilta kielletty versio.

Onnistumisprosentti oli jokseenkin mainio; Pikku-Kokki popsi omaansa kuin parempaakin herkkuruokaa, aikuisten annos maistui makoisalta sekin – ja ihan aikuistenruoalta. Suosittelen kokeilemaan vaikka ihan vauvattakin. Vauvalle pataa valmistettaessa on kuitenkin hyvä huomioida, että reseptissä herneet – itse käytin tosin maissia – jätetään kokonaisiksi, mikä ainakaan meidän hampaattoman herramme kohdalla ei ollut se paras ratkaisu. Toisin sanoen, mikäli syöjällä ei ole hampaita, suosittelen kaiken muun paitsi spagettien soseuttamista. Pata maistuu hyvin ihan näinkin, mutta sekaan voi toki lisätä liha- tai broilerisosekuution.

Reseptin vauvapataan löysin jo taannoin mainitsemastani Matleena Lahden Luomuruokaa lapselle -kirjasta, johon tulen varmasti vielä palaamaan. Jatkeen kehittelin itse.

Eipä sitten muuta kuin minestronen pariin koko perheen voimin!

P.S. Uusi keksintöni nyt, kun jääpalamuotit ovat alkaneet tuntua jo hiukkasen liian pieniltä, on pakastaa Pikku-Kokin annoksia silikonisiin muffinssivuokiin, joista irrottaminen ja suurempaan kannelliseen pakastusastiaan siirtäminen sujuu helposti. Bonuksena saa hauskan näköisiä muffinssiruokia.

Minestronepata

4 annosta (vauvanruoka-annoksia huomattavasti enemmän)

img_0768-versio-2img_07728 dl vettä
500 g porkkanaa
1 palsternakka
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 dl tomaattipyreetä (tomaattimurska toimi myös mainiosti)
(1 tl ruokosokeria)
0,5 tl timjamia
mustapippuria
1 dl spagettia
2 dl herneitä / maissia

Lisäksi aikuistenversioon:
tuorejuustoa
suolaa

Kuori ja pilko porkkanat, palsternakka ja sipulit.
Kiehauta vesi ja lisää joukkoon juurekset, sipulit, tomaattipyree ja mausteet.
Anna kiehua, kunnes kasvikset ovat kypsiä.
Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää joukkoon pätkitty spagetti ja herneet. (Myös herneet kannattaa tosin joissakin tapauksissa soseuttaa.)
Anna keiton kiehua noin 10 min. ja tarjoile.

Jatka koko perheen versioon lisäämällä keittoon tuorejuustoa, suolaa ja reilummin muitakin mausteita.

Italialaisen illan avaus: paahdettu tomaattikeitto (ynnä DIY-jäätelö, joka on tekemisensä väärti ja sinänsä siis poikkeuksellinen)

Kirjoitettu by Kaisa

Lauantaina vietimme italialaista iltaa, tai no, lähinnä valmistimme italialaista ruokaa. Siis tomaattikeittoa, pizzaa ja jäätelöä, aika klassinen setti. Mutta hyvä sellainen.

img_0742Mistä teille ajattelin tällä kertaa vinkata, on paahdettu tomaattikeitto, jota siis nautimme alkupalaksi. Keitto oli maukasta ja kuten tomaattikeitto nyt yleisestikin ottaen, erittäin helppo valmistaa. Ainoa mitä oikeastaan tarvitaan on aikaa, sellainen reilu tunti. Todettakoon kuitenkin, että ihan tällaisenaan keittoa ei kannata nautiskella, vaan se vaatii ehdottomasti rinnalleen kumppanin. Reseptin löysin Culinarista -blogista, jossa keitto tarjoiltiin buffalo mozzarellan kera. Minä valmistin sille pesto-ranskankermasilmän, joka toimi mainiosti sekin ja oli näin alkuruoasta puhuttaessa ihan riittävä vaihtoehto. Mikäli keittoa aikoo syödä pääruokana, tuo mozzarella lienee paikallaan. Ja jokin vaalea leipä. Vinkkinä vielä kesää ajatellen, että tämä toimii varmasti hyvin myös kylmänä, gazpacho-tapaan nautittuna. Ja pizzoista puheen ollen, me käytimme keittoa sen sopivan rakenteen vuoksi myös pizzapohjissa tomaattikastikkeen tilalta, joka teki pizzoista entistäkin parempia. Siis monipuolinen keitto, uskaltaisin väittää.

Keiton lisäksi esittelen teille vielä ekstrahelpon tavan tehdä jäätelöä, mikäli DIY-jäätelö kiinnostaa. Otan tämän ohjeen esiin ihan siitä syystä, että aikoinaan itse jäätelöitä tehtaillessamme totesimme homman kaikkea muuta kuin tekemisensä väärtiksi. Hankalaa ja lopputulokseltaan melko mitäänsanomatonta. Kun meille sitten iski toinen ”jäätelökausi”, ostimme ihan koneenkin, mutta se siitä, tuosta turhakkeesta luovuimme melko nopeasti. Alla oleva jäätelöohje toimi kuitenkin hienosti ja tuotti helposti hyvänmakuista jäätelöä. Maun lähteenä ovat maustetut rahkat eli niistä mieleisiään valikoimalla voi tuottaa paljonkin erilaisia jäätelöitä. Koska rahkat eivät kuitenkaan ole mauiltaan kovin voimakkaita, voi makua tosin lisätä esimerkiksi makuaromeilla tai mitä esimerkiksi itse käyttämääni sitruuna-lakritsiin tulee, lakritsijauheella. Mutta toimivat siis hyvin näinkin. Kiitos jäätelöideasta menee Pekoni ja porkkana -blogille.

Kyllä ne italialaiset osaavat – ainakin ruokarintamalla.

Paahdettu tomaattikeitto

4 pääruoka- / 6 alkuruoka-annosta

img_07341,5 kg kypsiä tomaatteja
3-4 punaista paprikaa
4 valkosipulinkynttä
2 keltasipulia
1 mieto punainen chilipalko
oliiviöljyä
sokeria
suolaa
mustapippuria
iso nippu tuoretta basilikaa
(vettä, 1 kasvisliemikuutio)

Lisäksi:
buffalo mozzarellaa / pestolla maustettua ranskankermaa
vaaleaa leipää

Huuhtele tomaatit ja leikkaa puoliksi. Asettele puolikkaat leikkauspinta alaspäin leivinpaperilla vuoratulle pellille. Tomaateista saattaa valua nestettä paiston aikana, joten kannattaa valita pelti, jossa on reunat.
Kuori valkosipulinkynnet, leikkaa ne keskeltä kahtia ja lyö niitä kevyesti veitsen lappeella. Laita kynnet tomaattien päälle. Lorauta päälle kunnolla oliiviöljyä ja ripottele hieman suolaa ja sokeria.
Huuhtele paprikat ja chili, poista siemenkodat ja leikkaa paloiksi.
Kuori sipulit ja leikkaa paloiksi.
Laita paprikat, chili ja sipulit uunivuokaan ja lorauta päälle oliiviöljyä ja ripottele suolaa.
Laita tomaattipelti uunin keskitasolle ja paprika-sipuli vuoka uunin alaosaan. Paista kasviksia uunissa 200 asteessa noin tunti. Tomaattien kuuluu paahtua pinnasta, mutta jos ne alkavat tummua liikaa, laske lämpötilaa.
Ota kasvikset uunista ja kaada ne kattilaan. Lisää nippu basilikaa ja aja keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää tarvittaessa hieman vettä ja kasvisliemikuutio. Anna kiehua hetken aikaa ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja/tai sokeria.
Annostele keitto lautasille, lorauta pinnalle oliiviöljyä ja nauti valitsemiesi lisukkeiden kera.

Helppo jäätelö

8 annosta

img_07933,3 dl kuohukermaa
400 g maustettua rahkaa
1 dl glukoosisiirappia
0,5 dl sokeria

Lisäksi makua vahvistamaan:
nestemäistä aromia / sopivaa jauhetta, kuten lakritsijauhetta / vaniljan siemeniä

Vaahdota kerma. Lisää rahka, glukoosisiirappi ja sokeri. Sekoita.
Kaada seos pakastuksen kestävään muovirasiaan tai vuokaan (tilavuus noin 1,5 l). Voit pakastaa jäätelön myös pienemmissä annoksissa, esimerkiksi silikonisissa muffinssivuoissa, kuten itse tein. Näistä annokset on helppo irrottaa suoraan tarjolle esimerkiksi jäätelöannoksiin.
Pakasta peitettynä vähintään 4 h. Nosta jäätelö huoneenlämpöön noin 15 min. ennen tarjoilua.