Puolukkaiset jauhelihapyörykät ovat kivaa vaihtelua ihan tavalliselle versiolle. Puolukkahillo tekee taikinasta sopivan mehevää ja puolukoita kannattaa tiputtaa niin ikään valmiiden pyöryköiden rinnalle kirpsakkuutta tuomaan. Helppoutta suosivien on aina mahdollista paistaa pyörykät uunissa, mutta mielestäni rapeapintaiset pannulla paistetut ovat aina omaa luokkaansa.
Sekoita kaurahiutaleet, perunajauhot, puolukkahillo, vesi, pippurisekoitus ja suola. Anna seoksen turvota noin 10 min. Kuori ja silppua sipuli. Kuullota se pannulla. Lisää turvotettuun seokseen jauheliha, kuullotettu sipuli, kananmuna ja silputtu persilja. Muotoile seoksesta kostutetuin käsin pienehköjä pyöryköitä. Paista ne pannulla voi-öljyseoksessa kypsiksi. Käytä keskilämpöä, jotta pinta ei pala ja pyörykät kypsyvät sisältäkin. Halutessasi voit paistaa pyörykät myös 225-asteisessa uunissa noin 15 min. Tarjoile puolukoiden ja perunamuusin kera.
Törmäsin joitakin vuosia sitten possupihvireseptiin, johon tykästyin erityisesti. Ohje on yksinkertainen ja pikainen, mutta silti oivallisen lopputuloksen tuottava, sellainen ruoka, jota simppeliydestään huolimatta voi hyvin tarjota vieraillekin. Varsinkin, jos rinnalle loihtii jotakin vähän erikoisempaa. Esimerkiksi itse tehty rapeakuorinen leipä voisi olla aika mainio vaihtoehto. Toisaalta, jos lisäkkeeksi keittää vaikka perunoita, saa tästä nopean aterian tavallisen arki-illan kruunaajaksi.
Ota porsaanleikkeet huoneenlämpöön. Kuori ja viipaloi sipuli. Kuumenna 2 rkl öljyä pannussa. Paista leikkeitä molemmin puolin noin 5 min. Mausta paprikajauheella. Siirrä sivuun odottamaan. Lisää 1 rkl öljyä pannuun ja kuullota siinä sipuleita ja kuminaa minuutin verran. Lisää kerma, kiehauta ja keitä 5 min. Valuta linssit. Lisää ne ja huuhdellut pinaatit kastikkeeseen. Kypsennä vielä 3–5 min. Lisää possunleikkeet kastikkeeseen. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile suoraan pannusta esimerkiksi rapean leivän ja/tai perunoiden kera.
Niin siinä sitten kävi, että viikko sitten sähköpostiin kolahti se tämän hetken kauhuviesti, tieto lasten mahdollisista altistumisista koronalle päiväkodissa. Kun siitä kahden päivän päästä Neiti-Kokki käännytettiin päiväkodin ovelta takaisin kotiin ja sen jälkeen alkoi pienoinen yskä, aloin olla kohtalostamme varma. Ensimmäinen tuntemani koronaan sairastunut ihminen oli oma tyttäremme. Seuraavana vuorossa oli Aleksi, sitten minä, vain Pikku-Kokki on toistaiseksi selvinnyt tästä kaikesta ehjin nahoin. Ainakin vielä oireemme ovat olleet lieviä; vaikeinta itselleni on ollut ajatus karanteenista, joka on kohdallamme täydellisesti ohi vasta helmikuun alussa. Onneksi kuitenkin lapset ovat pieniä ja jopa nauttivat kokoaikaisesta kotoilusta, itselleni karanteeni tekee ehdottomasti tiukinta.
Karanteenin ja koronan myötä teimme ensimmäisen – ja toivon mukaan myös viimeisen – ruoan verkkokauppatilauksemme. Olen ehdoton kaupassakävijä, joka haluaa itse valita hedelmänsä ja vihanneksensa, tehdä heräteostoksia ja päättää viime hetkellä, mitä huomenna syötäisiin. No, tulipahan tuotakin kokeiltua.
Heti tilanteemme valjettua päätin haastaa itseni karanteenin aikaiseen pakastimen tyhjennys operaatioon. Siitä, kuinka hyvin se näinkin lyhyessä ajassa on onnistunut, en ole täysin vakuuttunut, mutta joka tapauksessa kaupasta tilasimme vain välttämättömät ja turvauduimme pitkälti pakastimen antimiin.
Seuraavat parmesaani-kanapullat soveltuivat hyvin pakastin operaatiooni, sillä ne syntyivät vain muutamasta ainesosasta, mutta olivat siitäkin huolimatta sangen maukkaita, sellaisia arki-illan – tai koronakaranteenin – pelastajia. Kannattaa kokeilla, toivottavasti toki omiamme ruusuisemmissa olosuhteissa.
No niin, päivä päivältä mekin käymme kohti vapautta ja toivottavasti terveydeltämme täysin entisinä. Tämän jälkeen sitä taas osaa arvostaa ihan tavallista elämää ihan uudella tavalla.
Parmesaani-kanapullat
4 annosta
0,5 dl korppujauhoja 1 dl maitoa 1 kananmuna 400 g kanan jauhelihaa 80 g parmesaaniraastetta 0,5 ruukkua basilikaa voita ja/tai öljyä paistamiseen
Lisäksi: jogurttikastiketta riisiä
Sekoita korppujauhot maidon ja kananmunan joukkoon. Anna turvota hetki ja sekoita sitten jauhelihan kanssa. Mausta hienonnetulla basilikalla, lisää parmesaaniraaste ja sekoita. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa hetkisen ja pyörittele sitten öljytyin käsin tasakokoisiksi pulliksi. Paista kanapullia voissa ja/tai öljyssä välillä käännellen. Itse suosin yleensä voin ja öljyn sekoitusta. Pannu kannattaa pitää keskilämmöllä, jotta pullat eivät pala pinnasta ja kypsyvät sisältäkin. Älä myöskään täytä pannua liian täyteen. Tarkista, että jauheliha on kypsää halkaisemalla yksi pulla. Tarjoile esimerkiksi jogurttikastikkeen ja riisin kera.
Lidlin aamuvirkuille asiakkaille on jo pitkään ollut tarjolla mahdollisuus ostaa parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia sisältäviä kolmen kilon laatikoita. Laatikon hinta, kaksi euroa, on vähintäänkin maltillinen sisältöönsä nähden. Esimerkiksi eilinen laatikkoni käsitti kaksi pyöreää kesäkurpitsaa, kuusi omenaa, pussillisen lehtikaalia, neljä banaania ja kilon päärynöitä. Eikä laatu välttämättä edes poikkea kovinkaan paljon normaalista. Voi, miten rakastankaan tällaista ekologista ja ekonomista kuluttamista!
Laatikostani inspiroituneena päätin sunnuntai-iltapäivän pikkupuuhasteluksi valmistaa yksinkertaisen pekoni-kasvisfrittatan, siis eräänlaisen uunissa piirakan tapaan paistetun munakkaan. Paistokseeni upotin lehtikaalia, sipulia, kesäkurpitsaa ja kirpeää omenaa, joita tasapainotin pienellä määrällä pekonia. Lopputulos oli maukas ja valmistusprosessi siinä määrin helppo ja nopea, että tällaisen loihtii itselleen lounaaksi vaikkapa etätyöpäivän aikana. Kannattaa siis kokeilla ja varioida täytteitä makunsa ja ruokavarastojensa mukaan.
Pekoni-kasvisfrittata
3-4 annosta
1 pieni sipuli 1 valkosipulinkynsi 3 lehtikaalin lehteä 10 cm:n pala kesäkurpitsaa 100 g pekonia 6 kananmunaa 0,5 dl kermaa tai maitoa 1 dl juustoraastetta suolaa ja mustapippuria
Kuori ja siivuta sipuli, silppua kuorittu valkosipuli. Revi lehtikaalin lehdet pieneksi ja siivuta kesäkurpitsa. Pilko pekoni ja paista se kuumalla pannulla rapeaksi. Siirrä sivuun. Kuullota sipulirenkaita pekonin jälkeensä jättämässä rasvassa. Lisää valkosipuli sekä kasvikset ja kuullota kevyesti. Vatkaa kananmunat kulhossa ja lisää kerma, juustoraaste sekä ripaukset suolaa ja pippuria. Mikäli käytät uunin kestävää pannua, kaada kananmunaseos pannulle ja nosta pannu 175-asteiseen uuniin. Muuten levitä kuullotetut kasvikset sekä paistetut pekonit leivinpaperoituun vuokaan ja kaada kananmunaseos päälle. Paista frittataa noin 15-20 min.
Yksi helpoimmin varioitavista ruokalajeista lienee uunilohi. Omassa keittiössämme se pukeutuu säännöllisin väliajoin erilaisin tavoin, kuten viimeksi tähän ihastuttavan vihreään sitruunamelissapestohuntuun. Kuten uunilohi yleensäkin, tämäkin versio valmistui sangen pikaisesti ja helposti, niin ikään ainesosat sitruunamelissaa lukuun ottamatta löytyivät perusvarastosta.
Kiva ja maukas versio, jota kannattaa ilman muuta kokeilla!
Parhaan tuloksen saavuttaaksesi suolaa lohi ennen uuniin laittamista. Nosta lohifilee nahkapuoli alaspäin uunivuokaan tai pellille leivinpaperille. Mausta suolalla ja anna maustua puolisen tuntia jääkaapissa ennen paistamista. Tee sillä välin pesto. Soseuta sitruunamelissan lehdet ja muut peston ainekset tahnaksi sauvasekoittimella. Levitä pesto kalan pintaan. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 25 min. fileen paksuudesta riippuen.
Nyt, kun vuoden viimeiset hetket ovat käsillä, on hyvä luoda jo muutama katse tulevaan. Ensi vuonna aika, jonka pystyn blogin kanssa viettämään, on todella paljon edellisiä vuosia rajallisempi. Olen tyytyväinen, jos nykyisen kahden-kolmen postauksen sijaan pystyn julkaisemaan viikossa edes yhden. Toisaalta loppuvuoden luvattoman lupsakoina päivinäni olen onnistunut kokoamaan itselleni melko kattavan artikkelipankin, joten eiköhän tästäkin ihan mallikas blogivuosi taas saada aikaan.
Ensi vuonna haluan jatkaa ruoanlaittoani kasvispainotteisella linjalla. Näinpä tämä mitä todennäköisimmin vuoden viimeisimmäksi jäävä reseptisuositukseni esittelee niin ikään kasvisruoan, itse asiassa todellisen klassikkoruoan kasvisversion.
Nopea, helppo ja herkullinen härkisstroganoff ponnahti ilman muuta uudelleen tehtävien ruokieni listalle. Lopputulos oli odottamaani maukkaampi ja härkis sopi lihan korvaajaksi paremmin kuin hyvin. Suosittelen ilman muuta kokeilemaan – nopeita arkiruokareseptejä ei takataskussa liene koskaan liikaa.
Paista härkäpapusuikaleita niukassa öljyssä, kunnes ne saavat rapean pinnan. Siirrä sivuun. Kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Leikkaa paprika ohuiksi suikaleiksi ja maustekurkku pieniksi kuutioiksi. Kuumenna paistinpannulla reilusti öljyä ja karamellisoi sipuleita hiljaisella lämmöllä, kunnes ne pehmenevät ja kuullottuvat, noin 10 min. Lisää joukkoon paprikasuikaleet ja kypsennä, kunnes ne pehmenevät. Sekoita joukkoon sinappi ja tomaattipyree. Lisää härkäpapusuikaleet sekä kurkkukuutiot ja sekoita. Kaada joukkoon kerma ja keitä hiljaisella lämmöllä, kunnes kastike sakenee ja saa väriä. Tarkista maku ja lisää mahdollinen suola sekä mustapippuri. Tarjoile esimerkiksi perunamuusin kera.
Jos oikein muistan, on jokaiseen Koko Suomi leipoo -kauteen ujutettu ohjelman esitysajankohdan vuoksi jonkin sortin ylimääräinen joulujakso. Näissä jaksoissa ei kilpailla tosissaan, eikä ketään lähetetä kotiin. Aiemmin olen jättänyt omassa Koko Suomi leipoo -haasteessani nämä joulujaksot huomiotta, mutta tällä kertaa päätin kokeilla jakson teknistä osiota, kuusipullaa.
Koska en koskaan ole erityisemmin nauttinut leipomusteni koristelusta, eivätkä isot kuusipullat muutenkaan näyttäneet vallattoman hienostuneilta, päätin taikinan ja täytteet tehtyäni kääntää kelkkani ja leipoa yhden ison kuusen sijasta pienen joulubostonin ja jouluisia kierrepullia muffinssivuoissa.
Leivontatuokioni tuotti oivan lopputuloksen. Sekä taikina, että täytteet onnistuivat hyvin, paistoaika oli sopiva. Pullat olivat nippa nappa kypsiä, vielä hieman taikinamaisia, eli paistoasteeltaan juuri omaan makuuni. Ainoa virhe, jonka tulin tehneeksi oli unohtaa jättää välit bostonkakun pullien väliin, jolloin se turposi muodostaan melko lailla, mutta tuokin vaikutti ainoastaan ulkonäköön ja jopa korjautui pienellä fiksauksella.
Siis oikein onnistunut jouluinen pulla, jota voi toki nautiskella milloin tahansa muulloinkin.
Joulunmakuinen bostonkakku ja pienet kierrepullat
Taikina riittää ainakin kahteen pieneen (ø 20 cm) kakkuun tai kakkuun ja 12 kierrepullaan.
Pullataikina: 0,5 pss sahramia 180 g maitoa 40 g maitorahkaa 30 g tuorehiivaa 85 g sokeria 8 g suolaa 8 g rouhittua kardemummaa 400 g vehnäjauhoja 1 kananmuna 85 g voita
Puolukkamarmeladi: 150 g pakastepuolukoita 110 g hillosokeria
Tee ensin pullataikina. Liota sahrami maitoon. Sekoita joukkoon maitorahka ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Lisää hiiva, sokeri, suola ja kardemumma. Alusta joukkoon jauhot ja loppuvaiheessa kananmuna sekä hieman sulatettu voi. Vaivaa taikinaa, kunnes siinä on hyvä sitko, se tuntuu pehmeältä ja elastiselta sekä on hieman kiiltävää. (Jos käytät yleiskonetta, vaivaa taikinaa taikinakoukulla noin 15 min.) Anna taikinan levätä ja kohota peiteltynä noin 20-30 min. Tee odotellessa täytteet. Laita puolukkamarmeladia varten sulaneet marjat nesteineen kattilaan ja kiehauta. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen ja keitä marmeladia hiljalleen kiehuen noin 15-20 min. Soseuta valmis marmeladitäyte sauvasekoittimella ja jäähdytä viileäksi ennen käyttöä. Sekoita kaikki fariinisokeritäytteen ainekset tasaiseksi tahnaksi ja käytä valmis täyte huoneenlämpöisenä. Jaa levännyt pullataikina kahteen yhtä suureen osaan. Käsittele ensin toinen osa. Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi (35×50 cm). Levitä ensin puolet fariinitäytteestä ohueksi tasaiseksi kerrokseksi pohjan päälle ja tämän jälkeen puolet puolukkamarmeladista fariinitäytteen päälle. Kieritä taikinalevy rullalle ja leikkaa rulla paloiksi. Nosta palat pystyyn leivinpaperilla vuorattuun kakku- tai irtopohjavuokaan. Muista jättää palojen väliin leviämisvaraa. Anna kohota liinalla peitettynä 20-30 min. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min. Suojaa pinta foliolla, kun kakku on saanut sopivasti väriä. Jos teet taikinan toisesta osasta pikkupullia, kaulitse siitä samaan tapaan levy, täytä se puolukka- ja fariinitäytteillä, rullaa ja leikkaa paloiksi. Kohota liinalla peitettynä, voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Nosta palat pystyssä muffinssivuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min. tai kunnes pullat ovat kypsiä ja paistoväriltään kauniita.
Muutaman viikon tauon jälkeen palasin jälleen Koko Suomi leipoo -haasteeni pariin leipomalla ohjelman neljännen jakson teknisessä tehtävässä vaadittuja hachapuri-piirakoita.
Georgiasta kotoisin oleva juustotäytteinen piirakka oli minulle siinä mielessä tuttu tuote, että olen pari kertaa päässyt maistamaan sitä ravintolassa. Itse en ollut sitä aiemmin valmistanut.
Omasta mielestäni onnistuin ihan hyvin, joskin piirakat jäivät ehkä aavistuksen kuiviksi. Ainakin verrattuna niihin superjuustoisiin ja valuviin yksilöihin, joita aiemmin olin päässyt maistelemaan. Tämä saattoi tosin ainakin osin johtua siitä, että paistoajan valitseminen jäi leipojan omalle vastuulle. Lisäsin pinnan kananmunat hieman liian myöhään, joten jouduin pitämään piirakoita uunissa himpun verran liian kauan, jotta ne ehtivät hyytyä. Joka tapauksessa olen tyytyväinen lopputulokseen ja piirakoiden ulkonäkökin oli mielestäni melko hyvä. Viiriäisen munia en akuutissa leipomisinnostuksessani ehtinyt hankkimaan, mutta mainitut kananmunat ajoivat asian ihan hyvin niin ikään. Valkuainen tosin piirakan pienuudesta johtuen valui liki täysin uunipellille, joten ehkäpä näin pienille piirakoille olisi järkevämpää lisätä pelkkä keltuainen. Tai sitten käyttää reseptissä suositeltuja viiriäisen munia.
Kaiken kaikkiaan tehtävä oli mukava ja suhteellisen helppo. Uskoisin, että tulen leipomaan hachapuria vielä uudestaankin.
Mikäli kiinnostuit Koko Suomi leipoo -haasteestani, edellisiä aiheeseen liittyviä artikkeleitani voit käydä katselemassa täällä.
Hachapuri
Olen lisännyt reseptiin sulkuihin omia tarkentavia huomioitani. 6 kpl
325 g vehnäjauhoja 1 kananmuna 1 keltuainen 5 g kuivahiivaa 1,5 dl kermaviiliä ripaus merisuolaa
Täyte: 150 g fetajuustoa 150 g mozzarellaraastetta 6 kpl (viiriäisen) munia 20 g parmesaania
Voiteluun: 1 kananmuna (Minä voitelin ylijääneellä valkuaisella, joka oli mielestäni ihan riittävästi.)
Valmista taikina sekoittamalla vehnäjauhot, kananmunat, hiiva, kermaviili ja suola keskenään. (Lämmitä kermaviili kädenlämpöiseksi lisää hiiva ja suola, sitten jauhot ja loppuvaiheessa kananmunat.) Vaivaa, kunnes taikina on elastinen ja tasainen. Anna taikinan levätä liinan alla noin 20 min. (Sekoita täytteen fetajuusto ja mozzarellaraaste keskenään tasaiseksi massaksi.) Kauli taikinasta kuusi soikean muotoista palaa ja aseta juustot keskelle. Ala rullata taikinaa joka reunasta tasaisesti, kunnes saat veneen muodon. Voitele reunat kananmunalla. (Tai ylijääneellä valkuaisella.) Paista 200-asteisessa uunissa kullanruskeaksi. Riko viiriäisen muna keskelle leipää ja paista vielä muutama minuutti. (Piirakat kypsyvät yllättävän nopeasti. Itse pidin niitä uunissa 15 min. ennen kananmunien lisäämistä, joka oli mielestäni hiukan liikaa, sillä ne olivat tässä vaiheessa jo miltei kypsiä. Munat kannattaa näin ollen lisätä jo noin 10 min. paistamisen jälkeen.) Viimeistele parmesaanilla.
Jälleen otan esille yhden lukuisista lähiaikoina valmistamistani kasvislasagneista. Tällä kertaa itse lasagne syntyi sivutuotoksena, kun lähdin kokeilemaan perinteisen kreikkalaisen lihapadan, stifadon, vegaanista versiota. Kastikkeen valmistuttua mietiskelin sille sopivaa lisäkettä, jolloin sain idean lasagnesta. Aikaa säästääkseni en keitellyt juustokastiketta, vaan valmistin helpon ja nopean tuorejuustokastikkeen.
Kokonaisuus oli mainio ja oli hauskaa huomata, miten stifadolle ominainen mausteinen maku sopi hienosti myös lasagneen. Juustokastikkeen vuoksi lasagne menetti vegaanisuutensa, mutta halukkaat voivat toki helposti muokata kastikkeen ruokavalioonsa sopivaksi.
Hauska, makumaailmaltaan sopivasti hiukan jouluinenkin yhdistelmä, jota kannattaa ilman muuta testailla. Ja mikäli kasvislasagnet kiinnostavat noin ylipäätään, kannattaa edellisiä tekeleitäni käydä vilkaisemassa täällä.
Valmista ensin stifado. Kuori ja lohko sipulit. Puolita kuoritut valkosipulinkynnet. Kuumenna paistinpannu ja lisää oliiviöljy sekä savupaprikajauhe. Kuullota savupaprikaa, kunnes mausteinen tuoksu alkaa irrota ja lisää sitten nyhtökaura pannulle. Paista noin viisi minuuttia ja mausta suolalla. Lisää pannulle tomaattimurska, punaviini, kasvisliemikuutio, mausteet ja sipulit. Hauduttele hetki miedolla lämmöllä. Tee seuraavaksi tuorejuustokastike. Notkista tuorejuusto kulhossa. Sekoita joukkoon ruokakerma ja mausteet. Yritä saada kastikkeesta mahdollisimman paakutonta. Aloita lasagnen kokoaminen levittämällä ohut kerros stifadoa vuoan pohjalle. Laita sen päälle lasagnelevyjä, sitten taas stifadoa ja sen jälkeen tuorejuustokastiketta ja hieman juustoraastetta. Jatka näin kunnes ainekset loppuvat, jätä kuitenkin päällimmäiseksi juustokastiketta. Kuorruta lasagne vielä juustoraasteella. Asettele halutessasi pinnalle muutama terttu tomaatteja ja sudi niille hiukan oliiviöljyä. Paista lasagnea 175-asteisessa uunissa noin tunnin verran.
Joulu lähestyy ja vaikka meillä syödään jouluna perinteistäkin perinteisemmin, on minusta joulua odotellessa hauska kokeilla erilaisia joulupöydän moderneja vaihtoehtoja. Ja niitähän riittää! Erilaisia ruokajulkaisuja lukiessa on tullut jo joitakin vuosia olo, että perinteinen joulupöytä on vähintäänkin tylsä vaihtoehto. Laatikot pitäisi maustaa uudella tavalla, mahdollinen kinkku valmistaa täysin toisin ja rosolli joko paahtaa uunissa tai pikkelöidä. Mitä enemmän jouluruokaperinteitä onnistuu varioimaan, sen parempi.
Kukin tyylillään ja toki ymmärrän sen, että kaikki eivät jouluruoasta erityisemmin välitä. Meillä joka tapauksessa syödään perinteisesti ja kokeillaan näitä variaatioita ”oikeaan joulupöytään” valmistautuessa. Kuten tätä vegemureketta, jonka muokkasin alkuperäisohjeistuksen kurpitsaisesta porkkanaiseksi. Samoin vaihdoin mantelit pähkinöihin.
Tässäpä siis maukas ja ruokaisa vegaanivaihtoehto lihamurekkeelle. Kannattaa ilman muuta testailla ja halutessaan sijoittaa vaikkapa sinne joulupöytään.
Kuori ja kuutioi porkkanat. Siirrä palaset uunipellille, valuta päälle öljyä ja paahda 200-asteisessa uunissa noin 20 min, kunnes kuutiot ovat kypsiä. Soseuta. Rouhi pähkinät. Sekoita porkkanasose, vegejauhis, pähkinärouhe, kaurahiutaleet ja mausteet tasaiseksi massaksi. Painele massa leivinpaperilla vuorattuun pitkulaiseen uunivuokaan. Kypsennä mureketta 200-asteisessa uunissa noin 45 min. Anna vetäytyä noin 5 min. vuoassa ja kumoa tarjoiluvadille. Koristele mielesi mukaan.
Tunnelmallisia makuja 