Matkailu avartaa osa 8: Argentiina

Tavoitteeni vierailla jokaisessa maailman itsenäisessä valtiossa maalle tyypillistä ruokaa valmistaen on jälleen yhtä askelta valmiimpi. Homma siis edistyy ja tällä tahdilla valmista pitäisi tulla noin 148 vuoden kuluttua. No, mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa.

Niin tai näin, ensimmäinen Etelä-Amerikkaan sijoittuvista kohteistani on tietysti Argentiina. Minulle maan ruokakulttuuri tuo mieleen lähinnä naudanlihan ja viinin. Väärässä en tässä olekaan, josta kertonee esimerkiksi se, että Argentiinassa naudanlihaa syödään vuodessa henkeä kohden 74 kiloa, joka on maailman ehdotonta huippua. Eurooppalaisten maahanmuuton myötä kulinaristisia vaikutteita on tullut erityisesti Italiasta ja Espanjasta. Kotiruoka onkin monin tavoin välimerellistä, joskin ravintoloissa tarjoillaan enemmän Keski-Amerikalle tyypillistä ruokaa.

Minun valintani on locro, tuhti pataruoka, jota pidetään yhtenä Argentiinan kansallisruoista. Toukokuun 25. päivänä sitä tarjoillaan monissa perheissä Toukokuun vallankumouksen juhlistamisen kunniaksi. Heti alkuun todettakoon, että minun locroni ei ole autenttista. Oikeanlaista locroa valmistaakseen olisi nimittäin käytettävä tiettyä, ”papa chola” -nimistä perunalajiketta sekä erityisellä tavalla käsiteltyjä maissinjyviä, joita alueen ulkopuolelta ei ole mahdollista löytää. Uskon kuitenkin, että vaikka maissini olivatkin väärin käsiteltyjä ja juurekset reseptistä poikkeavia, sain kyhäelmälläni melko lailla oikean kuvan siitä, mitä locro on. Paljon ainesosia, paljon lihaa ja melko paljon makuakin – vaikka totta puhuakseni pitkälle valmistusvaiheen loppuun saakka olin melko lailla sitä mieltä, että padasta tuskin tulisi kovinkaan kummoista. Monien pataruokien tapaan se ei ollutkaan parhaimmillaan heti uunista tultuaan, vaan vasta seuraavana päivänä, jääkaapissa sopivasti makua keräiltyään. Seuralaiseksi kannattaa ehdottomasti napata kasa avokadoja ja ainakin itse koin padan siinä määrin lihaisaksi, että jonkinlaiset lisäkekasvikset ovat ilman muuta paikallaan. Yksi sopiva vaihtoehto ovat paahdetut ruusukaalit, joiden reseptin löydät locro-reseptin alta.

Suosittelen siis kokeilemaan, niin locroa kuin tätä makumatkailuakin. Jokaisella etapilla oppii aina jotain uutta. Ja vaikka matka onkin pitkä, on se silti jokaisen askelen jälkeen aina jonkin verran lyhyempi.

Locro

6 annosta

750 g haudutettavaksi sopivaa naudanlihaa
voita ja/tai öljyä paistamiseen
2 keltasipulia
4 valkosipulinkynttä
1 pienehkö purjo
2 chorizoa
140-170 g pekonia
1-2 tl juustokuminaa
2 tl paprikaa
5 dl myskikurpitsaa
1 iso peruna (kiinteä lajike)
muutama kourallinen Pimientos de Padrón -paprikoita (oma väriä tuova lisäni)
2,5 dl maissia
400 g cannellinipapuja
mustapippuria myllystä
suolaa

Lisäksi:
avokadoa
paahdettua ruusukaalia (ohje alla)

Kuutioi naudanliha ja ruskista palat muutamassa erässä padassa voissa ja/tai öljyssä. Siirrä ruskistetut palat lautaselle odottamaan.
Kuori ja pilko keltasipulit sekä valkosipulinkynnet. Huuhtele ja pilko myös purjo. Siivuta chorizot ja pilko pekoni.
Paista pekonia padassa, kunnes se alkaa rapsakoitua. Lisää sitten sipulit ja chorizot kuullottumaan.
Lisää seuraavaksi joukkoon juustokumina ja paprika. Sekoita ja lisää sitten lihakuutiot takaisin pataan.
Laita pataan sen verran vettä, että lihat peittyvät ja jätä hautumaan 1,5-2 tunniksi lihasta riippuen.
Kuori ja kuutioi myskikurpitsa ja peruna. Lisää kasvikset sekä mahdolliset Pimientos de Padrón -paprikat pataan ja hauduta 15-30 min. Lisää tarvittaessa vettä. Halutessasi voit murskata kurpitsaa ja perunaa hiukan, jotta padasta tulee paksumpaa.
Lisää vielä maissit sekä pavut ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Hauduta noin 15 min.

Paahdetut ruusukaalit

4 annosta

300 g ruusukaalia
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl hunajaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria myllystä
1 rosmariininoksa

Huuhtele ja siisti ruusukaalit. Halkaise ne niin, että molempiin puolikkaisiin jää pieni pala kantaa.
Laita ruusukaalit pieneen uunivuokaan. Valuta öljy, hunaja ja balsamiviinietikka kaaleille. Sekoita. Lisää mausteet ja rosmariininlehdet.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min. pari kertaa kypsentämisen aikana sekoitellen. Tarkista kypsyys ja jatka kypsentämistä tarvittaessa. Jos kaalit tummuvat liikaa, peitä vuoka foliolla.

Huisin hyvät uunikasvikset, oma luottolisäkkeeni

Jos jääkaappiin pääsee kertymään epämääräinen kasviskomppania, päädyn useimmiten – tai ainakin usein – tekemään uunikasviksia. Tämä eräänlaiseksi luottovalinnakseni muodostunut resepti on siitä kiva, että siihen sopivat lähes kasvikset kuin kasvikset. Tai ainakaan tähän mennessä en vielä ole löytänyt mitään siihen sopimatonta. Kunhan vaan muistaa asettaa kovat ja pehmeät kasvikset uuniin omalla ajallaan, on lopputulos aika lailla taattu. Eikä sekään haittaa, jos kasvikset ovat jo niin sanotusti parhaat päivänsä nähneitä. Valkosipuli, balsamico ja timjami saavat ihmeitä aikaan.

Tämä resepti sopii satokauteen kuin satokauteen ja on siitäkin syystä yksi omista suosikeistani. Kannattaa siis kokeilla! Itse sujautin tuoreimpaan uunilliseeni ensi kertaa mukaan myös kiinankaalia, joka toimi tässä mainiosti. Siitäkin huolimatta, että en sinänsä mikään suuri kiinankaalifani olekaan. Ja miten kauniin annoksen violetilla kaalillla saakaan aikaan; siitä lisäplussaa.

Uunikasvikset

4 annosta

1 kg kasviksia (Kuten perunaa, porkkanaa, bataattia, parsa-, kukka- tai kiinankaalia, sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa.)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl balsamicoa
1 rkl tuoretta / 1,5 tl kuivattua timjamia
0,5 tl (yrtti)suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria

Valmistele kasvikset pesemällä perunat ja porkkanat, kuorimalla sipulit. Halutessasi voit kuoria myös perunat ja porkkanat, mutta itse tykkään vain pestä ne huolellisesti.
Kuori ja hienonna valkosipuli.
Leikkaa kasvikset lohkoiksi ja pane ne isoon kulhoon. Ota huomioon, että mitä isompia lohkoja teet, sitä kauemmin kasvisten kypsyminen kestää.
Sekoita joukkoon valkosipuli, öljy, balsamico ja mausteet niin, että kasvikset maustuvat kauttaaltaan.
Levitä kovat kasvikset (perunat, porkkanat, bataatit) leivinpaperilla peitetylle pellille. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 10 min. Lisää loput kasvikset ja paista toiset 10 min. tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Kääntele kerran paistamisen aikana.

Ihastuttavan erilainen avokado-kasvislasagne

Seuraajani lienevät huomanneen, että tykkään valmistaa erilaisia versioita lasagnesta. Lähivuosina ruokavaliomme muutenkin kasvispitoistuessa olen keskittynyt useimmiten erilaisiin kasvislasagneihin ja yksinkertaisesti todennut, että kasvislasagne on todella hyvää, monesti lihaversiota parempaa.

Tällä kertaa esittelen vähän erilaisen kasvislasagnen, jonka kaikki kolme kasviskerrosta koostuvat eri ainesosista. Puuhasteltavaa siis riittää, mutta toisaalta kaikki valmistuvat helposti pilkkomalla ja maustamalla, vain juustokastike on keitettävä omassa kattilassaan. Koko hommaa ei välttämättä myöskään tarvitse tehdä kerralla, vaan täytteet ja juustokastikkeen voi valmistaa etukäteen ja koota sekä paistaa lasagnen sitten sopivassa vaiheessa.

Joka tapauksessa pieni vaivannäkö mielestäni kannattaa, sillä lopputulos on mainio, aika lailla perinteiseen lasagneen nähden erilainen. Päätähdeksi nousee ilman muuta avokado, joskin muut kasvikset komppaavat ja tuovat lopputulokseen hurmaavaa raikkautta. Itse olen tehnyt tätä jo muutaman kerran, enkä varmasti tule lopettamaan tähän.

Avokado-kasvislasagne

6 annosta

Paprikatäyte:
2 paprikaa
1 sipuli
1 rkl öljyä
0,5 tl suolaa
ripaus mustapippuria

Avokadotäyte:
3 avokadoa
1 (mieto) punainen chili
2 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 sitruunan mehu
0,5 tl suolaa
0,5 tl yrttisuolaa

Tomaattitäyte:
3-4 tomaattia
1 pienehkö kesäkurpitsa
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
0,5 tl suolaa
ripaus mustapippuria
1 tl sokeria

Juustokastike:
75 g voita
1 dl vehnäjauhoja
1 l maitoa
4 dl juustoraastetta
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Lisäksi:
lasagnelevyjä
1 dl juustoraastetta

Aloita tekemällä kasvistäytteet erillisiin astioihin.
Pilko paprikatäytteen paprikat ja silppua sipuli. Mausta öljyllä, suolalla sekä mustapippurilla.
Pilko avokadotäytettä varten avokadot. Silppua chili, sipulit ja valkosipulinkynnet. Yhdistä ja mausta sitruunamehulla, suolalla ja yrttisuolalla.
Tee tomaattitäyte samaan tapaan ja jätä täytteet maustumaan juustokastikkeen valmistuksen ajaksi.
Sulata juustokastikkeen voi kattilassa ja sekoita siihen jauhot. Lisää maito vähitellen koko ajan sekoittaen. Keitä sekoitellen muutama minuutti. Anna jäähtyä hetki ja sekoita  joukkoon juustoraaste. Mausta suolalla ja pippurilla.
Voitele uunivuoka. Levitä pohjalle lasagnelevyjä, sitten juustokastiketta ja paprikatäyte. Tee seuraava kerros levittämällä vuokaan lasagnelevyjä, juustokastiketta ja avokadotäyte. Sitten taas lasagnelevyjä, juustokastiketta ja tomaattitäyte. Laita viimeiseksi kerrokseksi loput juustokastikkeesta ja ripottele pinnalle juustoraastetta.
Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 45 min. Anna vetäytyä hiukan ja tarjoile.

Ranskalaishenkinen omena-kanapata

Kun vanhempien pihapuusta kerätyt omenat täyttävät yhä jääkaapin vihanneslokeroa, olen koittanut keksiä mahdollisimman paljon erilaisia tapoja käyttää omenaa. Hilloa, piirakkaa ja paistosta tietysti, mutta myös suolaisia, niin sanottuja kunnon ruokia. Erityisesti juuri kotipihan kirpakat omenat sopivat nimittäin mainiosti myös ruoanlaittoon.

Ranskalaishenkinen kanapata yhdistää omenan makeuden, pekonin suolaisuuden, yrttien tuoksun ja siiderin tuoman sopivan hapokkuuden. Se on helppo sekä melko nopea valmistaa ja toimii näin mainiosti ihan arki-iltanakin. Toisaalta hienommin tarjoiltuna siitä saa niin ikään osan juhlavampaa ateriaa.

Tartu siis reseptiin ja kokkaa itsesi ranskalaisiin tunnelmiin.

Omenainen kanapata

5 annosta

4 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
170 g pekonia
1 kg kanan marinoituja fileepihvejä (valkosipuli)
1 rkl rypsiöljyä
0,33 l kuivaa omenasiideriä
2 dl vettä
1 kanaliemikuutio
2 laakerinlehteä
1 rkl tuoretta / 0,5 tl kuivattua timjamia
600 g hapahkoa (kotimaista) omenaa
mustapippuria myllystä

Tarjoiluun:
esim. riisiä

Kuori ja lohko salottisipulit neljään osaan. Viipaloi valkosipuli ja suikaloi pekoni.
Kuumenna paistokasari tai laakea pata ja ruskista broilerin fileepihvit öljyssä muutamassa erässä. Siirrä pihvit odottamaan lautaselle.
Ruskista seuraavaksi pekonit padassa. Lisää sitten sipulit, ja pienennä lämpöä.
Siirrä ruskistetut pihvit pataan pekonin ja sipulin joukkoon.
Lisää pataan siideri, vesi ja liemikuutio, laakerinlehdet sekä timjami.
Kuumenna pata kiehuvaksi ja jätä porisemaan miedolle lämmölle noin 15 minuutiksi kannen alle. Pese ja paloittele sillä välin omenat reiluiksi lohkoiksi.
Lisää omenat kanapataan ja kypsennä vielä toiset 15 min. välillä sekoitellen. Mausta lopuksi mustapippurilla ja tarkista maku.
Tarjoile esim. riisin kanssa.

Punajuuri-linssivuoka

Vielä on himpun verran aikaa nauttia syksyn satokausiherkuista. Yksi omista syyssuosikeistani on ilman muuta punajuuri, johon rakastun aina uudelleen – ja uudelleen. Kaiken muun hyvän lisäksi punajuuri on vielä kaunis katsellakin, joten siitä valmistuneet herkut ovat kaksinverroin mieluinen saavutus.

Seuraava punajuuri-feta-lehtikaali-linssivuoka kätki sisäänsä kaikki onnen edellytykset. Ja niinhän siinä odotetusti kävi, että syntyi jotakin, jota ilomielin voin kutsua uudeksi suosikkilisäkkeekseni. Makea punajuuri, suolainen fetajuusto, rapea lehtikaali ja aina ihastuttava linssi muodostavat kokonaisuuden, joka kutkuttelee liki jokaisen perusmaun voimin.

Joku paistaa rinnalle kanaa, toinen ehkä pihvin. Kasvissyöjä voisi valita falafelin ja joku nautiskella tätä sellaisenaan. Suositukseni joka tapauksessa.

Punajuuri-linssivuoka

4 annosta

2 dl vihreitä linssejä
3,5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
4 punajuurta
200 g lehtikaalia
200 g fetajuustoa
3 rkl öljyä
0,5 tl kuivattua rosmariinia
1 tl kuivattua timjamia
2 rkl hunajaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Huuhtele linssit ja keitä kypsäksi kasvislie­messä. Valuta ja siirrä sivuun odottamaan.
Paahda pestyjä punajuuria 200-asteisessa uunissa noin tunti. Jäähdytä, kuori ja leikkaa lohkoiksi. Leikkaa lehtikaalin kovat ruodit pois ja suikaloi lehdet pienemmiksi. Kuutioi fetajuusto.
Voitele uunivuoka öljyllä. Levitä vuoan pohjalle kolmasosa linsseistä, lehtikaalia, punajuuria ja fetajuustoa. Mausta välit kuivatuilla yrteillä, hunajalla, suolalla ja mustapippurilla. Tee yhteensä kolme kerrosta.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 ­min. kunnes pinta ruskistuu.

Perinteinen kasvislasagne on oiva hävikkiherkku

Muistatko sen ihan tavallisen kasvislasagnen? Sen, joka täytetään juuresraasteella ja juustokastikkeella. Itseltäni tämä usein unohtuu, mutta sitten, kun se taas muistuu mieleen ja viimeistään sen tullessa uunista ulos, muistuu myös se, miksi tätä silloin tällöin kannattaa tehdä. Erilaiset kasvislasagnet ovat herkkua, tämäkin kaiken raastamisensa väärti.

Vaikka Hävikkiviikko tuli ja meni, mainittakoon tämänkin reseptin yhteydessä sen mainiosta soveltuvuudesta juuri hävikin torjumiseen. Jääkaapista löytyneet hiukkasen nahistuneet juurekset sekä juustojen jämät sopivat tällaiseen ruoanlaittoon mitä parhaiten ja ekologinen kokki on iloinen, kun tähteistä syntyy tähtiä. Siis hyvää kaikella tapaa.

Kasvislasagne

6 annosta

Kasviskastike:
500 g erilaisia juureksia (esim. porkkanaa, lanttua, palsternakkaa)
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
1 paprika
10 isoa kaprista
2 rkl öljyä
1 rkl hunajaa
400 g tomaattimurskaa
1 rkl punaviinietikkaa
2 rkl balsamicoa
1 rkl sokeria
2 rkl basilikaa
2 tl oreganoa
2 tl timjamia
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Juustokastike:
200 g tuorejuustoa (Minulla 125 g ricottaa ja 75 g aurinkokuivattu tomaatti -tuorejuustoa)
3 dl ruokakermaa
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
100 g juustoraastetta

Lisäksi:
1 kesäkurpitsa
lasagnelevyjä

Raasta juurekset hienoksi raasteeksi. Kuori ja silppua sipulit sekä valkosipuli ja pilko paprika sekä kaprikset.
Kuullota öljyssä juuresraaste, sipulit ja paprika. Anna pehmetä. Lisää valkosipuli, hunaja, pilkotut kaprikset ja tomaattimurska. Mausta punaviinietikalla, balsamicolla, sokerilla, yrteillä, suolalla ja pippurilla. Anna muhia 5-10 min. Tarkista maku.
Sekoita juustokastikkeen ainekset keskenään, mutta jätä osa juustoraasteesta sivuun lasagnen kuorruttamista varten.
Voitele tai öljyä uunivuoka. Laita pohjalle kasviskastiketta ja viipaloi päälle kerros ohuita kesäkurpitsasiivuja. Kaada päälle juustokastiketta ja lado vuokaan seuraavaksi kerros lasagnelevyjä. Toista kerroksittain, kunnes päällimmäiseksi jää kerros juustokastiketta. Ripottele pinnalle loppu juustoraaste.
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 45-60 min. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Chai-maustetut omenat ja syksyn 2022 paras omenapiirakka

Omenakausi innostaa vuosi vuodelta tarttumaan erilaisiin omenapiirakkaresepteihin. Tällä kertaa kokeilin piirakkaa, jonka täyte rakenneltiin tuorejuustosta ja kondensoidusta maidosta ja johon tulevat omenat aateloin aiemmin valmistamallani chai”siirapilla”.

Innostukseni kokeilla chain makuja leivonnassa kumpusi Teekauppa Chayan minulle tarjoamasta mahdollisuudesta päästä maistelemaan erilaisia teelaatuja. Chaya on kauppakeskus Triplassa sijaitseva teen erikoiskauppa, jonka valikoima pitää sisällään yli 250 eri teelaatua. Itse olen näin aluksi tutustunut erityisesti lempiteeheni chaihin, mutta lisääkin teeaiheista jutustelua lienee syksyn mittaan kylmeneviin päiviin luvassa.

Piirakasta tuli sekä makeaa, koska kondensoitu maito, maukasta, koska ihastuttava chai ja rapeaa, koska murupinta. Eli juuri sitä, mitä täydelliseltä omenapiirakalta on lupa odottaa.

Mitä omenoiden maustamiseen tulee, sen voi toki tehdä helpomminkin, mutta jos chain makumaailma miellyttää, suositan ilman muuta kokeilemaan käyttämääni chai-siirappia. Myönnettäköön tosin, että itse keitin siirappiani siinä määrin liikaa, että se jäähdyttyään kovettui, mutta siitä viis, hyvää se oli joka tapauksessa ja aion pian kokeilla uudestaan. Ja mikä parasta, kovettunut siirappi pääsi näin osaksi piirakkaa tehden siitä vieläkin maukkaamman. Sivumennen sanoen näitä omenoita voisi popsia ihan sellaisenaan vaikkapa vaniljajäätelön kera.

Tälle piirakalle ja näille chai-omenoille siis ehdoton suositukseni.

Omenapiirakka chai-omenatäytteellä

Vuoallinen (ø 20 cm)

Chai-siirappi:
Huom! Jos haluat tehdä piirakasta helpomman version, jätä siirappi valmistamatta ja mausta omenat alla olevan ohjeen mukaan. Mikäli taas päädyt pidemmän kaavan versioon, valmista chai-siirappi hyvissä ajoin, mieluiten jo edellisenä päivänä. Tällä reseptillä siirappia tulee runsaasti enemmän, mitä piirakkaomenoihin tarvitaan, mutta lopulle siirapille on helppoa keksiä muita käyttötarkoituksia ja tarvittaessa sitä voi jopa pakastaa.

5 tl chai-teen lehtiä
1 rkl rouhittua kardemummaa
ripaus rouhittua mustapippuria
1,5 dl vettä
100 g tummaa muscovadosokeria

Mittaa kattilaan chai-tee, kardemumma ja mustapippuri. Lisää vesi ja kiehauta seos. Vähennä hieman lämpöä ja keitä miedolla lämmöllä 4 min. Siivilöi tee ja mausteet liemestä ja kaada neste takaisin puhtaaseen kattilaan.
Lisää teen joukkoon muscovadosokeri. Kiehauta seos, vähennä lämpöä ja keitä siirappia noin 3 min. tai kunnes seos hiukan paksunee. Älä keitä liikaa, ettei seos jäähtyessään kovetu liikaa vaan pysyy siirappimaisena. Jätä chai-siirappiseos jäähtymään huoneenlämpöön.

Murutaikina:
3,5 dl jauhoja
1,75 dl fariinisokeria
75 g voita

Täyte:
2 omenaa
(0,25 tl kanelia
ripaus inkivääriä
1 rkl sokeria)
100 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g kondensoitua maitoa
1 kananmuna
1 rkl vehnäjauhoa
1 tl vaniljasokeria

Tarjoiluun:
vaniljajäätelöä tai -kastiketta

Sekoita murupohjan ainekset nyppien.
Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin sekä halutessasi reunoille. Painele 2/3 murutaikinasta tasaisesti vuoan pohjalle. Säästä loput taikinasta pintaa varten.
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 15 min. Anna jäähtyä.
Kuori ja kuutioi omenat. Sekoita sopivaksi katsomasi määrä chai-siirappia – tai vaihtoehtoisesti kaneli, inkivääri ja sokeri – omenakuutioiden joukkoon.
Vispaa tuorejuusto sähkövatkaimella pehmeäksi ja lisää kondensoitu maito. Lisää vispaten myös kananmuna. Sekoita lopuksi joukkoon vehnäjauhot ja vaniljasokeri.
Kaada tuorejuustotäyte pohjan päälle ja ripottele omenakuutiot tasaisesti sen pinnalle. Ripottele päällimmäiseksi vielä loput murutaikinasta.
Paista uunin keskitasolla noin 20-30 min. kunnes täyte on jähmettynyt.
Ota uunista ja anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.
Tarjoile vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.


Hävikistä hienoksi eli kuinka valmistaa kahden euron kasviksista aistikas ja elegantti ateria, osa 2: punajuuripyörykät ja hunajaglaseerattu fenkoli

Viimeistelläkseni edellisessä postauksessani aloittamani tarinan kahden euron kasvisateriasta esittelen nyt tuolloin mainitut punajuuripyörykät ja niiden kumppaniksi mainiosti sopivan hunajaglaseeratun fenkolin. Kun pyöryköiden toiselle rinnalle valmistaa vielä simppelin jogurttikastikkeen, alkaa koossa olla melko lailla oivallinen kokonaisuus, jota halutessaan voi täydentää vaikkapa perunamuusilla. Alkuruoaksi pitkään haudutettua sipulikeittoa ja se on siinä, kerrassaan ihastuttava kasvisateria.

P.S. Hunajaglaseeraus lienee helpoin tapa tutustua fenkoliin, mikäli se ei kuulu ensisijaisiin suosikkeihin. Itse pidän fenkolista toki muutenkin mutta väittäisin, että hunajalla glaseerattuna se maistuu niillekin, jotka muuten suhtautuvat fenkoliin varauksella. Glaseeraus ei kuitenkaan jyrää fenkolin omalaatuista makua, ainoastaan tekee siitä helpommin lähestyttävän.

Punajuuri-soijarouhepyörykät

4 annosta

250 g punajuuria
2,5 dl tummaa soijarouhetta
1 kasvisliemikuutio
2,5 dl kiehuvaa vettä
1 pieni punasipuli
0,5 dl kaurakermaa
1 dl korppujauhoja
2 tl timjamia
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
öljyä paistamiseen

Lisäksi:
jogurttikastiketta
perunamuusia

Kuori punajuuret ja keitä ne lähes pehmeiksi. Laita sillä välin soijarouhe turpoamaan kasvisliemellä maustettuun veteen.
Hienonna sipuli ja kuullota se pannulla öljyssä pehmeäksi ja läpikuultavaksi. Anna jäähtyä hiukan.
Raasta keitetyt punajuuret, kun ne ovat hiukan jäähtyneet.
Sekoita yhteen punajuuriraaste, turvotettu soijarouhe, kuullotettu sipuli, kaurakerma, korppujauhot ja mausteet. Sekoita pyörykkätaikinasta käsin tasainen massa. Laita massa jääkaappiin vetäytymään noin puoleksi tunniksi.
Pyörittele massasta pyöryköitä ja paista ne pannulla öljyssä kauniin värisiksi. Älä paista pyöryköitä liian kuumalla pannulla, jotta ne ehtivät kypsyä sisältäkin.
Tarjoile esimerkiksi jogurttikastikkeen ja perunamuusin kera.

Hunajaglaseeratut fenkolit

2 isoa fenkolia
2 rkl voita
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl hunajaa
1 tl kuminaa
suolaa ja mustapippuria

Lisäksi:
aiolia

Leikkaa fenkolit ensin puoliksi ja sitten sentin paksuisiksi siivuiksi.
Kuumenna paistinpannussa voi sekä öljy ja kypsennä fenkolisiivut kauniin värisiksi molemmin puolin. Anna niiden myös hieman pehmetä.
Kun siivut ovat tältä osin valmiit, siirrä ne sivuun odottamaan ja lisää pannulle nokare voita, hunaja ja kumina. Anna kuminan ja hunajan maustaa voita muutama minuutti ennen kuin palautat fenkolit takaisin pannulle. Paista fenkoleita vielä muutama minuutti molemmin puolin.
Tarjoile aiolin kera.

Hävikistä hienoksi eli kuinka valmistaa kahden euron kasviksista aistikas ja elegantti ateria, osa 1: pitkään haudutettu sipulikeitto

Ei liene epäselvää, että harrastan ruokakauppojen hyvikkilaatikoiden metsästystä. En suunnittele ruokalistoja etukäteen, en suorita tarkoin mietittyjä kerran viikossa toteutuvia kauppareissuja, enkä oikeastaan valmista vanhoja tuttuja suosikkeja. Vastoin kaikkia taiteen sääntöjä minä käyn kaupassa usein, oikeastaan joka päivä ja siitäkin huolimatta nelihenkisen terveellisesti syövän perheemme kauppalasku ei näinä alati kallistuvina aikoina päätä huimaa, pikemminkin päin vastoin.

Minä en kuitenkaan tee tätä yksin rahan takia. Ei, oikeastaan teen tätä aivan muista syistä; haastaakseni itseni luomaan hävikistä herkkua, kokeillakseni aina jotakin uutta, kun raaka-aineita ei niin sanotusti pääse valitsemaan. No, eipä se taloudellisuuskaan tietysti haittaa tee.

Nyt esittelemäni hyvikkilaatikko sisälsi punajuuri- ja sipuliniput, fenkolin sekä muutaman nauriin. Oli siellä jotain muutakin, jonkin verran hedelmiä, jos en aivan väärin muista. Laatikon innoittamana syntyi sipulikeittoa, hunajaglaseerattua fenkolia sekä punajuuripyöryköitä, joista kaikkiin loput ainesosat löytyvät melko varmasti lähes jokaisen keittiön perusvalikoimasta. Tämä lienee melko selkeä todiste siitä, että näinäkin maailman aikoina vielä on mahdollista harrastaa myös edullista ruoanlaittoa. Ja mikä parasta, ekologista niin ikään.

Ensimmäisenä nostan kolmikostani esiin sipulikeiton, joka hurmasi tummanpuhuvalla maukkaudellaan. Pitkän haudutuksen tuloksena syntyi keitto, jota voin ilman muuta suositella kokeilemaan. Kun jokaisen annoksen kumppaniksi gratinoi vielä palan leipää, päästään varsin mainion ruokalajin äärelle, joka sopii niin hienostuneen kuin rennommankin aterian aloittajaksi. Tämä resepti kannattaa painaa mieleen.

Haudutettu sipulikeitto

6 annosta

800 g sipulia
3 valkosipulinkynttä
25 g voita
2 rkl rypsiöljyä
1 tl kuivattua timjamia
1,25 l sieni- tai lihalientä (tai osaksi molempia)
2 rkl vehnäjauhoja
3 dl valkoviiniä tai olutta
2 rkl vähäsuolaista soijakastiketta
mustapippuria myllystä
(tilkka konjakkia)

Lisäksi:
120 g juustoraastetta
6 viipaletta maalaisleipää
voita voiteluun

Kuori sipulit, leikkaa neljään osaan ja edelleen viipaleiksi. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.
Sulata kattilassa voi, lisää öljy ja seuraavaksi sipulit, valkosipulit ja kuivattu timjami. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä noin 30 min. niin, että ne makeutuvat. Sekoittele välillä ja tarkkaile, etteivät sipulit pääse ruskistumaan. Valmista liemi erikseen.
Ripottele jauhot sipuleille siivilän läpi ja sekoita. Kaada kuuma liemi ohuena nauhana, ensin noin puolet, ja sekoita. Kaada joukkoon loppu liemi, kuumenna kiehuvaksi ja lisää viini tai olut sekä soijakastike. Anna keiton porista hiljalleen miedolla lämmöllä noin tunnin ajan.
Tarkista maku ja lisää muutama kierros pippuria myllystä. Halutessasi hienostella voit lorauttaa joukkoon vielä tilkan konjakkia.
Raasta juusto. Voitele leipäviipaleet ja ripota pintaan juustoraastetta. Kuorruta niitä leivinpaperin päällä pellillä uunin yläosassa 250 asteessa niin, että pinta saa kaunista väriä.
Annostele keitto ja nosta jokaiselle ruokailijalle keiton päälle kuorrutettu juustoleipä. Vaihtoehtoisesti voit jakaa valmiin keiton annoskulhoihin, nostaa juustoraasteella peitellyn leipäviipaleen annoksen päälle ja gratinoida leivän uunissa yhdessä keiton kanssa.

Jotakin makeaa, jotakin kirpeää, jotakin suolaista ja jotakin tulista

Näin omenakauden kynnyksellä haluan jakaa reseptin, johon itse suhtauduin ensialkuun pienellä varauksella, mutta jonka rikas makupaletti todella vietteli. Omenan makeus, raparperin kirpsakkuus, pekonin suolaisuus ja chilin sopivasti lempeä puraisu saavat aikaan mitä maukkaimman kokonaisuuden, jota kannattaa ilman muuta testailla esimerkiksi erilaisten liharuokien kumppanina. Ihan ainoana lisäkkeenä en tätä välttämättä suosittele, rinnalle kannattaa parhaimman balanssin saavuttamiseksi tehdä vielä esimerkiksi jogurttikastike.

Raparperit paistokseen voi mainiosti napata pakastimesta, joten jo ohimennyt raparperiaika ei muodostu esteeksi. Samoin tätä ei kannata jättää kokeilematta, vaikka liha ei kuuluisikaan ruokavalioon, sillä myös pekoniton lopputulos on varmasti maittava. Tilalle voisivat sopia esimerkiksi sienet. Olen muutenkin sitä mieltä, että raakana vuokaan lisätyt pekonit eivät kypsy tarpeeksi, joten ne kannattaa ehdottomasti paistaa kunnolla etukäteen ja lisätä sitten vuokaan suolaista rapsakkuutta tuomaan. Samoin voisi tehdä sienille.

Siis varsin oivallinen kausiresepti, jota kannattaa ilman muuta lähteä kokeilemaan.

Omena-raparperi-pekonipaistos

6 annosta

5-6 omenaa
2 raparperinvartta
3-6 kevät(puna)sipulia koosta riippuen
140 g pekonia
1,5 dl valmista sweet chili -kastiketta
1 rkl soijaa
1 sitruunan mehu (noin 0,5 dl)
0,25 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Pese omenat, poista niistä siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi. Kuori ja siivuta raparperit. Pese ja halkaise nippusipulit jättäen varret pois. (Osalla varsista voit halutessasi koristella valmiin paistoksen.)
Laita raa’at pekoniviipaleet uunivuoan pohjalle. Huom! Jos minun tapaani pidät ainoastaan rapeaksi paahtuneesta pekonista, ota tässä vaiheessa esiin paistinpannu ja paista pekoniviipaleet pannulla kypsiksi.
Levitä raparperit, omenat ja sipulit joko raakojen pekoniviipaleiden päälle tai kevyesti voideltuun uunivuokaan. Jos olet valinnut paistaa pekonit etukäteen pannulla, rouhi paistetut pekoniviipaleet vuokaan kasvisten joukkoon.
Valmista sitten kastike. Yhdistä sweet chili -kastike, soija ja sitruunamehu. Kaada kastike vuokaan tasaisesti. Lisää päälle hieman suolaa ja mustapippuria.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 30 min. Nostele paistamisen aikana varovasti paistolientä omenoiden ja raparperien päälle, jotta ne eivät kuivahda. Pyri kuitenkin olemaan musertamatta niitä, jotta paistos säilyisi pureskeltavampana.